Lue keskustelun säännöt.
Tuttavani luokittelee perheensä "akateemiseksi" vaikka eivät ole akateemisella alalla
25.05.2022 |
Jos molemmat puolisot ovat jotakin humanististen tieteiden maistereita tai lisensiaatteja, mutta ovat työttömiä tai tehneet koulutustaan vastaamattomia pätkätöitä niin eivät kai he mikään "akateeminen" perhe ole.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysytään nyt tässäkin ketjussa, että mikä hitto on akateeminen perhe. En ole ennen tätä päivää koskaan kuullut tuollaista ilmausta.
Akateeminen perhe tarkoittaa sitä, että pariskunnan molemmilla osapuolilla on yliopistotutkinto.
Siis jos kaksi vaikkapa maisteria alkaa seurustella, niin heistä tulee akateeminen perhe? Vaikka monen käsityksen mukaan he eivät siinä vaiheessa vielä ole edes perhe. Erikoinen määritelmä, mutta kiitos tästä selvennyksestä. Jotenkin kuitenkin veikkaisin, että ihan yleiskieltä tuo ei ole.
Ei seurustelu perhettä tee. Yhteenmuutto tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minunkaan mielestä pelkkä koulutus tee ihmisestä akateemista.Eihän heillä voi olla kovin hyvät tulotkaan,koska eivät ole työelämässä.Akateeminen tarkoittaa yleiskielessä hyväpalkkaista,ei niinkään koulutustaustaa.
Höpöhöpö. Akateeminen ihminen on akateemisen koulutuksen käynyt ihminen. Ei tämä ole mikään mielipidekysymys.
Herättää aina myötähäpeää ja huvitusta kun ihmiset tohkeissaan korostaa akateemisuutta, jopa nimittää perheitään akateemisiksi. Voi luoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä akateemisia aloja ap tarkoittaa? lääkäri, sosiaalityöntekijä, farmaseutti? En paljon muuta keksi, joihin vaaditaan akateeminen koulutus.
te alapeukuttajat. Luetelkaapas nyt oikeasti ammatteja, joihin vaaditaan akateeminen tutkinto.
Diplomaatti, meteorologi, opettaja
opettajana toimii lukiosta valmistuneita, epäpäteviä. Meterologi voi olla totta. Diplomaattina voi varmasti olla vaikka pätevä merkonomi. Noita ammatteja eivät lakipykälät määrittele.
Eihän diplomaattina voi olla pelkkä merkonomi. Diplomaattikoulutuksen vähimmäisvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto.
no tuo on totta, googletin. Opettajaksi ei vaadita akateemista tutkintoa. Hyvä kuulla lisää ammatteja, joihin oikeasti vaaditaan akateeminen tutkinto.
Itse olen projektipäällikkö it-alalla. Suurin osa, ei kaikki, it-puolella ovat yliopistoista tai teknillisestä korkeakoulusta valmistuneita. Itse olen valmistunut tietojenkäsittelystä. Olen siis FM Luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Moniin alan hommiin ei välttämättä vaadita akateemista koulutusta, mutta sellaiset hakijat kyllä usein priorisoidaan amk:n edelle. Vanhemmilla hakijoilla työkokemus painaa koulutusta enemmän.
En ole kyllä kuullut kenenkään puhuvan, että meillä on akateeminen perhe, vaikka paljon yliopistosta valmistuneita ja siellä työskenteleviä tunnen. Jotenkin tällaisen asian korostaminen tai muiden siihen takertuminen tuntuisi viittaavan itsetunto-ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ap ei ainakaan ole akateemisesti koulutettu, kun käyttää sellaisia tutkintonimityksiä, joita ei ole edes olemassa. Aikaisemmin humanistisilla aloilla (esim. vieraat kielet, suomen kieli, historiatieteet) alempi yliopistotutkinto oli humanististen tieteiden kandidaatti, mutta jo pitkään vastaava tutkinto on ollut nimeltään filosofian kandidaatti. Ylempi tutkinto on maisteri, mutta ei humanististen tieteiden, vaan filosofian, ja siitä eteen päin filosofian lisensiaatti ja lopulta filosofian tohtori, jos rahkeet riittävät väitöskirjan tekoon ja väittelyyn. Terv. FM eli akateeminen nainen, nyt jo emerita.
