Mieheni aikoo viettää kanssani koko kesän aikana kaksi viikonloppua
4.-5.6. - miehen siskon ylioppilasjuhlat 300 km päässä meiltä kotoa, menen mukaan
11.-12.6. - miehen työporukan reissu, ei siis mikään työhön liittyvä pakollinen, vaan vapaa-ajan ohjelmaa
18.-19.6. - miehen kaverin polttarit
25.-26.6. - mies kavereineen mökillä
2.-3.7. - miehen vanhempien 30-vuotishääpäiväjuhla 300 km päässä meiltä kotoa, minut on kutsuttu, mutta en ole vielä päättänyt että menenkö
9.-10.7. - mies kavereineen festareilla
16.-17.7. - mies lomalla, kavereiden kanssa vaelluksella
23.-24.7. - mies lomalla, vuokrannut kavereineen mökin - pitkin hampain ilmoitti, että saan mennä mukaan jos haluan, mutta "se ei ole mikään sellainen perhereissu" - no en toki mene
30.-31.7. - mies lomalla, yhteinen viikonloppu!
6.-7.8. - miehen kaverin häät, mies bestmanina, menen mukaan
13.-14.8. - "aateltiin että tässä pidettäis Juhon varpajaiset, kun ei oikeen löytynyt sopivaa viikonloppua"
20.-21.8. - minulla ennalta sovittu meno
27.-28.8. - yhteinen viikonloppu, tosin venetsialaisiahan tähän yritetään kyllä tyrkyttää jostakin
Olen vaihtanut äskettäin työpaikkaa eikä minun ollut mahdollista ottaa kuin kaksi viikkoa lomaa. Olisin toivonut, että oltaisiin viikonloppuisin voitu tehdä jotakin yhdessä, mutta ne toiveet tuntuu nyt valuvan kyllä viemäristä. Ja noista reissuista, vaikka olen päivämäärät merkinnyt la-su, niin melkein kaikkiin lähdetään jo perjantaina kyllä suoraan töistä (tai jopa otetaan pe vapaaksi ja lähdetään aamusta) ja palataan myöhään illalla sunnuntaina. Kahdeksan vuotta ollaan jo oltu yhdessä ja tuntuu, että tämä menee vaan vuosi vuodelta hullummaksi. Varmaan kun meidän ikäiset alkavat olla jo keskiluokkaisissa vakitöissä ja rahaa on käytettävissä paljon enemmän kuin vuosia sitten, niin voi kaikenlaista suunnitellakin. On mulla omiakin kavereita ja sisarusten kanssa vietän mielelläni aikaa kanssa, mutta en mä tiedä, olisiko se liikaa vaadittu, että puolisokin voisi edes joskus priorisoida jonkun meidän yhteisen menon etusijalle. Tuntuu, että noissa kaikissa sopimisissa mennään aina se edellä, että mitä menoja muilla on ja sitten meidän yhteiset suunnitelmat saa aina joustaa.
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa on kaikki viikonloput vuoden aikana mitä mies saa viettää ilman sinun valvoltaa?
Jos tarvitset aikusena ihmisenä valvontaa, paikkasi ei ole yhteiskunnassa vaan rauhallisemmissa oloissa, esim. pehmeiden seinien sisällä.
Naisilla on jokin pakottava tarve päästä kyttäämään ja valvomaan mitä mies tekee ja haluaa jatkuvasti roikkua kiinni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa on kaikki viikonloput vuoden aikana mitä mies saa viettää ilman sinun valvoltaa?
Jos tarvitset aikusena ihmisenä valvontaa, paikkasi ei ole yhteiskunnassa vaan rauhallisemmissa oloissa, esim. pehmeiden seinien sisällä.
Naisilla on jokin pakottava tarve päästä kyttäämään ja valvomaan mitä mies tekee ja haluaa jatkuvasti roikkua kiinni
Kuka pakottaa sinut olemaan tällaisessa suhteessa, jossa olen vain lapsi?
Onkos täällä lihavuusleikattuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa on kaikki viikonloput vuoden aikana mitä mies saa viettää ilman sinun valvoltaa?
