Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te, joilla on toisella kierroksella oleva mies: ymmärrättekö, miksi hän on toisella kierroksella?
30.05.2022 |
Mw olemme molemmat tavanneet vanhemmalla iällä. Olemme olleet yhdessä liki kymmenen vuotta, ja olen vuosia ihmetellyt, miksi eksä heitti miehen pihalle. Minusta hän on täysi timantti.
Nyt luulen ymmärtäväni syyn: mies ei yhtään kestä valittavaa äänensävyä ja samasta asiasta jauhamista. Hänelle saa ongelmista puhua, ja hän korjaa tilanteen, jos vain pystyy. Minun ei tarvitse valittaa sen enempää, koska mies on täysi timantti. No, vaatteet jättää hujan hajan, mutta mitä pienistä. Luonteeltani olen myös sellainen, että en valita asioista, joihin ei voi vaikuttaa.
Luurin läpi olen kuullut, kuinka eksä valittaa narisevalla äänellä. Mies kun ei sitä kestä, niin lopettaa puhelut lyhyeen. Sehän eksää ärsyttää, koska ei varmastikaan koe tulevansa kuulluksi. Voin hyvin kuvitella, että tämä kuvio on ajanut parisuhteen umpikujaan.
Mitäs teillä?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä ihmeen ymmärtämistä siinä edes on. Kaikki eivät sovi yhteen niin hyvin, ja ihmisillä voi mennä toiveet ristiin suhteen osalta. Eli itselleni täyskymppi ei olekaan sitä jollekin muulle, ja lisäksi tilanteeseen vaikuttaa itse kunkin ihmissuhdetaidot, kommunikaatiotavat, jopa suhdehistoria... En ainakaan itse mietiskele, miksi kumppanini on eronnut jostain aiemmasta - jos hän kertoo itse syitä, niin sen voi tehdä, mutta itse en käytä aikaani spekuloimalla menneitä.
Minua kiinnostaa psykologia ja persoonallisuuserot paljon ja siksi minusta on kiinnostavaa pohtia, miksi jonkun sukset menee ristiin niin parisuhteissa kuin työpaikallakin. Juuri näitä ihmissuhdetaitoja ja kommunikaatiotapoja tarkoitan.
Ap
Niin minuakin. - Siksi toisaalta on niin raivostuttavaa huomata, etten ole toistaiseksi kyennyt tai pystynyt "psykologisoimaan" itseäni niin hyvin. että olisin löytänyt uskottavan ja tyydyttävän selityksen sille miksi olen ja tai olen joutunut aina olemaan sinkku. on kovin yksinlertaistavaa sanoa, että no koska en ole vielä löytänyt sitä "oikeaa" tai esittää, että tulisi laskea rimaa, koska ei minulla nyt kuitenkaan enää -siis joskus ohi kiitävän hetken on saattanut olla- niin suuri tarve ole päästä parisuhteeseen, että olisin valmis saati halukas kenen hyvänsä kanssa. Mutta viimeinen varmasti kirvoittaa joitain huomauttamaan, että luulen ja kuvittelen itsestäni ihan liian paljon ymmärtämättä omaa "tasottomuuttani"
Kuten yllä todetaan, niin ilmaiset itseäsi sangen monimutkaisesti. Miehet ovat yleensä suoraviivaisempia. Lika barn leka bäst.
Tai sitten kiinnostut ns. vääränlaisista miehistä. Tyyliin olet itse lihava, mutta haluat lihaksikkaan miehen, tai olet itse ylianalysoiva ja teoreettinen, mutta haluat raksamiehen.
Anteeksi en edellä kertonut olevani mies. - Ihan heteromies, jos sillä on mitään merkitystä. No toki kja tietysti se, erityinen merkitys, että Ap kirjoitti avauksessaa miehistä, jonka oma päisesti tulin laajentaneeksi koskemaan yleisemmäksi: kumppani (naine tai mies) olsi tosiella kierroksella.. (Voi mnua pässiä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän useamman liiton kariutuneen siihen, että muutaman vuoden kotiäitinä ollut nainen haluaa elää omaa villiä elämäänsä. Laitetaan lapset vko/vko systeemillä ja lapsivapaa viikolla sitten juhlistetaan sitä vapautta.
