Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle tämä tuotteiden kallistuminen ymmärrettävästi?!?
01.06.2022 |
Ajatellaan että tuote, vaikka nyt esimerkkinä vehnä maksaa 0,50/kg kaupassa. Yhtäkkiä tapahtuu jotain, sotatila, vehnätehdas räjähtää, pandemia.
Sitten kauppa nostaa vehnän hintaa, 1/kg. Kauppa perustelee vehnän hinnan kallistumisella.
Ymmärrän että vehnävarastot tuhoutuvat, ja vehnää ei ole, mutta miten se vähä vehnä mitää jää jäljelle, on yhtäkkiä puolet kalliimpaa? Millä muulla tätä voi selittää kuin sillä että se jolla ne vähät viljat on, haluaa kääriä taskuunsa kaksinkertaisen hinnan?
Tai sitten se selitys että kustannukset ovat kohonneet, kuten bensan hinta. Tämähän tarkoittaa yksin omaan sitä että se jolla bensaa on, haluaa bensasta maailmanlaajuisen hätätilan siivellä enemmän rahaa. Sen voi vielä ymmärtää että bensaa saisi vaikeammin, että jos aiemmin bensatynnyri tekemiseen olisi tarvittu 2 työntekijää, ja nyt bensaa ei saa tehtyä enää niin helpolla, vaan siihen tarvitaan 3 työntekijää. Tällöin ymmärtää että bensa maksaa enemmän, koska sen kustannukset tosiasiallisesti ovat korkeammat.
Tämä hinnannnousu tuntuu täysin keinotekoiselta, koska en ilmeisesti ymmärrä syitä sille. Se että joku sanoo että on sotatila, ei ole vastaus tähän kysymykseen, vaan tulee osata kertoa miksi näin on.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on yhä historiallisen halpaa. Maanviljelijät ovat vaikeuksissa. Ruoan hintaa voisi nostaa reilustikin.
Pitäisi ajatella köyhiä myös ja mahdollisesti keskituloisia. Ei ole kohta varaa ostaa ruokaa. Haluatko, että ihmiset kuolevat mielummin nälkään kuin siihen että asialle voisi tehdä jotain ettei hinnat nousisi. Muitakin kustannuksia on elämässä kuin ruoka. Jos suurin osa alkaa menee kk ruokaan, ei ole varaa mihinkään muuhun. Mieti esim lapsiperheitä, pienet tulot ja muut. Pitäisi elättää lapsia, niin milläs maksat kun ruoka maksaisi jo maltaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä hetkellä keskimääräisen kotitalouden kulutuksesta 11 % menee ruokaan. 1900 ruokaan meni yli 50 % ja osuus on laskenut jatkuvasti. Tämä siis siitä huolimatta, että ruokailut ovat monipuolistuneet tänä aikana huomattavasti.
Jos kauppiaalla on yhtäkkiä vähemmän jotain tuotetta myytävänä kuin ennen niin tietenkin hänen on otettava siitä isompi hinta, jotta saisi menetykset kompensoitua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se menee. Sellaista on kapitalistinen markkinatalous.
Tässä malliesimerkki miten oletettu niukkuus saattaa nostaa hintoja.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006437001.html
Ne ostaa lopuksi kenellä on varaa ostaa, muut jää ilman.
Ei, vaan tarkoituksena on että yhteiskunta sitten sosiaalietuuksina maksaa nämä ylikalliit hinnat niille jotka muuten jäisivät ilman. Eli rikkaalle ei riitä edes se että saa kaiken rahan köyhiltä, vaan hän haluaa vielä yhteiskunnan rahat siihen päälle. Sitten valitetaan että TUET onliian suuria :D
Niin, ne yhteiskunnan rahat on verotettu niiltä rikkailta.
Kylläkyllä, mutta jos rikas nostaa hintoja, niin hänen tulee maksaa niitä veroja sitten vielä enemmän. Muutetn käy niin kuin nyt koko ajan käy, että verovaroja siirrellään köyhiltä rikkaille, vaikak tilanteen pitäisi olla toisin päin.