Jos tarvitset aikusena ihmisenä valvontaa, paikkasi ei ole yhteiskunnassa vaan rauhallisemmissa oloissa, esim. pehmeiden seinien sisällä.
Naisilla on jokin pakottava tarve päästä kyttäämään ja valvomaan mitä mies tekee ja haluaa jatkuvasti roikkua kiinni
Kuka pakottaa sinut olemaan tällaisessa suhteessa, jossa olen vain lapsi?
Juuri tuon syyn takia jätin jälleen naisen. Vaikka kuinka valitsen erilaisia naisia niin nalkuttaminen, omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu lähes jokaiseen naistyyppiin
Tää kesä nyt vaan sattuu olemaan tämmöinen, seuraavina vuosina on sitten taas toisenlaisia.
Ja oottehan kuitenkin arkenakin yhdessä.
Arveluttaako sinua miehen puute vai juuri tämän kyseisen miehen seuran puute?
Ensin mainitulle lienee helppoa tehdä jotakin kun on kesä ja kesämiehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa on kaikki viikonloput vuoden aikana mitä mies saa viettää ilman sinun valvoltaa?
Jos tarvitset aikusena ihmisenä valvontaa, paikkasi ei ole yhteiskunnassa vaan rauhallisemmissa oloissa, esim. pehmeiden seinien sisällä.
Naisilla on jokin pakottava tarve päästä kyttäämään ja valvomaan mitä mies tekee ja haluaa jatkuvasti roikkua kiinni
Kuka pakottaa sinut olemaan tällaisessa suhteessa, jossa olen vain lapsi?
Juuri tuon syyn takia jätin jälleen naisen. Vaikka kuinka valitsen erilaisia naisia niin nalkuttaminen, omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu lähes jokaiseen naistyyppiin
Harva haluaa olla tällaisen ikuisen pojan puolisona. Poikamiehen aika kuluu lähinnä töissä, harrastuksissa ja kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin monen (miehen) ajatuksissa se puolison kanssa vietetty aika (poislukien paneminen) on lähinnä jokin rangaistus josta pitää päästä luistelemaan keinolla millä hyvänsä?
Miksi ihmeessä halutaan olla parisuhteessa ihmisen kanssa jonka kanssa yhdessäolo on niin kamalaa että on kivempi olla ja mennä kaikkialla soolona? Miksi ei olla joko sinkkuna tai sitten etsitä sellaista puolisoa jonka kanssa on kivaa yhdessä ja harrastukset/kiinnostuksenkohteetkin natsaa osin ja on yhteisiä?
Toki siinä on tietty omat haasteensa, että löytää naisen joka jaksaa/haluaa ryypätä ja rymytä joka viikonloppu ties missä, mutta toisaalta onhan noita tuksujakin olemassa.
Koska jokainen leski tietää, miten autio elämä on, jos ystävyyssuhteet on avioliiton takia katkottu kokonaan. Miehet hoksaavat tämän eli heillä on muutakin elämää kuin puoliso, mutta naisilla on kavala tapa olettaa, että yhdessä ikuisesti tarkoittaa samanaikaista kuolemaa.
Huhhuh. Nyt meni mutkat suoriksi. Kukaan ei ole kaiketi kavereita kieltänyt. Kaverit ja ystävät ovat äärettömän tärkeitä, mutta kaverimenot ei saa mennä kumppanin edelle. Ap:n miehelle kesä kavereiden kanssa on tärkeämpää, kuin kesä kumppaninsa kanssa. Kavereiden kanssa on mökkireissua ja festaria, mutta näitä ei kuitenkaan halua tehdä kumppaninsa kanssa... Se on aika paha juttu.
Siis tosissasiko miehen pitää viettää koko kesä kotona vain siksi, että kaverit ei saa mennä puolison edelle eli ei missään nimessä saa viettää aikaansa muiden kuin vaimon kanssa, vaikka viikot on kotona? Ymmärtäisin ap;n tilanteen, jos mies lähtisi kesäkuussa 300 km päähän ja palaisi sieltä syyskuussa, mutta tämä joutuu kökkimään viikot kotona, koska vaimo ei päästä minnekään.
