Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu että perheen sosioekonominen asema korreloi niin vahvasti lasten ylipainon kanssa?
28.05.2022 |
Eikö alemmissa luokissa vaan jakseta välittää? Lapset kasvaa limulla ja ranskiksilla?
Kommentit (25)
Kilohinta ratkaisee, köyhä ostaa tietysti aina sitä mitä saa niillä pienillä rahoillaan eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut asian olevan päinvastoin.
Kyllä sitä limua ja pikaruokaa vetää paremmin toimeentulevien lapsetkin, mopoautolla mäkkäriin jne.
Vierailija kirjoitti:
Kilohinta ratkaisee, köyhä ostaa tietysti aina sitä mitä saa niillä pienillä rahoillaan eniten.
Ai juureksia, porkkanaa, perunaa?
No ostaispa, mut ei, sokeria ja rasvaa kärryt täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut asian olevan päinvastoin.
Kyllä sitä limua ja pikaruokaa vetää paremmin toimeentulevien lapsetkin, mopoautolla mäkkäriin jne.
Sun huomio on pätevämpi kuin tilastot?
En ole asiantuntija, mutta ajattelisin että monet eri haittatekijät kerääntyy alemmalle sosioekonomiselle luokalle.
Esimerkiksi jos vanhemmat on fyysisesti tai psyykkisesti sairaita eikä ole samalla tavalla mahdollisuuksia käydä töissä tai ei ole tottunut säännölliseen terveelliseen ruokailuun omassakaan lapsuudessa. Tai jos on vaikka päihdeongelma. Jos tuntee itsensä ulkopuoliseksi tai on masentunut niin sekä tulot voi olla pienet että sitten elämäntapoihin panostamiseen käytettävät voimat pienempiä.
Monet pienituloiset elää ihan samalla tavalla terveellistä onnellista elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilohinta ratkaisee, köyhä ostaa tietysti aina sitä mitä saa niillä pienillä rahoillaan eniten.
Ai juureksia, porkkanaa, perunaa?
No ostaispa, mut ei, sokeria ja rasvaa kärryt täynnä.
Sokerissa ja rasvassa on enempi energiaa kuin vihanneksissa, samasta syystä kananmuniakaan ei saisi syödä kuin korkeintaan 2 päivässä, mutta itse kanaa voi syödä vaikka koko linnunkin päivässä koska sen energiapitoisuus on niin paljon pienempi siihen munaan verrattuna.
Samasta syystä köyhät laittaa myös ennemmin rahojaan lihaan kuin vihanneksiin, enempi energiaa samalla rahalla.
Varmaan ihan se toimeentuleminenkin on monelle stressi, joka voi vaikuttaa monelle elämänalueelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin harvoin kun käyn mäkkärissä (ei ole kovin usein varaa), autoluukulla jonottaa mopoautot ja vähän hienommat bemarit. Alempi luokkako niillä ajaa?
Huonot geenit. Ei siinä muuta syytä ole takana.
Rumuus, tyhmyys ja lihavuus kulkee kösi kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kilohinta ratkaisee, köyhä ostaa tietysti aina sitä mitä saa niillä pienillä rahoillaan eniten.
Näin vois kuvitella.
Olemme kai köyhiä kun olemme toimeentulotukeen oikeutettuja, mutta melko harvoin tuijotamme kilohintaa.
Kyllä meillä syödään salaatteja, ei halvimpia kanoja / kaloja tms.
Joskus toki maistuu hernekeitto ja makkarakeitto, kun niitä ei tarvitse koko ajan syödä.
Muusta voin tinkiä, mutta pyrin siihen että lapsilla on terveellistä, hyvää ja täyttävää ruokaa, puhtaat, ehjät ja sopivat vaatteet ja oma rauha kotona ja hyvät yöunet.
Naapurin yrittäjäperheen lapset ovat punkeroita, naapurin wt-yh:n lapset ovat punkeroita...
Toiset ovat hoikkia sosiaaliluokasta riippumatta.
En ole huomannut ap:n väittämää korrelaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisesti äidin matala koulutus liittyy lasten vähäisempään vapaa-ajan liikuntaan ja huonompiin ruokailutottumuksiin.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/ylipainon-j…
Vierailija kirjoitti:
Silloin harvoin kun käyn mäkkärissä (ei ole kovin usein varaa), autoluukulla jonottaa mopoautot ja vähän hienommat bemarit. Alempi luokkako niillä ajaa?
Itsekin siis myönnät perustavasi kysymyksesi hyvin pieneen otantaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilohinta ratkaisee, köyhä ostaa tietysti aina sitä mitä saa niillä pienillä rahoillaan eniten.
Näin vois kuvitella.
Olemme kai köyhiä kun olemme toimeentulotukeen oikeutettuja, mutta melko harvoin tuijotamme kilohintaa.
Kyllä meillä syödään salaatteja, ei halvimpia kanoja / kaloja tms.
Joskus toki maistuu hernekeitto ja makkarakeitto, kun niitä ei tarvitse koko ajan syödä.