Itsensä (tai jonkun) kutsuminen akateemiseksi perheeksi tarkoittaa erottautumista amk-koulutetuista. Korkeakoulu kun tarkoittaa sekä yliopistoa että amkia. Itse olen joskus määritellyt että lapsuudenperheeni oli/on akateeminen, jos on ollut tarpeen tämmöisiä määrittelyjä käyttää, lapsuudenperheestäni kaikilla on nykyään yliopistotutkinto tai useampi, kaksi on väitellytkin. Harvoin tämmöistä määrittelyä tarvitsee käyttää, mutta joskus kun keskustelun aiheena on esim sosioekonomisen aseman tai koulutustaustan vaikutus johonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapsuudenperhettäni voisi kai kutsua akateemiseksi, kun sekä vanhemmillani, että meillä kaikilla lapsilla on maisterin- tai di-tutkinto. En ole silti ikinä ennen näitä tämän päivän "akateeminen perhe" -keskusteluita ajatellut meitä sellaisena, ja tuskin kukaan perheenjäsenistänikään. Keskustelussa oli muutenkin kummallisia oletuksia ja yleistyksiä. Kun meidän perhe on koolla, ei puhuta oopperasta eikä filosofiasta (eikä politiikasta koska muuten tulee riita), ei ole mitään tavoitelistaa kuinka monta kirjaa pitää lukea kesän aikana. Tykätään hyvin keskiluokkaisista asioista, kuten puutarhatöistä, grillaamisesta, suklaasta ja dekkareista. Me lapset vaan mentiin yliopistoon, koska satuttiin kaikki olemaan hyviä koulussa, ei siihen liittynyt mitään akateemisia ihanteita.
Vierailija kirjoitti:
No ap ei ainakaan ole akateemisesti koulutettu, kun käyttää sellaisia tutkintonimityksiä, joita ei ole edes olemassa. Aikaisemmin humanistisilla aloilla (esim. vieraat kielet, suomen kieli, historiatieteet) alempi yliopistotutkinto oli humanististen tieteiden kandidaatti, mutta jo pitkään vastaava tutkinto on ollut nimeltään filosofian kandidaatti. Ylempi tutkinto on maisteri, mutta ei humanististen tieteiden, vaan filosofian, ja siitä eteen päin filosofian lisensiaatti ja lopulta filosofian tohtori, jos rahkeet riittävät väitöskirjan tekoon ja väittelyyn. Terv. FM eli akateeminen nainen, nyt jo emerita.
FM kattaa kyllä aika ison osan akateemisista aloista, kaikki humanistiset ja luonnontieteelliset tutkinnot pois lukien ihan muutama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudenperhettäni voisi kai kutsua akateemiseksi, kun sekä vanhemmillani, että meillä kaikilla lapsilla on maisterin- tai di-tutkinto. En ole silti ikinä ennen näitä tämän päivän "akateeminen perhe" -keskusteluita ajatellut meitä sellaisena, ja tuskin kukaan perheenjäsenistänikään. Keskustelussa oli muutenkin kummallisia oletuksia ja yleistyksiä. Kun meidän perhe on koolla, ei puhuta oopperasta eikä filosofiasta (eikä politiikasta koska muuten tulee riita), ei ole mitään tavoitelistaa kuinka monta kirjaa pitää lukea kesän aikana. Tykätään hyvin keskiluokkaisista asioista, kuten puutarhatöistä, grillaamisesta, suklaasta ja dekkareista. Me lapset vaan mentiin yliopistoon, koska satuttiin kaikki olemaan hyviä koulussa, ei siihen liittynyt mitään akateemisia ihanteita.
