<<< MAALIKSET -05 viikonloppuna >>>

...klo 6.30. Täytynee alistua siihen, että meidän viikonloppuaamumme nyt vain alkavat näin aikaisin... Eli eipä saa itsekään valvoa viikonloppuna kovin myöhään (no, ei kyllä arkenakaan)... Mutta tämä on kyllä aika pientä, kun yöt menevät muuten hyvin, eli en valita enempää.



Pitääpä hehkuttaa: Lehtovin painonpudotuksesta innostuneena minäkin sain tämän viikon pidettyä aika hyvää ruokakuria (tai oikeastaan herkkukuria), ja niin siinä vain kävi, että minäkin pääsin painon kanssa uusille kymmenluvuille! Tosin vain 100 grammaa alle ja vieläkin on ihan liikaa, mutta silti... Olen kieppunut samoissa kiloissa jo kuukausikaupalla, sahannut paria kiloa ylös-alas, mutta jospa tästä nyt innostuisi kunnolla. Annoin itselleni luvan, että jos pääsen tälle kymmenluvulle, saan mennä vaateostoksille, joten ensi viikolla meilläkin kortti vinkuu! Mistä tuli mieleeni, että Solandralle myös onnittelut painonpudotuksesta ja pistähän se kortti tosiaan vinkumaan! ;-)



Sengillä oli edellisessä pinossa varsin hurja autoilukokemus. Tämä pk-seudun liikenne on kyllä välillä aika hurjaa, varsinkin bussit ajelevat ihan miten sattuu. Mekin meinasimme miehen kanssa viime viikolla ajaa bussin kanssa kolarin - eikä olisi ollut meidän syymme... Ja bussilla kun itse matkustaa, saa välillä pidellä lujasti penkistä kiinni, kun kuski kaahaa, vaihtaa kaistaa, tekee äkkijarrutuksia jne... Ihme, että bussit ajavat niin vähän kolareita kuitenkin, ilmeisesti ihmiset varovat niitä ja väistelevät turhankin hanakasti.



Emppa kyseli syömättömyydestä. Meillä maalisneiti on sellainen maitotyttö, että hän kyllä välillä haluaisi elää pelkällä maidolla. Ja ainakin silloin, jos on nuhaa/yskää/hampaita tulossa tms. vaivaa, ei ruoka tahdo upota. Ja sitten ottaa jonain toisena päivänä takaisin, eli syö reippaasti ison annoksen. Työkaverini oli joskus jutellut aiheesta lääkärin kanssa, ja lääkäri oli sanonut, että kyllä lapsi elää parikin viikkoa vaikka pelkällä jäätelöllä, eli pienet syömättömyyskaudet eivät ole vaarallisia. Mutta ainahan sitä vointia kannattaa vähän tarkkailla.



Ilmeisesti olen missannut puheet mammojen riennoista. Oli kyse mistä tahansa, minä olen innolla mukana ;-) Oliko kyse jostain riennoista lasten kanssa vai ilman lapsia? Tiedän vain, pitääkö nakittaa mies lapsenhoitoon...



Viikonlopun ohjelmassa ei ole mitään ihmeellistä. Tänään illalla mies lähtee yhden kaverin tupareihin. Emme viitsineet hommata lapsenvahtia, kun ensi viikonloppuna vaivaan muutamaksi tunniksi omaa äitiäni ja seuraavana sitten koko viikonlopuksi anoppia. Ei raaski joka viikonloppu vaivata lapsenvahteja eikä jättää lapsia hoitoon. Niinpä minä lupasin jäädä kotimieheksi. Huomenna minun pitäisi tehdä yksi harkkatyö opintoja varten. Ja sitten ne normaalit siivoukset yms. Kaupassa kävimme onneksi jo eilen...



No niin. Jos lopettaisi tämän romaanin tähän.



Hyvää viikonloppua kaikille!



Terhi&kerrankin rauhassa leikkivät muksut



Ps. Kalamami: käyhän kertomassa, vahvistuiko viiva!

ihanaa, kun on viikonloppu. Päätin laiskotella koko päivän, siis koulujuttujen suhteen. Eilen oli lähipäivä ja saatiin taas tolkuton kasa uusia tehtäviä. Ehtiihän niitä sitten.