Tää on jotain, mitä mä ihailen naissukupuolessa. Viimeiseen asti huolehditaan, että lapsilla on huolehtija ja hoitaja ja vasta sitten uskalletaan varovasti juhlistaa vapautta. Vastaavasti miehet karistaa lapset kuin koira veden turkistaan ja lähtee juhlimaan, suomatta ajatustakaan, missä lapset on ja kuka niistä huolehtii.
- eksyin aiheesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä ihmeen ymmärtämistä siinä edes on. Kaikki eivät sovi yhteen niin hyvin, ja ihmisillä voi mennä toiveet ristiin suhteen osalta. Eli itselleni täyskymppi ei olekaan sitä jollekin muulle, ja lisäksi tilanteeseen vaikuttaa itse kunkin ihmissuhdetaidot, kommunikaatiotavat, jopa suhdehistoria... En ainakaan itse mietiskele, miksi kumppanini on eronnut jostain aiemmasta - jos hän kertoo itse syitä, niin sen voi tehdä, mutta itse en käytä aikaani spekuloimalla menneitä.
Minua kiinnostaa psykologia ja persoonallisuuserot paljon ja siksi minusta on kiinnostavaa pohtia, miksi jonkun sukset menee ristiin niin parisuhteissa kuin työpaikallakin. Juuri näitä ihmissuhdetaitoja ja kommunikaatiotapoja tarkoitan.
Ap
Niin minuakin. - Siksi toisaalta on niin raivostuttavaa huomata, etten ole toistaiseksi kyennyt tai pystynyt "psykologisoimaan" itseäni niin hyvin. että olisin löytänyt uskottavan ja tyydyttävän selityksen sille miksi olen ja tai olen joutunut aina olemaan sinkku. on kovin yksinlertaistavaa sanoa, että no koska en ole vielä löytänyt sitä "oikeaa" tai esittää, että tulisi laskea rimaa, koska ei minulla nyt kuitenkaan enää -siis joskus ohi kiitävän hetken on saattanut olla- niin suuri tarve ole päästä parisuhteeseen, että olisin valmis saati halukas kenen hyvänsä kanssa. Mutta viimeinen varmasti kirvoittaa joitain huomauttamaan, että luulen ja kuvittelen itsestäni ihan liian paljon ymmärtämättä omaa "tasottomuuttani"
Kuten yllä todetaan, niin ilmaiset itseäsi sangen monimutkaisesti. Miehet ovat yleensä suoraviivaisempia. Lika barn leka bäst.
Tai sitten kiinnostut ns. vääränlaisista miehistä. Tyyliin olet itse lihava, mutta haluat lihaksikkaan miehen, tai olet itse ylianalysoiva ja teoreettinen, mutta haluat raksamiehen.
Anteeksi en edellä kertonut olevani mies. - Ihan heteromies, jos sillä on mitään merkitystä. No toki kja tietysti se, erityinen merkitys, että Ap kirjoitti avauksessaa miehistä, jonka oma päisesti tulin laajentaneeksi koskemaan yleisemmäksi: kumppani (naine tai mies) olsi tosiella kierroksella.. (Voi mnua pässiä)
Aha. Ehkä olet aina kontaktoinut niitä naisia, joilla hiustenpidennykset ja pullasudit silmissä, mutta heillä on toisenlaiset toiveet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä ihmeen ymmärtämistä siinä edes on. Kaikki eivät sovi yhteen niin hyvin, ja ihmisillä voi mennä toiveet ristiin suhteen osalta. Eli itselleni täyskymppi ei olekaan sitä jollekin muulle, ja lisäksi tilanteeseen vaikuttaa itse kunkin ihmissuhdetaidot, kommunikaatiotavat, jopa suhdehistoria... En ainakaan itse mietiskele, miksi kumppanini on eronnut jostain aiemmasta - jos hän kertoo itse syitä, niin sen voi tehdä, mutta itse en käytä aikaani spekuloimalla menneitä.
Minua kiinnostaa psykologia ja persoonallisuuserot paljon ja siksi minusta on kiinnostavaa pohtia, miksi jonkun sukset menee ristiin niin parisuhteissa kuin työpaikallakin. Juuri näitä ihmissuhdetaitoja ja kommunikaatiotapoja tarkoitan.