Sama kokemus minulla, olen siis tuo ylempi jonka perheessä kaksi tohtoria. Ihan tavallinen perhe me ollaan. Tuttavapiirissä on paljon ei-akateemisiakin ja suunnilleen samanlaiset vapaa-ajanviettotavat on kuin muillakin. No okei, joskus olen käynyt baletissa ja klassista musiikkia kuunnellaan ja kuunneltiin silloin lapsena perus Juicen ja Leevi&the Leavingsin lisäksi, mutta kyllä suurin osa niistä "akateeminen perhe"-keskusteluista kuulostaa ihan utopialta. Ihan normia keskiluokkaista elämää tavallisine harrastuksineen suurin osa yliopistokoulutetuista elää.
Meillä on akateeminen perhe, toinen vanhemmista on maisteri, toinen tohtori. Akateeminen tarkoittaa yliopistotutkinnon suorittanutta ja pienirahainen yliopistotutkijakin todella on akateeminen. Meillä puhutaan kyllä politiikasta, tieteestä kuin arjenkin asioista. Lapsi ei vielä ole edes koulussa, mutta toivottavasti menestyy siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudenperhettäni voisi kai kutsua akateemiseksi, kun sekä vanhemmillani, että meillä kaikilla lapsilla on maisterin- tai di-tutkinto. En ole silti ikinä ennen näitä tämän päivän "akateeminen perhe" -keskusteluita ajatellut meitä sellaisena, ja tuskin kukaan perheenjäsenistänikään. Keskustelussa oli muutenkin kummallisia oletuksia ja yleistyksiä. Kun meidän perhe on koolla, ei puhuta oopperasta eikä filosofiasta (eikä politiikasta koska muuten tulee riita), ei ole mitään tavoitelistaa kuinka monta kirjaa pitää lukea kesän aikana. Tykätään hyvin keskiluokkaisista asioista, kuten puutarhatöistä, grillaamisesta, suklaasta ja dekkareista. Me lapset vaan mentiin yliopistoon, koska satuttiin kaikki olemaan hyviä koulussa, ei siihen liittynyt mitään akateemisia ihanteita.
Muusta samaa mieltä paitsi vikasta lauseesta. Ette te nyt sattumalta menneet yliopistoon, vaan nimenomaan taustalla vaikutti ensinnäkin geeniperimä ja muutoinkin tarkemmin asiaa pohtiessa monet seikat, kuten vanhempien malli jonka vuoksi päädyitte yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudenperhettäni voisi kai kutsua akateemiseksi, kun sekä vanhemmillani, että meillä kaikilla lapsilla on maisterin- tai di-tutkinto. En ole silti ikinä ennen näitä tämän päivän "akateeminen perhe" -keskusteluita ajatellut meitä sellaisena, ja tuskin kukaan perheenjäsenistänikään. Keskustelussa oli muutenkin kummallisia oletuksia ja yleistyksiä. Kun meidän perhe on koolla, ei puhuta oopperasta eikä filosofiasta (eikä politiikasta koska muuten tulee riita), ei ole mitään tavoitelistaa kuinka monta kirjaa pitää lukea kesän aikana. Tykätään hyvin keskiluokkaisista asioista, kuten puutarhatöistä, grillaamisesta, suklaasta ja dekkareista. Me lapset vaan mentiin yliopistoon, koska satuttiin kaikki olemaan hyviä koulussa, ei siihen liittynyt mitään akateemisia ihanteita.