Aamulla käytiin kaupassa ja tällä kertaa reissu onnistui ilman kiukkukohtauksia. Yleensä Kaisalla menee hermo koko touhuun jo ennen kuin ollaan päästy edes kauppaan asti!! Tällä kertaa istui polleana autokärryn kyydissä, päristeli ja väänsi rattia.



Kauppareissun jälkeen oltiin hetki ulkona, jossa likka oli ihan avuton kurarukkasineen. Ne oli jotenkin tosi ärsyttävät Kaisasta, eikä ulkoilu muutenkaan kiinnostanut. Mä kyllästyin kantamaan tytsyä ympäri pihoja, ja mentiinkin sitten tutustumaan naapuriin rakennettaviin rivitaloihin. Ne on melkein valmiit jo. Uteliaisuuttani niitä katselin, ei tässä mitään muuttoaikeita ole.



Mammojen rientoihin mäkin mieluusti lähden. Lehtovin kanssa pohdittiin teatteria+ravintolaa - miltä se kuulostaa muista? Olishan se kiva nähdä tosin lapsiakin .. Voitais siirtyä sähköpostikeskusteluun aiheesta, mä koitan joku päivä laittaa viestiä.



Korvatulehdusta mäkin mietin ja olin aikeissa mennä yksityiselle tarkistamaan asian. Mutta kyllä mä uskon sen lääkärin olleen oikeassa, ja ainakin flunssa parani noilla lääkkeillä.. Eikä korvaakaan enää harota. Meillä selvittiin siis taas tosi vähällä, hyvä näin!



Nyt päästän miehen koneelle ja siirryn viihdyttävän kirjan pariin. Tänään kun ei tarvi tehdä " oikeita hommia" .



Mukavaa viikonloppua kaikille!

kua ja Kaisa

...ja nostan samalla pinon, ettei ihan valu...



Ensin mammojen riennoista: teatteri+ravintola kuulostaa loistavalta! Ilmoittaudun! Ja jatketaan tosiaan vaikka s-postikeskusteluna, ettei viedä palstatilaa täällä, kun ei juttu varmaan kaikkia kiinnosta.



Meillä on ollut ihmeen harmoninen päivä esikoisen kanssa. Kävin hänen kanssaan hakemassa oman tietsikkani kaupungista (unohdin eilen töistä lähtiessä ottaa...), samalla käytiin kaupassa. Oli kivaa, nuori herra käyttäytyi kuin enkeli. Sama on jatkunut koko illan - herra itsekin totesi ennen iltatoimia, että " äiti, enkös ookin ollut tänään kiltti" ... Olispa vaan kaikki päivät tällaisia... Toisaalta kyllä viriää pieni toivo, että uhman suhteen pahin olisi jo ohi... No, voi arvata, että huomisesta tulee ihan hirveä päivä...



Palkitsen itseäni tässä kahdella lasillisella punaviiniä. Sitten nukkumaan. Isäntä on kaverinsa tupaantuliaisissa, joten aamuherätys on minulla. Siksi aikainen nukkumaanmeno. Lisäksi äsken alkoi kiertää mahassa sen verran lupaavasti, että pelkään pahinta, eli oksennustautia... Onneksi tämä punaviini näyttäisi vähän auttavan asiaan, nyt ei tunnu niin pahalta kuin vielä vartti sitten. Mies soitteli äsken tupareista ja sanoin, että jos oksennan, soitan hänet heti kotiin...



Mitähän vielä... Ei varmaan mitään merkittävää... Ehkä siirryn lukemaan muita mielenkiintoisia avauksia&palstoja.



Mukavaa viikonlopun jatkoa!



Terhi&yksi nukkuva ja yksi sängyssään unta odottava lapsi

Täälläkin naustiskellaan punaviiniä ja surffaillaan, mukavaa! Tänään onkin ollut niin harmaata ja sateista, että on mennyt ihan laiskotteluksi koko päivä. Ja sehän on toisaalta ihan mukavaa! Nyt voi hyvällä omalla tunnolla nauttia löysäilystä, punaviinistä, juustoista ja kynttilöistä. Painoasioita en tässä harmaudessa jaksa miettiä - mitä kadun sitten viimeistään tammikuun alussa... Millä itsekurilla te muut oikein jaksatte?!?!