Ap
Niin minuakin. - Siksi toisaalta on niin raivostuttavaa huomata, etten ole toistaiseksi kyennyt tai pystynyt "psykologisoimaan" itseäni niin hyvin. että olisin löytänyt uskottavan ja tyydyttävän selityksen sille miksi olen ja tai olen joutunut aina olemaan sinkku. on kovin yksinlertaistavaa sanoa, että no koska en ole vielä löytänyt sitä "oikeaa" tai esittää, että tulisi laskea rimaa, koska ei minulla nyt kuitenkaan enää -siis joskus ohi kiitävän hetken on saattanut olla- niin suuri tarve ole päästä parisuhteeseen, että olisin valmis saati halukas kenen hyvänsä kanssa. Mutta viimeinen varmasti kirvoittaa joitain huomauttamaan, että luulen ja kuvittelen itsestäni ihan liian paljon ymmärtämättä omaa "tasottomuuttani"
Kuten yllä todetaan, niin ilmaiset itseäsi sangen monimutkaisesti. Miehet ovat yleensä suoraviivaisempia. Lika barn leka bäst.
Tai sitten kiinnostut ns. vääränlaisista miehistä. Tyyliin olet itse lihava, mutta haluat lihaksikkaan miehen, tai olet itse ylianalysoiva ja teoreettinen, mutta haluat raksamiehen.
Anteeksi en edellä kertonut olevani mies. - Ihan heteromies, jos sillä on mitään merkitystä. No toki kja tietysti se, erityinen merkitys, että Ap kirjoitti avauksessaa miehistä, jonka oma päisesti tulin laajentaneeksi koskemaan yleisemmäksi: kumppani (naine tai mies) olsi tosiella kierroksella.. (Voi mnua pässiä)
Aha. Ehkä olet aina kontaktoinut niitä naisia, joilla hiustenpidennykset ja pullasudit silmissä, mutta heillä on toisenlaiset toiveet.
Tai nainen ei ole ymmärtänyt, että nyt hänestä oltaisiin kiinnostuneita.
Olen mieheni kolmas vakava suhde, yhdessä 15 vuotta. Hänen aikaisemmat suhteensa päättyivät siksi, että ihmiset eivät olleetkaan ns. toisilleen luotuja. Ei siinä sen kummempaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen ex-vaimolle tuli identiteettikriisi ja tämän keskellä keksi ratkaisuksi eron...
Aina ei vain kemiat ja ajatusmaailmat kohtaa. Voi myös olla, että toinen (tässä tapauksessa exä) on ollut kaikesta valittavaa sorttia. Suhde kuivuu aika nopeasti kasaan jos toinen osapuoli vaan valittaa jatkuvasti vaikkei syytä edes olisi. Valittaa ns. valittamisen ilosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni mies valitsee nuorena väärän vaimon.
Vierailija kirjoitti:
Moni mies valitsee nuorena väärän vaimon.
Miten VOI olla mahdollista, että puolet ihmisistä valitsee väärän puolison?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen mieheni kolmas vakava suhde, yhdessä 15 vuotta. Hänen aikaisemmat suhteensa päättyivät siksi, että ihmiset eivät olleetkaan ns. toisilleen luotuja. Ei siinä sen kummempaa ole.
Et vastaa aloitukseni kysymykseen: millä tavalla he eivät olleet toisilleen luotuja? Miltä osin eivät olleet?
Ap
Pitkä liitto ja lapsiperhearki tappoi suhteen. Sekä miehellä, että minulla. Meillä on nyt yhdessä ihan eri tilanne, kun lapset on jo kummallakin aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän. En usko että meidän suhde olisi onnistunut "ensimmäisellä kierroksella". Mies on loistava isä lapsilleen mutta sosiaalinen elämä on vilkasta kodin ja parisuhteen ulkopuolella ja työn vuoksi on paljon pois kotoa. Olisi lapsiperhearki varmasti tehnyt saman meidän suhteelle mitä se teki miehelle ja exälleen. Nyt kun lapset ovat jo aikuisia niin elämä on erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä ihmeen ymmärtämistä siinä edes on. Kaikki eivät sovi yhteen niin hyvin, ja ihmisillä voi mennä toiveet ristiin suhteen osalta. Eli itselleni täyskymppi ei olekaan sitä jollekin muulle, ja lisäksi tilanteeseen vaikuttaa itse kunkin ihmissuhdetaidot, kommunikaatiotavat, jopa suhdehistoria... En ainakaan itse mietiskele, miksi kumppanini on eronnut jostain aiemmasta - jos hän kertoo itse syitä, niin sen voi tehdä, mutta itse en käytä aikaani spekuloimalla menneitä.
