2 ja 4 vuotiaat piirtelivät eilen vaatekaappiinsa tussilla - mihin kaikkialle teidän lapset ovat piirrelleet?

leluihin, vähän kaikkialle.



Ja meilläkin tiedetään, ettei saa muualle piirtää, kuin paperiin.

Ja jos on verekseltään jäänyt kiinni niin heti huutaa, että juu siivoan siivoan pois.

Se ei paljoa auta jos lapsi tietää, että vain paperille saa piirtää, jos lapsi on " vili vilpertti" ja erittäin vilkas ja aikaansaava.

Tuli kuitenkin lopulta katsomaan ja me siskoni kanssa " iitää" hokien piirreltiin olohuoneen seiniin :)

ajan kanssa.

Ekana säikähdin kun tuli pari juttua joissa lapset eivät olleet ikinä piirtäneet mihinkään muualle kuin paperiin, mutta tulihan sieltä tosi monta samankaltaista juttua kuin meilläkin!



En ollut muistanut itse näköjään kaikkia, ovathan ne ipanat toki itseensäkin piirrellleet, tussilla tietenkin ja kesällä olivat napanneet grillistä hiiliä ja piirrelleet kulkiessaan vähän joka paikkaan.



Olen x 1000 sanonut nätisti ja vähän vähemmän nätisti piirtämisen sääntöjä, mutta koska en todellakaan pysty istumaan 24h lasten vieressä, voi taidetta tulla muuallekin. Kirjaston kirjat olemme aina kumittaneet siisteiksi (onpahan noissa usein muidenkin kun meidän lasten taiteiluja) ja lapset saavat aina osallistua jälkiensä siivoamiseen, mutta jostakin kumman syystä varsinkaan kohta 3 vuotiaalle asiat eivät mene perille kerrasta jos toisestakaan... :-)



Tosi hauska mun mielestä oli myös se yksi kirjoitus, jossa lapsi oli saksien kanssa päässyt liikenteeseen! :-)

Jos se tekee minusta täydellisen äidin, niin mukavahan se on kuulla. Aika pienellä moisen tittelin saa. Kiitos!

Toinen on jostain ihan muusta puusta veistetty. On repinyt tapettia, piirtänyt seinään, lattiaan, omiin tuoleihinsa jne. Olen sentäs kotona hoitamassa näitä ja asutaan pikku asunnossa, joten koskaan eivät ole " valvonnan" ulkopuolella. Mutta sekin pieni hetki riittää, kun haen puhelinta ja puhun siinä etc. On niin nopea otteissaan tuo toinen, että ei pysy perässä. Ja olen itsekin niitä nopeatempoisia ihmisiä. Toinen lapsi sitten on niin ennalta-arvattava, että sillon aa jo syyttää itseään, jos ehtii jonnekin piirtämään.



Kateeksi käy teidän helpot lapset. Mulla on touhua tuon yhden termiitin kanssa.

muuhun kuin paperille, tyttö sen sijaan on kokeillut kaikki pinnat paitsi katon. Ja leikannut useampaan otteeseen hiuksensakin. On muutenkin taiteellisempi luonne kuin veljensä... ;)

Siitä tuli aivan kamalan näköinen ja sitähän se on yhä vieläkin. Muistan vieläkin kuinka mielestäni se oli piirtäessä tosi hyvä juttu, mutta sen jälkeen tuli itku kun äitini sanoi, ettei se lähde enää ikinä siitä pois! Aikaa tuosta on lähes 30 vuotta.

jutuissa tällä palstalla. On äitejä, joille omaisuus on se juttu, ja sitten äitejä, joille tavara ei ole niin kauhean tärkeää. Mä kuulun jälkimmäisiin. Meillä lapsi on tussannut takan muuria, lipastoa, keittiön työtasoa ja lakanoita. Hui hai, voihan pintoja maalata ja hioa, jos sille päälle sattuu, ja lakanoita saa kaupasta.

Kyllä minun lapseni ovat erittäin luovia ja onnellisia, vaikka saavat piirtään vain ja ainoastaan paperille. HALOO

Joskus hän oli minun vessassaoloni aikana löytänyt tummansinisen tussin ja vedellyt sillä itseensä poikkiraitoja, varpaista otsaan asti... :o/ Kesti viikonverran että kaikki jäljet olivat lähteneet, millään liuottimella kun en tietenkään uskaltanut niitä pyyhkiä.