RIENNOISTA; teatteri ja ravintola kuulostaa minustakin hyvältä. Miten olisi ruokailu heti alkuillasta ja sen päälle muu ohjelma? Jään odottelemaan s-postia, mikäli Kua laittaa sitä tulemaan. Toivottavasti olen vielä ko. listalla?!



Ai niin, GALLUP kaikille " lukutoukille" : nyt kun on pitkä pimeä talvi edessä, niin hyviä kirjaideoita kaivataan! Listatkaa joitakin, jos tulee mieleen. Itselleni tulee tähän hätään mieleen vain Liza Marklundin Uhatut ja Turvapaikka. Molemmat tosi jänniä ja perustuu tositapahtumiin.



Nyt elokuvan pariin.. Lauantai-iltaa kaikille!!!



Hurtta

Jopas näytti hiljaiselta pinolta tällä viikonlopulla! :O Missäs kaikki on?? Pitänee mun tulla kasvattamaan edes vähän tätä kasaa, tuleepahan kirjoiteltua! Galluppeja en valitettavasti tiedä, kun en kaivanut vanhoja pinoja esiin.. Kalamamille silti taitaa olla onnittelut paikallaan?!! ONNEA!! Joko haamuviiva vahvistui?



Täällä sairastetaan räkätautia, esikon nenä tuhisee ja yskii kuivaa köhää yöt, keskimmäinen röhii keuhkojaan ulos, ja maalisneidin nenä valuu vihreää räkää ja yskii pahan kuuloisesti. :( Äipällä itselläänkin nenä hieman tukkoinen ja kurkussa märkä lapanen, vaan eipä iske tauti kunnolla; tuliskin niin lähtis nopeemmin pois.



Neiti se äsken keksi itselleen hauskan leikin... Otin pöksyt pois, kun ehti läträtä ne maidolla ihan märäksi. Hetken touhuili sitten omiaan keittiössä kunnes menin katsomaan mitä oikein kaapista kaivelee. Joo, eipä ihan kaapin tavaroita yksin kaiveelut, oli kakka tullu vaippaan, ja näppärästi sieltä kaivettu sitä itteensä sitten vähän sinne sun tänne... Kaapinovet, hylly, joitain tavaroita (onneksi pestäviä!!), neidin kädet ja kintut ja paita, kaikki ihan kakkasia!! Ja äiti tykkäs hyvää...



Muillakin näytti olevan syömisongelmia? Meillä neiti syö linnunannoksia, jos sitäkään, tuntuu että elää pyhällä hengellä. Vaikuttaa tuo räkäisyyskin toki ruokahaluihin, mutta kai luulis että edes kerran päivässä maistuin isompi annos ja sais masun täyteen!Vaan kun ei kelpaa, maistelee kyllä vähän, ja sit sotkee käsillä päähänsä, pöytään, vaatteisiin jne. *huokaus* Vaan kai se joskus syö??

Kasvua kuitenkin tulee hyvin, mitattiin neiti isosiskon neuvolareissulla kuun alussa, ja oli venynyt jo 83cm:ksi! n.5cm:n kasvu viidessä kuukaudessa! Huomaa sen kyllä vaatteista, kun ei mitkään housut kohta mene jalkaan, tai lahkeet ja paidan hihat jää lyhyeksi. Kasvu nopsempaa kuin isosiskolla ja -veljellä.



Juu, nyt kaipaa äiti ja taaperokin jo ulos. Onkin ollut rauhallista kun vanhin isällään ja keskimmäinen papalla viime yön, vain taapero kotona.



Hauskaa sunnuntaita!



-Ädä+kakkapöksy-taapero-

Sympatiat Kualle! Meilläkään ei neiti siedä hanskoja. Kurahanskat kun näkee alkaa karjua välittömasti. Tumput tms saan laitettua käteen mutta max 10min antaa niiden olla kunnes repii pois. Sitten huutaa kun on sormet kylmästä kankeat. Oonkin harkinnut talvihaalaria jossa ois integroidut hanskat ja miel. myös hattu ;).