Minua kiinnostaa psykologia ja persoonallisuuserot paljon ja siksi minusta on kiinnostavaa pohtia, miksi jonkun sukset menee ristiin niin parisuhteissa kuin työpaikallakin. Juuri näitä ihmissuhdetaitoja ja kommunikaatiotapoja tarkoitan.
Ap
Niin minuakin. - Siksi toisaalta on niin raivostuttavaa huomata, etten ole toistaiseksi kyennyt tai pystynyt "psykologisoimaan" itseäni niin hyvin. että olisin löytänyt uskottavan ja tyydyttävän selityksen sille miksi olen ja tai olen joutunut aina olemaan sinkku. on kovin yksinlertaistavaa sanoa, että no koska en ole vielä löytänyt sitä "oikeaa" tai esittää, että tulisi laskea rimaa, koska ei minulla nyt kuitenkaan enää -siis joskus ohi kiitävän hetken on saattanut olla- niin suuri tarve ole päästä parisuhteeseen, että olisin valmis saati halukas kenen hyvänsä kanssa. Mutta viimeinen varmasti kirvoittaa joitain huomauttamaan, että luulen ja kuvittelen itsestäni ihan liian paljon ymmärtämättä omaa "tasottomuuttani"
Kuten yllä todetaan, niin ilmaiset itseäsi sangen monimutkaisesti. Miehet ovat yleensä suoraviivaisempia. Lika barn leka bäst.
Tai sitten kiinnostut ns. vääränlaisista miehistä. Tyyliin olet itse lihava, mutta haluat lihaksikkaan miehen, tai olet itse ylianalysoiva ja teoreettinen, mutta haluat raksamiehen.
Anteeksi en edellä kertonut olevani mies. - Ihan heteromies, jos sillä on mitään merkitystä. No toki kja tietysti se, erityinen merkitys, että Ap kirjoitti avauksessaa miehistä, jonka oma päisesti tulin laajentaneeksi koskemaan yleisemmäksi: kumppani (naine tai mies) olsi tosiella kierroksella.. (Voi mnua pässiä)
Aha. Ehkä olet aina kontaktoinut niitä naisia, joilla hiustenpidennykset ja pullasudit silmissä, mutta heillä on toisenlaiset toiveet.
Tai nainen ei ole ymmärtänyt, että nyt hänestä oltaisiin kiinnostuneita.
Kiitos teille molemmille. En myönnä olleeni kiinnostunut mitenkään erityisesti naisista joka olisi ulkonäöltään jotain -öö" itseni vastakohta. - Mutta koska olen pitänyt itseni ulkosiesti kondiksessa, niin siitä johtunee, ettö toivoisin kumppaninikin olevan saman tapaisen kropan rakenteen.
Tai koska olen itse vähän enempi opiskellut, niin pidän toivottavana, että kumppaniakin kiinnostaisi elämän ilmiöt ja tapahtumat; mikä toki ei välttämättä tarkoita samaa kuin korkeakoulututkinto(j)a.
- Tuo saattaa osittain pitää paikkansa. että nainen ei ole aina ymmärtänyt, että saattaisin olla hänestä kiinnostunut myös parisuhde mielessä. Koska vaikka en ole elänyt parisuhteessa niin onnekseni ja ilokseni olen saanut niin naisista (kuin miehistä) itselleni sekä kavereita että läheisempiä ystäviä. (- Hämmästynyt olen siitä, miten osa kokee, että tällaiseen pystyvä on todennäköisesti homoseksuaali, eikä olsi lainkaan mahd. "normaalilta" heteromieheltä. - No ehkä en ole "ihan normaali" heteromies (Mutta en myöskään tiettävästi lainkaan homoseksuaali)
Kun täällä hiljattain joku mies kuvasi, että hänelle sinkku vuosien aikana muodostunut jonkinalien haarniska hänen ympärilleen, jok aon saanut hänet käyttätymään toisinaan vähänkankeasti nais(t)en rinnalla, niin siinä oli jotain tuttua. Ymmärsin hyvin, että hän oli valinnut mieluummin sohvalla nukkumisen kuin naisen vierellä nukkumisen, jota nainen oli tarjonnut vaihtoehtona.
Ja tämä kaikki tapahtui heidän kolmansien treffien yhteydessä. Saatoin vain kuvitella miltä hänestä tuntui lukea täällä hänen kertomasna perusteella saamia kommentteja, joissa häntä pidettiin mm. autistina, sosiaalisesti hyvin kömpelönä, joka tarvitsisi pikaista terapiaa..(..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen samoin kuin 52 ja 53. Voi olla, ettei meidän suhteemme olisi kestänyt, jos nuorina olisimme tavanneet. Me molemmat olimme nuorina ehdottomia.