No enemmähän ne rikkaat maksavatkin - tai Suomessa ei ole varallisuusveroa, mutta mitä suuremmat tulot, sitä suuremmat verot.
En nyt tiedä, mihin vedät köyhän rajan, mutta kaikkien köyhimmät elävät pääasiassa tulonsiirtojen varassa, joten kyllä niitä verovaroja heille siirretään. Toki he käyttävät rahat ostavalla tarvitsemansa tuotteet ja palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien niiden tulisi jotka hyötyvät ihmisten hädästä.
Kait sä ymmärrät, että ne jotka hyötyvät hädästä, ovat ihan määritelmä mukaan niitä, jotka tuottavat kriisiaikaan tarvittavia tavaroita? Jos sota-aikaan tarvitaan lisää ensiaputarvikkeita, ensiaputarvikkeiden tuottamisesta pitäisi rankaista?
Mitä rankaisua se on että niistä saa sen saman hinnan? Miksi on rankaisua mielestäsi se ettei saa nyhtää moninkertaista voittoa taskuun toisten hädän vuoksi? Kyllä pitää riittää normaali tuotto.
Myyjä määrittelee mikä tuotto hänelle riittää, ei ostaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Tuo kuvaamasi ihannetilannehan saavutettiin edesmenneessä neuvostoliitossa. Hinnat eivät nousseet, mutta kaupoissa ei ollut mitään myytävääkään ja hyllyt olivat tyhjinä. Sitäkö kaipaisit meillekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Maataloustuotanto ei vaan ole missään markkinatalouden sääntöjen mukaan toimivaa. Lähes kaikkialla maataloutta subventoiaan valtavasti.
Subventoijalla pitäisi olla myös oikeus asettaa kriisitilanteissa hintakattoja tuotantopanosten hinnoille ja rajat myös esim. kaupan katteisiin.
Tavallisten kansalaisten etu vaan tuntuu olevan kaikkialla toissijainen asia.
Kunnes kansa lähtee kaduille.
No oikeus on taas ihan eri asia. Toki maataloutta subenvoidaan, mutta jos subventoida asettaa hintakaton samaan aikaan kun kustannukset nousee, niin se tappaa vain arvoketjun.
Kauppaa taas ei subventoida, joten miksi sen katteisiin saisi puuttua?
Pointtihan on se, että elintarvikkeiden hintaa ajaa Suomessa ennen kaikkea tuotantopanokset (lannoitteet, energia) ja nämä taas on ihan globaaliliiketoimintaa. Ei valtio voi niiden hintoja painaa alle markkinahinnan - tai voi, mutta silloin saattaa kadota koko tarjohta - eli hinnat pysyvät vakiona, mutta tuotteet loppuu kaupoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bur kirjoitti:
Omistat farmin jolla myyt ruokaa äitisi puolen sukulaisille. Serkullasi on farmi joka myy ruokaa isäsi puolen sukulaisille.
Serkkusi farmille putoaa pommi ja isäsi puoli tulee kysymään että voisitko myydä heillekin ruokaa.
Mitä teet?
-Jatkat samoilla hinnoilla ja samalla tuotannolla jolloin ruokaa on vain puolet tarvittavasta määrästä?
-Nostat hintoja jotta pystyt ostamaan maata, traktorin, siemeniä, lannoitusainetta ja työvoimaa jolla saat kasvatettua tuotantokapasiteettiasi jotta isäsi puoli sukua ei nääntyisi nälkään?
-Muuta?Piti vääntää aivan äärimmäisen paksua rautalankaa, pahoitteluni.