Eipä tänne ihmeitä. Pihan haravointia yms.

Kahvikuppi kutsuu...

Kiva, kun puolet pinon viesteistä on omiani ;-)



Pitäisi tässä kirjoittaa opintoihin kuuluvaa harkkatyötä, pituutta 4000-6000 merkkiä, mutta kun ei jaksais. DL on huomenna, joten jos tänään saisi raakaversion aikaiseksi, voisi huomenna sitten vielä lukaista ja viimeistellä illalla...



Maalisneiti nukkuu. Käytiin aamupäivällä naapurin rouvan&lasten kanssa puistossa, joten uni maistuu hyvin. Isäntä tuli kotiin tupareista myöhään aamuyöllä, heräili vasta puolilta päivin... Nyt jätin sitten hänet seurustelemaan esikoisen kanssa ja pakenin tänne kirjoitushommiin... Saapi ottaa nyt loppupäivän kyllä vastuuta lapsista - enpä sääli, vaikka ilmeisesti pää on vähän kipeä. Ei kehtaa kyllä valittaa, kun tietää, että minä olen kantanut vastuuta eilisen illan ja tämän aamupäivän ;-)



Semmottis. Ensi viikko on taas töiden kanssa kiireinen, mutta se alkaa tuntua jo normaalilta...



Jospa jatkais tuota harkkatyötä...



Mukavaa sunnuntain jatkoa!



Terhi ja muut

..pikainen vastaus. Itsellä jo loppusuoralla: Jo Frostin " Lapsityrannit - kehity kasvattajana" . Voi ehkä olla äidin omalla ajalla liiankin läheltä liippaavaa tekstiä, mutta minä pidän tiivistetystä ja käytännönläheisestä kirallisuudesta. Meidän " oma tahto" pojalle osa nikseistä käytössä ja toimineetkin.



Tosi tarina-rintamalta suosittelen: Torstain lapsi -kirjaa. Kirjoittaja ei nyt tule mieleen. Eiköhän tuolla kirjastosta löydy. Kertoo siis erään nuoren pojan/miehen tarinan. Aikoinaan luin kirjan samaan aikaan, kun hänestä oli juttua mm. valituissa paloissa.



Nyt perheen pariin, kun mies kotona, eikä töissä.



-E & Oliver 19.3. & Oona 2kk

MoiKka!



Kiva, kun Terhi ja Hurtta ainakin on kiinnostuneita iltariennosta! Mutta tässähän kävi nyt tosi nolosti, kun mun ihan omakohtaisesta hingusta lähtöjään oleva juttu päätyy nyt Kuan hoidettavaksi...Siis en pane vastaan, vaikka Kua laitatkin viestiä postituslistalaisille ja muutenkin organiseeraat tätä juttua eteenpäin! Hävettää vaan, kun oisinhan mäkin voinut tän hoitaa...Mun aikaansaanti- ja organisointikykyni vaan ilmeisesti ovat niin surkeat, että ehkä tällä tavoin pääsemme asiassa hieman nopeammin johonkin tulokseen. Mutta ilmoita heti, jos tarviit helppiä!



Kiva, että Kaisalla tauti talttui lääkkeillä! Ja ilmeisesti diagnoosi siis oli oikea, vielä jo Kaisa oli korvaakin haronut. Aika selvä merkki lienee korvatulehduksesta.



Meilläkin helpotti korva- ja silmätulehdukseen määrätty lääke, mutta kuume on jatkunut milloin matalampana , milloin korkeampana koko viikon. Tänään pompsahti yli 40:n. Ja käytiin siksi myös lääkärissä. Helmi on ollut äkänen, kuin pieni orava, jonka pähkinät on pöllitty. Eikä ihmekään, kun lääkärin mukaan tyttöä piinaa keuhkokuume. Kylläkin kysymysmerkin kera. Eli siis ei ihan selkeä keuhkokuume, mutta muutakaan syytä ei lekuri jatkuvalle kuumeelle keksinyt. Jotta taas saatiin antibiootit. Tällä kertaa sellanen kolmen päivän tehokuuri, jonka vaikutus kestää viikon.