Onhan se muuten ihan hirveää, että mies haluaa pikkusiskon lakkiaisiin mieluummin kuin siemailemaan viiniä parvekkeelle! Miten kukaan voi elää sellaisen miehen kanssa, joka ei ymmärrä, että vaimo ensin ja suku vasta sitten.
En tiedä oletko mies vai nainen, mutta sääli, jos et ole löytänyt itsellesi sellaista kumppania, jonka kanssa haluaisit viettää suurimman osan ajastasi... Tietenkään kavereita unohtamatta, mutta aika kohtuuton määrä kaverimenoja tuolla ap:n miehellä verrattuna siihen kuinka paljon heillä on yhteistä kahdenkeskistä aikaa arjen ulkopuolella...
Onhan se kohtuutonta, että pikkusiskon lakkiaiset menee vaimon edelle. Sitten itketään 10 vuoden kuluttua, kun sisko on saanut lahjoituksena vanhempiensa varat eikä miniälle jäänyt mitään.
Pitkä ketju. En jaksa lukee kaikkia. Mietityttää miten sitten kun teil on lapsia. Joudutko aina jäämään kotiin lasten kans. Toisaalta, kai miehen kaveritkin pian pariutuu ja saa lapsia. Kenen kans miehesi sitten kulkee jos kaverit pysyy kotonaan...
Vaikka ison osan aikaa vahva introverttiys asettaa haasteita, toisinaan olen kiitollinen kyseisestä piirteestä. Mulle riittää kun näen puolisoa muutaman tunnin suurimpana osana päivistä, kaikkina ei tarvi nähdä ollenkaan. Välillä sitten tehdään yhdessä koko päivä jotakin, käydään päiväretkellä jossain, tai vaikka pihahommia. Viihdyn erittäin hyvin yksin, välillä pitää ajaa mies jonnekin kaverille, että saisi olla tarpeeksi yksinään. Ihana kesälomaviikko edessä vielä, kun mies menee vanhempiensa mökille ja minä jään kotiin.
Toisaalta me olemme olleet jo 20 vuotta yhdessä (ikää 40v). Onhan siihen aikaan mahtunut sellainenkin kesä, että minulla ei ollu lomaa lainkaan kun aloitin uudessa työpaikassa, ja miehellä oli harrastuksen tiimoilta joka ikinen viikonloppu menoa koko kesän. Tosin itsekin harrastusporukan kanssa sen jälkeen totesi, että ei enää koskaan tällaista kesää, ei joka viikonloppu varattuna. Kyllä joskus itsekin mietti että en mä tällaista elämää halunnut, mutta seuraava kesä on jo ollut taas toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin outoa tuollaiset aikuisten ihmisten joka kuukausi toistuvat ryyppykaverimenot... Onko kyse vielä samasta kaveriporukasta? Ehkä jotkut yhdet varpajaiset tai polttarit ymmärtäisin siellä täällä, mutta oikein mökin vuokrausta ja vielä niin, ettei ole mikään "perheloma". Varmasti tätä bailaamista ja jätkien reissuja jatkuu ihan ympäri vuoden...
Emmehän me ap:n ikää tiedä onko hän aikuinen vai alle 30v? Itselläni oli parikymppisenä 3-4 krt viikossa "ryyppykaverimenoja" ja niin oli kaikilla muillakin tutuilla.
Miksi ette vietä juhannusta yhdessä? Sinä ja sun ystävät messiin mökille! Muuten miehen menot ok, tuosta en tinkisi.
Onneksi miehellä on sitäkin enemmän yhteistä aikaa salarakkaansa (yksi hyvistä ystävistäsi) kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi miehellä on sitäkin enemmän yhteistä aikaa salarakkaansa (yksi hyvistä ystävistäsi) kanssa.
No ei hän homo kai ole.
Vierailija kirjoitti:
Onko ap edes vastannut tähän ketjuun mitään?
No en ole vastannut kakkossivun ennen kuin nyt, kun ensin palsta suljettiin koko yöksi ja sitten menin töihin. Vastaan kyllä, malttakaa vaan.
Eipä sitä kuiteskaa irtoo niin sama keksiä jotain viihdykettä, ei sitä aina jaksa pelatakkaan.