Väität siis että nyt viljarahoilla osttellaan lisämaata, traktoreita ja siemeniä jotta tuotantoa voitaisiin laajentaa, ja sitten lasketaan hinta kun on saatu menot maksettua? Voi pyhä yksinkertaisuus :D
Jos noin kävisi, niin en haalisi itselleni lisämarkkinaa läheisteni kustannuksella, vaan tukisin heitä jälleenrakennuksessa rahallisesti, työpanoksellani, sekä myymällä heille vehnää.
no nyt kyllä meni pointti joltain aivan täysin ohi
mutta on mukavaa nähdä että löytyy ihmisiä jotka uskovat että maanvilejiljöillä on rajattomasti rahaa ja työpanosta mitä jakaa ja vehnääkin voi taikoa ilmasta kun sitä vajava määrä skenaariossa oli jo valmiiksi! :D
Itse olet ihan kujalla. Mitäs jos ei sillä isällä ole maksaa enempää? Tuleeko yhteiskunta sitten maksamaan isän puolesta että sinä saat vehnäviljelminesi riittävästi ylimääräistä kiskottua?
Eli sinä jatkaisit maaplänttisi viljelyä tässä skenaariossa samaan malliin ja ruokaa olisi vain puolet tarvittavasta määrästä? Kaikilla olisi nälkä, osa varmaan kuolisi. Skenaariossa nähdäkseni ei puhuttu yhteiskunnasta mitään, olisi varmaan mainittu jos se skenaarioon olisi kuulunut.
No jos ei ole mitään yhteiskuntaa, on vain nuoa kaksi maatilaa, niin järkevintähän on yhdistää ne, ja tuottaa ruoka yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä keskimääräisen kotitalouden kulutuksesta 11 % menee ruokaan. 1900 ruokaan meni yli 50 % ja osuus on laskenut jatkuvasti. Tämä siis siitä huolimatta, että ruokailut ovat monipuolistuneet tänä aikana huomattavasti.
Vuonna 1900 sitä rahaa ei mennyt sähköön, lämmitykseen, pakolliseen nettiin ja älylaitteedeen/tietokoneeseen, autoiluun, jätemaksuihin, vesimaksuihin, jne. Eli otetaan toki nää muut maksut pois, niin maksan mielelläni ruuasta 50% tuloistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien niiden tulisi jotka hyötyvät ihmisten hädästä.
Kait sä ymmärrät, että ne jotka hyötyvät hädästä, ovat ihan määritelmä mukaan niitä, jotka tuottavat kriisiaikaan tarvittavia tavaroita? Jos sota-aikaan tarvitaan lisää ensiaputarvikkeita, ensiaputarvikkeiden tuottamisesta pitäisi rankaista?
Mitä rankaisua se on että niistä saa sen saman hinnan? Miksi on rankaisua mielestäsi se ettei saa nyhtää moninkertaista voittoa taskuun toisten hädän vuoksi? Kyllä pitää riittää normaali tuotto.
Myyjä määrittelee mikä tuotto hänelle riittää, ei ostaja.
Sehän nyt on ihan selvä. Tällaisille "ihmisille" on nimityksiäkin,, joita nyt en viitsi tässä kirjoittaa. Miksi on niin vaikeaa myöntää että nämä tekevät toisten hädällä tuottoa itselleen? Ja että he hyötyvät rahallisesti kriiseistä, ja esittää että se olisi enemmistön mielestä muka täysin ok ja hyvä juttu. Ei se ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Tuo kuvaamasi ihannetilannehan saavutettiin edesmenneessä neuvostoliitossa. Hinnat eivät nousseet, mutta kaupoissa ei ollut mitään myytävääkään ja hyllyt olivat tyhjinä. Sitäkö kaipaisit meillekin?
Olet väärässä. Sinäkö kaipaat meille sitä että köyhät kuolee nälkään ja rikkaat rikastuvat siinä sivussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä keskimääräisen kotitalouden kulutuksesta 11 % menee ruokaan. 1900 ruokaan meni yli 50 % ja osuus on laskenut jatkuvasti. Tämä siis siitä huolimatta, että ruokailut ovat monipuolistuneet tänä aikana huomattavasti.
Vuonna 1900 sitä rahaa ei mennyt sähköön, lämmitykseen, pakolliseen nettiin ja älylaitteedeen/tietokoneeseen, autoiluun, jätemaksuihin, vesimaksuihin, jne. Eli otetaan toki nää muut maksut pois, niin maksan mielelläni ruuasta 50% tuloistani.