Ap
Tiedän. On umpikinky, ex vanilja.
Olisi pitänyt tajuta kaksi kertaa eronneen miehen kanssa naimisiin mennessäni, että ne miehen selvitykset eroillensa olivat hyvin yksipuolisia. Hän ei nelikymppisenä ollut edelleenkään aikuistunut, kyennyt kantamaan vastuuta mistään tai olemaan edes rehellinen. Minä parikymppisenä olin liian hyväuskoinen ja kärsin siitä vuosikaudet. Niitä oppirahoja (pahoin velkaantuneen miehen jälkeen) sai maksella pitkään.
Jatkossa en aio uskoa enää ketään kaksilahkeista, joten olen onnellinen sinkku.
Mieheni ex-vaimo lähti vieraisiin ja jäi siitä jossain kohtaa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä ihmeen ymmärtämistä siinä edes on. Kaikki eivät sovi yhteen niin hyvin, ja ihmisillä voi mennä toiveet ristiin suhteen osalta. Eli itselleni täyskymppi ei olekaan sitä jollekin muulle, ja lisäksi tilanteeseen vaikuttaa itse kunkin ihmissuhdetaidot, kommunikaatiotavat, jopa suhdehistoria... En ainakaan itse mietiskele, miksi kumppanini on eronnut jostain aiemmasta - jos hän kertoo itse syitä, niin sen voi tehdä, mutta itse en käytä aikaani spekuloimalla menneitä.
Minua kiinnostaa psykologia ja persoonallisuuserot paljon ja siksi minusta on kiinnostavaa pohtia, miksi jonkun sukset menee ristiin niin parisuhteissa kuin työpaikallakin. Juuri näitä ihmissuhdetaitoja ja kommunikaatiotapoja tarkoitan.
Ap
Niin minuakin. - Siksi toisaalta on niin raivostuttavaa huomata, etten ole toistaiseksi kyennyt tai pystynyt "psykologisoimaan" itseäni niin hyvin. että olisin löytänyt uskottavan ja tyydyttävän selityksen sille miksi olen ja tai olen joutunut aina olemaan sinkku. on kovin yksinlertaistavaa sanoa, että no koska en ole vielä löytänyt sitä "oikeaa" tai esittää, että tulisi laskea rimaa, koska ei minulla nyt kuitenkaan enää -siis joskus ohi kiitävän hetken on saattanut olla- niin suuri tarve ole päästä parisuhteeseen, että olisin valmis saati halukas kenen hyvänsä kanssa. Mutta viimeinen varmasti kirvoittaa joitain huomauttamaan, että luulen ja kuvittelen itsestäni ihan liian paljon ymmärtämättä omaa "tasottomuuttani"
Kuten yllä todetaan, niin ilmaiset itseäsi sangen monimutkaisesti. Miehet ovat yleensä suoraviivaisempia. Lika barn leka bäst.
Tai sitten kiinnostut ns. vääränlaisista miehistä. Tyyliin olet itse lihava, mutta haluat lihaksikkaan miehen, tai olet itse ylianalysoiva ja teoreettinen, mutta haluat raksamiehen.
Anteeksi en edellä kertonut olevani mies. - Ihan heteromies, jos sillä on mitään merkitystä. No toki kja tietysti se, erityinen merkitys, että Ap kirjoitti avauksessaa miehistä, jonka oma päisesti tulin laajentaneeksi koskemaan yleisemmäksi: kumppani (naine tai mies) olsi tosiella kierroksella.. (Voi mnua pässiä)
Aha. Ehkä olet aina kontaktoinut niitä naisia, joilla hiustenpidennykset ja pullasudit silmissä, mutta heillä on toisenlaiset toiveet.
Tai nainen ei ole ymmärtänyt, että nyt hänestä oltaisiin kiinnostuneita.
Kiitos teille molemmille. En myönnä olleeni kiinnostunut mitenkään erityisesti naisista joka olisi ulkonäöltään jotain -öö" itseni vastakohta. - Mutta koska olen pitänyt itseni ulkosiesti kondiksessa, niin siitä johtunee, ettö toivoisin kumppaninikin olevan saman tapaisen kropan rakenteen.