Lisäksi hän on piirrellyt lyijykynällä lastenhuoneeseen (lähtivät helposti pois) ja kuulakärkikynällä makuuhuoneeseen (eivät lähde).



Suuret onnittelut muuten kakkoselle (vai mikä numero olikaan) joka on onnistunut täydellisesti äitiydessä ja jonka kaltaiseksi minäkin tahdon jonakin päivänä tulla... ;o)

Ja meille kyllä voi tulla katsomaan tätä taloudenhoitoa: meillä on ihan siistiä ja tavarat suurinpiirtein omilla paikoillaan, lapsilleni puen aina aamulla puhtaat vaatteet päälle ja olen kolmen alle kouluikäisen lapseni kanssa päivät kotona, mutta silti meillä aina välillä sattuu ja tapahtuu!! Eli piirustusta kyllä löytyy myös muualta kuin paperista, mm. lastenhuoneessa olevan leikkipöydän pinnasta ja läheisestä seinästä, tuoleista, sängyistä jne. Ne putsataan mitkä lähtee, loput saa jäädä. Aikansa moiset piirustukset minua harmittavat, mutta en ole kovin tiukkapipo materian kanssa.

Meillä oli ihan hurja piirtelijä aikaisemmin, nyt ei enää kun on jo eskarilainen.

Hän kerkesi piirrellä mm.

-kuulakarkikynällä ihoonsa

-mascaralla sohvaan

-lyijykynällä seiniin, oviin

-kuulakärkikynällä tavalliseen nukkeen ja kaalikakaraan



En taida edes muistaa kaikkia. Onneksi se onjo ohi!

Tussit ja puuvärit ovat koko ajan saatavilla. Ikää on nyt tasan kolme ja tyttö on rauhallinen.

Pienempänä sakset löydettyään leikkasi kylläkin hiuksensa, reijät sukkahousuihin ja parturoi vielä pehmokoirankin. Alta kaksivuotiaana repi pinnasängystään käsin juuri tapetoidusta seinästä tapettia irti, kun listoja ei ollut vielä laitettu.

Puuvärit on, samoin iso läjä liituja, vesivärit ja sormivärit.



t: 16

Vai oletteko kotona ollenkaan muuten kuin nukkumassa? Saavatko lapset yleensäkään leikkiä esim. omassa huoneessaan yksin vai istutteko siinä vieressä? Entä ulkona - saavatko lapsenne ulkona leikkiä sotkuisia leikkejä?



Meillä lapset leikkivät paljon itsekseen omassa huoneessaan, enkä juuri heidän tekemisiään silloin ohjaile, välillä käyn vilkaisemassa ja kuuntelen kyllä. Juuri nytkin 3 ja 5 vuotiaat tytöt värittelevät värityskirjojaan ja pienin on nukkumassa. Ulkona lapset saavat ihan vapaasti leikkiä sotkuisiakin leikkejä, vaatteet saa nopeasti pestyä. Esim. eilen hiekkalaatikkoleikkien jälkeen menivät kaikki vaatteet pesuun, myös kengät.

Lapsilta oli piilotettu kaikki, jolla voisi hajottaa/sutata (sakset, kynät, vesivärit, muovailuvahat jne.) No, nokkela lapsi keksi kuitenkin jotain jota äiti ei voi piilottaa... Eräänä aamuna vanhempien herätessä oli koko lastenhuone täynnä pieniä kakkalla painettuja kädenjälkiä... Että se siitä kynienpiilottelusta, kaveri sanoi että mieluummin pesee sitten niitä kynänjälkiä kuin paskaa seinistä...

Meillä poika piirsi mansikoilla ja mustikoilla, kun ei ollut löytänyt kyniä. Huulirasvallakin yritti kerran, mutta jälki ilmeisesti ei ollut riittävän näkyvää, kun sitä ei ole toistamiseen tapahtunut.

Nyt kun ovat 5-v niin eipä tarvitse pelätä, että sotkisivat huonekaluja tms. Lapseni leikkivät itsekseen omassa huoneessaan. Ulkoillessa ei todellakaan tarvitse varoa vaatteita, ne on ostettu ulkoilua varten. Ei se tosiaan niin vaikeaa ole.

Ne lähtevät sitten karhunkielellä hankaamalla. ;-)