No näinpä. Olen tämän kevään ylioppilaan akateeminen äiti. Myös ylioppilaan isällä ja isovanhemmilla on akateeminen tutkinto. Lapseni on hakenut opiskelemaan eri yliopistoihin, eikä edes harkinnut amk:ta. Haluamansa ala kun sattuu olemaan siellä ja hyvillä papereilla voi valita minne haluaa. Mulle olisi ollut ihan ok, jos olisi halunnut jonnekin muuallekin, pääasia, että saa tehdä sitä mistä tykkää. Mutta kyllähän se periytyy, että arvostamme koulutusta, uteliaisuutta ja uuden oppimista. Jos molempien vanhempien mielestä jatkuva uuden oppiminen on työelämän parasta antia, vaikea kuvitella, että lapsesta tulisi aivan erilainen, rutiinihommiin tyytyvä persoona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuudenperhettäni voisi kai kutsua akateemiseksi, kun sekä vanhemmillani, että meillä kaikilla lapsilla on maisterin- tai di-tutkinto. En ole silti ikinä ennen näitä tämän päivän "akateeminen perhe" -keskusteluita ajatellut meitä sellaisena, ja tuskin kukaan perheenjäsenistänikään. Keskustelussa oli muutenkin kummallisia oletuksia ja yleistyksiä. Kun meidän perhe on koolla, ei puhuta oopperasta eikä filosofiasta (eikä politiikasta koska muuten tulee riita), ei ole mitään tavoitelistaa kuinka monta kirjaa pitää lukea kesän aikana. Tykätään hyvin keskiluokkaisista asioista, kuten puutarhatöistä, grillaamisesta, suklaasta ja dekkareista. Me lapset vaan mentiin yliopistoon, koska satuttiin kaikki olemaan hyviä koulussa, ei siihen liittynyt mitään akateemisia ihanteita.
No näinpä. Olen tämän kevään ylioppilaan akateeminen äiti. Myös ylioppilaan isällä ja isovanhemmilla on akateeminen tutkinto. Lapseni on hakenut opiskelemaan eri yliopistoihin, eikä edes harkinnut amk:ta. Haluamansa ala kun sattuu olemaan siellä ja hyvillä papereilla voi valita minne haluaa. Mulle olisi ollut ihan ok, jos olisi halunnut jonnekin muuallekin, pääasia, että saa tehdä sitä mistä tykkää. Mutta kyllähän se periytyy, että arvostamme koulutusta, uteliaisuutta ja uuden oppimista. Jos molempien vanhempien mielestä jatkuva uuden oppiminen on työelämän parasta antia, vaikea kuvitella, että lapsesta tulisi aivan erilainen, rutiinihommiin tyytyvä persoona.
Näin duunariperheessä kasvaneena voin todeta, että toisille on vaikea edes kuvitella millaisia hommia ne ei rutiinihommat ovat, mitä niihin kuuluu, mitä niissä tarvitaan, jos sellaisista ei ole mitään kosketuspintaa saanut. Sieltä sosiaalitoimiston asiakaspuolelta ei näe mitä se sosiaalityöntekijän arki ja työ on saati sitten vaikkapa arkeologin tai vaikkapa limnologin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä akateemisia aloja ap tarkoittaa? lääkäri, sosiaalityöntekijä, farmaseutti? En paljon muuta keksi, joihin vaaditaan akateeminen koulutus.
te alapeukuttajat. Luetelkaapas nyt oikeasti ammatteja, joihin vaaditaan akateeminen tutkinto.
Se vaihtelee, mihin sitä nimenomaisesti vaaditaan, mutta esim. lääkärit, lakimiehet/juristit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit, ekonomit, biologit, kemistit, tutkijat, kasvatustieteiden maisterit ym. ovat yliopistokoulutettuja ja siten akateemisia. Humanistiselta puolelta valmistuu liuta maistereita erilaisiin ammatteihin, esim. historian opettajaksi.
Vierailija kirjoitti:
No ap ei ainakaan ole akateemisesti koulutettu, kun käyttää sellaisia tutkintonimityksiä, joita ei ole edes olemassa. Aikaisemmin humanistisilla aloilla (esim. vieraat kielet, suomen kieli, historiatieteet) alempi yliopistotutkinto oli humanististen tieteiden kandidaatti, mutta jo pitkään vastaava tutkinto on ollut nimeltään filosofian kandidaatti. Ylempi tutkinto on maisteri, mutta ei humanististen tieteiden, vaan filosofian, ja siitä eteen päin filosofian lisensiaatti ja lopulta filosofian tohtori, jos rahkeet riittävät väitöskirjan tekoon ja väittelyyn. Terv. FM eli akateeminen nainen, nyt jo emerita.