Ongelmaksi muodostuu vaan se, että Helmille ei oikein ruoka tahdo maistua ja lääke pitäsisi antaa ruokailun yhteydessä. Maistoin myös uutta lääkettä, ja se maistui ihan karvasmanteliöljyltä. Aika outo makuvalinta! Edelliset antibiootit ovat maistuneet ihan hyviltä verrattuna tähän. Että tässä jännityksellä odotellaan, mikä mahtaa olla neidin reaktio lääkkeeseen. Ja vielä suuremmalla jännityksellä odotan, kuinka kova huuto ja kiukku alkaa heti, kun Helmi edes näkeekään puurolautasen. Tulee aina niin lamaantunut olo, kun tietää, että ruokaa pitäisi saada edes vähän mahaan, mutta toinen vaan huutaa pää punaisena ja viuhtoo ja riuhtoo tuolissa.



Kukas se kyselikään painonpudostusmotivaatiosta? Aika hyvä motivaatio on mulla tää 25 kg:n ylipaino. Tai eihän sitä enää niin paljoa ole, mutta siis kyllä vielä riittä sarkaa. Ja toinen motivaatio on ne lähes käyttämättömät housut vaatekaapissa, jotka eivät vielä mene päälle, mutta kyllä jo ensi kesänä. Pakko! Tosin, olen juuri nyt kriittisessä kohdassa painonpudostustani. N. 8 kg on lähtenyt ja pari kuukautta kuurilla oltu. Moni luovuttaa tässä kohdin. Tosi tavallista on, että n. 6-7 kg pudotuksen jälkeen lopetetaan ja pikkuhiljaa palataan lähtölukemiin. Myös, kun on pari kuukautta paino tippunut tulee monesti se vaihe, kun tuntuu, että paino ei putoa enää sitten millään. Mutta kai sitä on vaan jaksettava.



Itselläni olen huomannut sellaisen jutun, etten enää jaksa kirjata ylös päivän aikana syömiäni ruokia ja laskea päivän pistemäärää. Alussa merkkasin joka ruoan, mutta nyt, kun jo on hajulla siitä, mikä yhdistelmä vie minkäkin pistemäärän, niin sitä jotenkin luottaa päässälaskutaitoonsa, eikä jaksa alkaa kirjaamaan pisteitä päiväkirjaan. Siinä voi sitten tehdä sen virheen, että syökin liian vähän ja sen sijaan, että paino laskisi, menee keho hälytystilaan ja pitää joka rasvanrippeestään kiinni. Mutta tietty saattaa myös käydä niin, että syökin joka päivä liikaa. No, eihän se paino sillä menollakaan tipu. Ehkä pitäisi vaan ryhdistäytyä.



Muttaa, nyt pitää mennä taistelemaan lääkkeet Helmin suuhun. ja toivottavastui myös hieman puuroa.



lehtovi ja Helmi

Älä sinä Lehtovi harmittele; itsehän mä näitä hommia otan hoitaakseni :) Muutkin toki saa osallistua ja kivasti sähköposti olikin jo kirvoittanut keskustelua. (Terhi, sulle en tainnut viestiä saada läpi?)



Käytiin tänään Haltialassa ihmettelemässä eläimiä ja (enimmäkseen)leikkipuistoa. Hauska yhteensattuma oli se, että törmäsimme Hurtan ja Laurin kanssa siellä. Kyllä sitä kummasti vaan tunnistaa, vaikka ei olla kuin kerran pari joskus kauan sitten nähty.



Käytiin ulkoilun päätteeksi syömässä ja oli oikein onnistunut reissu. Kaisa söi melkein koko annoksen pastaa ja lihapullia ja leikkihuone takasi ruokarauhan myös meille vanhemmille.



Eipä tässä kummempia. Kouluhommia koitin vääntää, mutta en mä jaksa just nyt. Katotaan sitten lähempänä deadlinea :)



kua ja Kaisa