Muusta voin tinkiä, mutta pyrin siihen että lapsilla on terveellistä, hyvää ja täyttävää ruokaa, puhtaat, ehjät ja sopivat vaatteet ja oma rauha kotona ja hyvät yöunet.
Niin?
Kai sä nyt sen tiesit, ettei kotitalouksien juoksevat kulut ole kaikilla sama, täten sulla saattaa jäädä siihen ruokaankin paljon enempi kuin jollakin muulla..
Vierailija kirjoitti:
Silloin harvoin kun käyn mäkkärissä (ei ole kovin usein varaa), autoluukulla jonottaa mopoautot ja vähän hienommat bemarit. Alempi luokkako niillä ajaa?
Alempi luokka istuu siellä sisällä
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006290517.html
"Lapsen ja äidin painoindeksi sekä äidin koulutus ennustavat lapsen paino-ongelmien kehittymistä nuoruusikään mennessä"
Vierailija kirjoitti:
Naapurin yrittäjäperheen lapset ovat punkeroita, naapurin wt-yh:n lapset ovat punkeroita...
Toiset ovat hoikkia sosiaaliluokasta riippumatta.
En ole huomannut ap:n väittämää korrelaatiota.
Sosioekonominen asema ei tarkoita pelkkiä tuloja. Alue missä varakas yrittäjäperhe ja köyhä perhe asuvat vierekkäin on duunarialuetta, joten siellä on paljon lihavia ihmisiä. Köyhyys tai alhaiset tulot, matala koulutus (joka voi olla myös varakkaalla duunarilla) korreloi ylipainoisuuden kanssa ja myös sairastavuuden kanssa tilastollisesti.
Ruokailutottumukset luodaan jo varhain eli kun hieno ruoka on lihapitoista, rasvaista ja herkkuruoka mättöä, annoskoot suuret kuten halvemmissa ravintoloissa, tuloksena on huonot ruokailutottumukset. Halpa liharuoka ja pikaruoka (voi syödä paljon halvalla epäterveellistä) ovat aikaansaaneet tämän ilmiön ja myös ruokateollisuuden halvat raaka-aineet kuten palmuöljy ja fruktoosisiirappi, joiden on todettu vaikuttavan lihottavasti. Siis ne vaikuttavat kylläisyyttä tuottavaan hormoniin (nälkä tulee äkimmin takaisi) ja maksa rasvoittuu nopeammin kuin muilla rasvoilla.
Jos vanhemmat on lihavia, hyvin todennäköisesti on lapsetkin viimeistään alakouluiässä. Saman ruokakärryn antimia kotona syödään. Ja liikuntatottumukset on vanhemman käsissä. Patistaako vanhemmat lapsia liikkumaan vai antavatko pelata kaiket päivät.
Mutta miksi, niinpä. Miksi ne vanhemmat on lihavia eivätkä laihduta? Eivät vaan pidä lihavuutta huonona asiana?
Halpa ruoka ei aina ole lihottavaa. Ennen vanhaan syötiin halvasti - perunaa, kananmunakastiketta, kyllä te kaikki tiedätte. Ruoan liika määrä ja rasvaiset einekset on se, joka lihottaa.
Jos ollaan vain kotona ja ahdetaan ruokaa, kyllähän siinä lihoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilohinta ratkaisee, köyhä ostaa tietysti aina sitä mitä saa niillä pienillä rahoillaan eniten.
Näin vois kuvitella.
Olemme kai köyhiä kun olemme toimeentulotukeen oikeutettuja, mutta melko harvoin tuijotamme kilohintaa.
Kyllä meillä syödään salaatteja, ei halvimpia kanoja / kaloja tms.
Joskus toki maistuu hernekeitto ja makkarakeitto, kun niitä ei tarvitse koko ajan syödä.
Muusta voin tinkiä, mutta pyrin siihen että lapsilla on terveellistä, hyvää ja täyttävää ruokaa, puhtaat, ehjät ja sopivat vaatteet ja oma rauha kotona ja hyvät yöunet.Niin?
Kai sä nyt sen tiesit, ettei kotitalouksien juoksevat kulut ole kaikilla sama, täten sulla saattaa jäädä siihen ruokaankin paljon enempi kuin jollakin muulla..
Juoksevat kulut?
Kyllä ne kaikki lasketaan samalla tavalla kun otetaan huomioon tarvitseeko joku TTT.a vai ei.
Taidat ajatella samalla tavalla kuin yksi vähän vanhempi nainen, jonka kanssa jonotin kun hain jouluavustusta Pelastusarmeijalta.
Kun se nainen kuuli että meillä on neljä lasta, hän huusi että mehän saadaan lapsilisiäkin niin paljon ettei me sieltä mitään saada!
Ei tainnut tajuta että menotkin on vähän erilaiset kuin eläkeläispariskunnalla...
Jonotin silti, me saatiin avustusta, kyseinen nainen ei.
Näkee niitä pulskia sosioekonomeja.