5-vuotias ei osaa numeroita

Vierailija kirjoitti:

Siis luettelette vain ääneen numeroita rimpsuna vai laskette oikeasti jotain?

Tätä minäkin mietin. Omat lapseni ovat jo teinejä, mutta muistan kun heidän ollessaan pieniä oli juttua siitä, miten myös laskemiseen pitäisi innostaa lapsia, ei vain lukemiseen. Joskus sitten kuljettiin sillan yli ja tulin sanoneeksi, että toisella puolella on viisi sorsaa, toisella puolella vain yksi (siis ei itsestä ollut kovin kiinnostavaa tuo, mutta tulinpa nyt sanoneeksi). Lapsihan innostui hetkessä ja hihkaisi, että tuolla puolella on siis enemmän! Jotenkin yllätti se lapsen innostus noin "naurettavasta" asiasta, mutta tajusin, että lukumääriin kiinnitetään aika vähän huomiota ja lapsista se voi olla kiinnostavaakin. Mutta eivätpä omat lapseni ikinä minään rimpsuna halunneet numeroita luetella. 

Eskarissa oli tuohon aikaan mavalka eli matemaattisen valmiuksien kartoitus, ja jos ei mitään määristä ymmärrä, kyllä siinä jää "kiinni", mutta sittenpä kai saa apuakin. Silloin sanottiin, että se hyvin ennustaa koulumenestystä matikassa. Esikoinen sai lähes täydet pisteet ja yläkoulussa oli erityisopettajalla matikassa (osin syynä kyllä täydellinen erimielisyys opettajan kanssa...) ja kuopus sai täydet ja nyt on valitsemassa lukioon lyhyen matikan, kun ei siitä tykkää eikä aina oikein ymmärräkään...

Lasketaan jatkuvasti jotain, vaikka auton kuvia kirjan sivuilta. Lapsi joutuu vähän nälvityksi kun pihapiirissä leikkivät joka pv piilosta ja hän ei osaa laskea, niin joku joutuu aina olemaan apulaskija kun on hänen vuoro etsiä.

Hah, ei v*ttu mikä typerys! :D Voit itse päättää kumpaa tarkoitan: sinua tai sinun pentuasi.

Tästä asiasta on ihan tutkimustietoakin. Päiväkoti-ikäisten n. 4-6 -vuotiaiden matemaattiset taidot ennustavat myöhempää koulumenestystä jopa paremmin, kuin lukivalmiudet. Lukivalmiudet yleensä tasoittuvat alaluokilla, mutta matemaattisissa taidoissa tasoerot eivät samassamäärin kavennu. 

Toiset lapset kiinnittävät luonosstaan matemaattisiin asioihin paljon huomiota ja he saavat paljon harjoitusta lukumääristä ja laskemisesta ennen koulun alkua. Laskemiseen liittyvät osataidottaidot liittyvät abstarktien käsitteiden ymmärtämiseen ja kehittävät samalla myös kielellisä ja yleisiä ajattelun ja ongelmaratkaisutaitoja. Sellaisia lapsia, jotka luontaisesti eivät kiinnostu numeroista, pitäisi johdatella leikin avulla matemaattisten asioiden äärelle. Vanhempi numero 21 on toiminut juuri tällä tavalla.

Oma innostus tarttuu helposti lapseenkin kun käyttää matemaattista puhetta ja huomioita arkipuheessa. Voisit esimerkiksi seuraavalla kauppareissulla piirtää lapselle oman kauppalistan esim. 5 omenaa ja kaksi maitoa, jolloin lapsi osaallistua ja olla hyödyllisellä tavalla apuna kaupassa asioinnilla....

T: Varhaiskasvatuksen ope 

Kiitos vakaope!

En ole mitenkään inttänyt numeroita kuten tuolla aiemmin joku kirjoitti, vaan nimenomaan leikin varjolla esim hei katsopas, lasketaan montako omenaa tässä on, yksi, kaksi, kolme. Kolme omenaa.

Lapsi ei osaa sanoa edes omaa ikäänsä. Sormilla osaa näyttää, mutta ei tiedä että on olemassa numero nimeltä viisi.

Ehkä se ei ole kiinnostunut numeroista. Mä olin ja osasin laskea sataan tuon ikäisenä. Koulussa olin hyvä matematiikassa.

Meillähän on se 500 vuotta kotiutumista vieläkin yrittävä kulttuuri, jossa muulla ei ole merkitystä kuin heidän tavoillaan. Osa jopa ylpeilee kun ei osaa lukea, kirjoittaa saati laskea.

Kakaralla voi olla sitä verta. Oletko ollut? Muistatko?

Käyttäisin numeroita luontevasti arjessa niin ne tulee tutuksi. "Nyt katetaan pöytään kolme lautasta ja kuusi aterinta" jne. En tenttaisi. Onko teillä helmitaulua?

5 vuotias ei osaa siis luetella numeroita suurusjärjestyksessä? Laskemisella ei tuolla ole mitään tekemistä..

Mitä te olette sen lapsen kanssa tehneet kaikki nämä vuodet? Kannattaa varmaan mainita seuraavalla neuvolakäynnillä

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä,koulussa opetetaan numerot ja kirjaimet. Jos ei sielläkään opi saa tukiopetusta.

Siis koulussa vasta opiskjellan luvut ja kirjaimet?? Eikö lapsi jo luonnostaan ole kiinnostunut näistä ja haluaa opiskella ne. Miten puhuu kavereiden kanssa jos ei ole lukuäsitystä? Leikitään ja pelataan pelejä?

Sekä eläimet että pienet vauvat ymmärtävät pienet lukumäärät 1, 2 ja monta. Laskemisen harjoittelu kannattaa aloittaa pienistä luvuista, teidän kohdalla lukualueella 1-4, koska nämä lapsi tuntuu hallitsevan.

Slti hän tarvitsee vielä paljon kokemusta  näistä pienistä lukumääristä ennen kuin kannattaa siirtyä paljon isompiin lukuihin. 

Lapsi joka osaa luetella ritirimpsuna numerot 1-10 ei välttämättä ymmärrä silti lukumääräisyyden käsitettä. Sitä että numeromerkki 4 ja neljä kappaletta jotakin asiaa tarkoittaa samaa ja sitä paikkaa lukujonossa eli että se on yksi isompi kuin kolme ja toisaalta yksi pienempi kuin viisi. Laskemisessa täytyy myös ymmärtää että jokaista kappaletta kosketettaa yhden kerran ja siirtyä sitten eteenpäin. Täytyy hallita myös kardninaalisuuden periaate eli se, että viimeiseksi lueteltu lukujonon numero tarkoittaa kuinkamonta  kappaleita on yhteensä.  Tämän ymmärtämiseksi kannattaa laskea sormella osoittaen, yksi , kaksi, kolme ja kämmenellä peittäen kaikki esineet yhteensä siis kome.

T:  Se Vakaope

Niin ja kun pienet numerot alkaa hallita, kannattaa pelata paljon noppapelejä, niin että lapsi alkaa hahmottaa nopan silmäluvut pelkällä katsomisella. Sanoisin, että tämän kun lapsi osaa, niin ollaan jo pitkällä!

Laske päivän aikana lapsen kuullen, laske monta lautasta katat pöytään, monta lihapullaa on lautasella, monta autoa on pihalla parkissa, tätä voi tehdä missä tahansa, lapsi lähtee mukaan jossain vaiheessa, ei saa pakottaa.