Tai koska olen itse vähän enempi opiskellut, niin pidän toivottavana, että kumppaniakin kiinnostaisi elämän ilmiöt ja tapahtumat; mikä toki ei välttämättä tarkoita samaa kuin korkeakoulututkinto(j)a.
- Tuo saattaa osittain pitää paikkansa. että nainen ei ole aina ymmärtänyt, että saattaisin olla hänestä kiinnostunut myös parisuhde mielessä. Koska vaikka en ole elänyt parisuhteessa niin onnekseni ja ilokseni olen saanut niin naisista (kuin miehistä) itselleni sekä kavereita että läheisempiä ystäviä. (- Hämmästynyt olen siitä, miten osa kokee, että tällaiseen pystyvä on todennäköisesti homoseksuaali, eikä olsi lainkaan mahd. "normaalilta" heteromieheltä. - No ehkä en ole "ihan normaali" heteromies (Mutta en myöskään tiettävästi lainkaan homoseksuaali)Kun täällä hiljattain joku mies kuvasi, että hänelle sinkku vuosien aikana muodostunut jonkinalien haarniska hänen ympärilleen, jok aon saanut hänet käyttätymään toisinaan vähänkankeasti nais(t)en rinnalla, niin siinä oli jotain tuttua. Ymmärsin hyvin, että hän oli valinnut mieluummin sohvalla nukkumisen kuin naisen vierellä nukkumisen, jota nainen oli tarjonnut vaihtoehtona.
Ja tämä kaikki tapahtui heidän kolmansien treffien yhteydessä. Saatoin vain kuvitella miltä hänestä tuntui lukea täällä hänen kertomasna perusteella saamia kommentteja, joissa häntä pidettiin mm. autistina, sosiaalisesti hyvin kömpelönä, joka tarvitsisi pikaista terapiaa..(..)
Haarniska on hyvä ja ymmärrettävä kuvaus, ja siinä voi olla monesta syystä.
itsekin tykkään tutustua hitaasti ja rakentaa luottamusta ajan kanssa. Ei ehkä ihan nykyaikaa, tiedän, mutta olen vakuuttunut, etten ole ainoa lajiani. Kommenttini tuosta että ei ole ymmärretty liittyykin juuri siihen, että se näkyvä haarniska on helppo tulkita kiinnostuksen puutteeksi. Ristiriitaisia signaaleja mieluummin ali- kuin ylitulkitsee, ihan varovaisuudesta. Herkkä aihe kuitenkin.
Itsellä on aikanaan yksi kenties mahdollinenkin suhde mennyt ohi tällaisen tulkintavirheen vuoksi. Harmitti kauan, olisin tarttunut tilaisuuteen, jos olisin ymmärtänyt sellaisen olleen. (N)
Alue: Aihe vapaa
Jonkin asteisen suorittajan löydän itsestäni kyllä, jopa perfektionistinkin piirteitä, siis itseäni kohtaan. - En niinkään kumppaniani kohtaan. Suorittamisen tarve on minulla on varmaan ollut aina. Mutta toisaalta, ehkä tapa selvitä arjesta. - On itse jaksettabva "suorittaa" koska en osaa tai halua aatella, että vosin delekoida omia -asioitani oikein kenellekään muulle.
En haaveile ja tai unelmoi parisuhteessa siitä, että voisin olla sen johtaja ja viimeisen sanan -sanoja mutta en liioin halua olla johjdettava, joka toteuttais ja tekisi mitä kumppanini ikinä tulis ehdottaneeksi. Haluaisin elää ja olla vastavuoroisessa parisuhteessa, jossa kumpikin voi olla vuorollaan vahvempana että heikompana; toien tositamme tukien.
Joskus kun luen täällä luullakseni enempi nais(oletettujen) kuvauksia kumppaninsa käytöksestä, niin tuntuu todella pahalta kun on myönnän voimattomuuteni tajuta, että miten tällaiset parisuhteet ovat saattaneet edes ikinä saada alkunsa? Miten he jaksavatja ja kestvät sitä arkeaan kumppaninsa rinnalla? - Vaikka hyvähän se on, että täällä voivat sitten päästellä vähän höyryjä ja paineita ulos. - Ja toki tiedostan, että osa luultavsti tarkoituksellisisesti (tosien tahattomastikin) saattanevat tulla kärjistäneeksi ja vetäneeksi mutkia vähän suoriksi. Se on inhimillistä mutta toisinaan täällä tapana.