No luovu sähköstä, lämmituksestä, netistä, älylaitteista ja autloilusta. Kas, siinäpä se.
Se mitä sinulle yritetään kertoa on se, että elintaso on noussut hurjasti, ei laskenut. Ja sinä tempaiset vastaesimerkiksi tuotteita, joista 1900- luvun alussa ei osattu edes haaveilla.
TUOTTEIDEN HINTAA NOSTETAAN IHAN TAHALLAAN KOSKA KUKAAN EI USKALLA EIKÄ VIITSI PROTESTOIDA KUITENKAAN
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisuudessaanhan tarjontashokki toimii juurikin noin kun ap kuvaa. Ne, jotka tuotetta pystyvät vielä toimittamaan, saavat siitä paremman hinnan. Mutta eihän se ole sen keinotekoisempaa kuin mikään markkinahinta muutenkaan.
Jos hinta pysyisi vakiona ja tarjonta laskisi, tuote loppuisi kaupasta. Niukkuutta jaettaisiin siis jonottamalla (vrt. Neuvostoliitto ja valiton määrittämät hinnat). Markkinataloudessa nouseva hinta taas vähentää kysyntää.
MUTTA, ja tämä on siis se markkintalouden vahvuus - nouseva hinta houkuttelee investoimaan alalle. Kesannolle jätettyä peltoa voidaan ottaa käyttöön, uuttakin raivata jne. Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua - tämä vain on hidasta. Kiinteiden hintojen maailmassa niukkuus jäisi pysyväksi.
Keinotekoisella tarkoitin sitä että tuote ei ole sen kalliimpi, siitä vian otetaan ekstrahintaa samalla kun ihmiskunta kärsii. Eli tehdään toisten hädällä rahaa. Ja kyllä, tämä on mielestäni sekä moraalisesti, että sen pitäisi olla laillisestikin väärin.
Tuo on kapitalistin, eli itsensä riakastuttamisen mujiden kustannuksella, näkemys, että jos köyhältä ei riistetä lisää rahaa, niin niukkuus jää pysyväksi. Omasta näkökulmastani tasapainoa on kaiksita tärkein ja tavoiteltavin tilanne.
"Tämä taas lisää tarjontaa ja tasoittaa hinnan nousua"
Kun hintoja ei nosteta keinotekoisesti, niin hinnannousua ei tarvitse tasoittaakaan missään vaiheessa.
Niin, jos hinta ei nouse, niin tuote loppuu kesken. Nyt kauhistelet vehnäjauhojen hintaa. Moraalisessa maalimassa menet kauppaan ja totetat, ettei siellä ole vehnäjauhoja.
En tiedä, mitä tasapainolla tarkoitat, mutta kyllä ne ihmiset kärsivät silloinkin kun tuotteet jäävät saamatta.
Eli mielestäsi kaikilla on varaa ostaa niitä jauhoja, joten se on ihan se ja sama mitä ne maksavat? Vai olisiko niin että se on isolle osalle väestöstä sama onko niitä jauhoja ollenkaan, jos vaihtoehto on se että ne maksavat niin paljon että niihin ei ole varaa. Tuote jää molemmissa tapauksissa saamatta, mutta toisessa niistä ihmisten hädällä ei tehdä rahaa pienen porukan taskuun, joten valitsisin sen. Kortilla osto olisi myös mahdollista, mutta ehän ei käy että säännöstellään niin, koska silloin tämä pieni porukka jäisi ilman ihmisten hädällä tehdtyjä voittoja. Ja siitähän tässä on kyse.
Olet tavallaan oikeassa, ihminen on ahne ja itsekäs otus. Sen takia kommunismi ei toimi, vaan ihminen tarvitsee sen kannustimen tehdä töitä asioiden eteen. Ei täällä kukaan lopulta hyvää hyvyyttään mitään tee vaan jokainen tavoittelee omaa etuaan. Noh, ainakin niin suuri osa että muu kuin kapitalismi ei oikein toimi pidemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
TUOTTEIDEN HINTAA NOSTETAAN IHAN TAHALLAAN KOSKA KUKAAN EI USKALLA EIKÄ VIITSI PROTESTOIDA KUITENKAAN
Niin, koska käytännössä ainoa keino protestoida olisi jättää tuotteet ostamatta eikä se ruoan, polttoaineen tai lääkkeiden kohdalla ole oikein mahdollista.
Kun joku välttämätön hyödyke käy vähiin, siitä voidaan kiskoa kallista hintaa kun ei tarvitse pelätä että asiakkaat ostaisivat halvemmalla muualta. Tämä on kapitalismin heikkous, mutta eipä sille mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä keskimääräisen kotitalouden kulutuksesta 11 % menee ruokaan. 1900 ruokaan meni yli 50 % ja osuus on laskenut jatkuvasti. Tämä siis siitä huolimatta, että ruokailut ovat monipuolistuneet tänä aikana huomattavasti.
Kuinka paljon vuonna 1900 meni kännyköihin, läppäreihin, autoilun kustannuksiin jne.? Noi on kumminkin nykypäivänä välttämättömyyksiä. Asumiseen menee myös nykyään enemmän.
Inflaatiota lisää nyt myös inflaation odotus. Luottamus rahan arvon pysyvyyteen heikkenee. Tästä voi tulla itseään toteuttava kierre, joka lähtee lapasesta.
Eurooppa on sanktioiden kautta ampunut itseään jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä keskimääräisen kotitalouden kulutuksesta 11 % menee ruokaan. 1900 ruokaan meni yli 50 % ja osuus on laskenut jatkuvasti. Tämä siis siitä huolimatta, että ruokailut ovat monipuolistuneet tänä aikana huomattavasti.
Vuonna 1900 sitä rahaa ei mennyt sähköön, lämmitykseen, pakolliseen nettiin ja älylaitteedeen/tietokoneeseen, autoiluun, jätemaksuihin, vesimaksuihin, jne. Eli otetaan toki nää muut maksut pois, niin maksan mielelläni ruuasta 50% tuloistani.
No luovu sähköstä, lämmituksestä, netistä, älylaitteista ja autloilusta. Kas, siinäpä se.
Se mitä sinulle yritetään kertoa on se, että elintaso on noussut hurjasti, ei laskenut. Ja sinä tempaiset vastaesimerkiksi tuotteita, joista 1900- luvun alussa ei osattu edes haaveilla.
Koska sinä olet nnbiin tollo että vertaat 1900 ja tämän päivän kulutuksia. Ei se ollut mikään vastaesimerkki, vaan sinun näkökulmasi riisuminen, kun et ymmärtänyt että rahaa ei ennen mennyt mihinkään muuhun niin kuin nyt menee.
Ei 1900 luvulla luovuttu lämmityksestä, vaan tönöt lämpenivät puilla. Puut kaadettiin metsästä omin voimin, ei ostettu kaupasta, joten ne eivät maksaneet niin kuin nyt maksavat. Myöskään taloja ei enää saisi lämmittää puilla koska on kivempi että kaikki lämmittää sähköllä, koska sillä saadaan rahat sähkötyyppien taskuihin.
Netistä ei voi enää luopua, koska yhteiskunta on halunnut niin että se on pakko olla jos meinaa hoitaa pakollisia asioitaan. Huomaatko miten on ihan tahallaan poistettu mahdollisuus siihen ettei tarvisi työntää aikkia rahoja rahamiesten taskuun, ja nimen omaan tehdään kaikki täysin riippuvaisiksi tästä, jotta saadaan kauppojen ja moguleiden taskuihin kaikki mikä liikenee, ja vaikkei liikenisikään.
Ruoka on yhä historiallisen halpaa. Maanviljelijät ovat vaikeuksissa. Ruoan hintaa voisi nostaa reilustikin.