1980-luvulla oli olemassa humanististen tieteiden kandidaatin arvo (HuK) ja luonnontieteiden kandidaatin arvo (LuK), jotka edellyttivät yli 100 opintoviikon opintoja ja tiettyjen opintokokoinaisuuksen suorittamista kuten kieliopinnot. Ne eivät olleet siis välitutkintoja, vaan perustutkinto oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka edellytti yli 160 opintoviikon opintoja mukaanlukien gradu. Filosofian kandidaatin tutkinnon suorittaneelle myönnettiin sitten filosofian maisterin arvo siinä vaiheessa kun valmistui.
Niinpä monilla opinnot pitkittyvät, sillä ei voinut valmistua tekemättä gradua. Kultaiselle 1980-luvulla sai 7 vuotta opintotukea, joka koostui huomattavalta osin opintolainasta ennen vuoden 1992 opintotukiuudistusta. Valtaosa opiskelijoista otti opintolainaa jollei asunut vanhempiensa luona opiskelupaikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä akateemisia aloja ap tarkoittaa? lääkäri, sosiaalityöntekijä, farmaseutti? En paljon muuta keksi, joihin vaaditaan akateeminen koulutus.
te alapeukuttajat. Luetelkaapas nyt oikeasti ammatteja, joihin vaaditaan akateeminen tutkinto.
Se vaihtelee, mihin sitä nimenomaisesti vaaditaan, mutta esim. lääkärit, lakimiehet/juristit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit, ekonomit, biologit, kemistit, tutkijat, kasvatustieteiden maisterit ym. ovat yliopistokoulutettuja ja siten akateemisia. Humanistiselta puolelta valmistuu liuta maistereita erilaisiin ammatteihin, esim. historian opettajaksi.
Samoin kaikki lukion ja peruskoulun kielten opettajat ovat maistereita ollaakseen päteviä työhönsä. Monessa oppiaineessa ovat tutkijan ja opettajan suuntautumisvaihtoehdot, niin että jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää tietyn määrän kasvatustieteiden opintoja.
Vierailija kirjoitti:
No ap ei ainakaan ole akateemisesti koulutettu, kun käyttää sellaisia tutkintonimityksiä, joita ei ole edes olemassa. Aikaisemmin humanistisilla aloilla (esim. vieraat kielet, suomen kieli, historiatieteet) alempi yliopistotutkinto oli humanististen tieteiden kandidaatti, mutta jo pitkään vastaava tutkinto on ollut nimeltään filosofian kandidaatti. Ylempi tutkinto on maisteri, mutta ei humanististen tieteiden, vaan filosofian, ja siitä eteen päin filosofian lisensiaatti ja lopulta filosofian tohtori, jos rahkeet riittävät väitöskirjan tekoon ja väittelyyn. Terv. FM eli akateeminen nainen, nyt jo emerita.
kuinka pitkään? Mä olen vuonna 2009 valmistunut ja olen HuK, tutkinto jäi siis siihen, alempaan korkeakoulututkintoon.
Vierailija kirjoitti:
Ei minunkaan mielestä pelkkä koulutus tee ihmisestä akateemista.Eihän heillä voi olla kovin hyvät tulotkaan,koska eivät ole työelämässä.Akateeminen tarkoittaa yleiskielessä hyväpalkkaista,ei niinkään koulutustaustaa.
:D Apua
Kyllä se tarkottaa ihan vaan sitä onko sulla yliopistotutkinto vai ei, vaikka olisit katuojassa
Siis jos kaksi vaikkapa maisteria alkaa seurustella, niin heistä tulee akateeminen perhe? Vaikka monen käsityksen mukaan he eivät siinä vaiheessa vielä ole edes perhe. Erikoinen määritelmä, mutta kiitos tästä selvennyksestä. Jotenkin kuitenkin veikkaisin, että ihan yleiskieltä tuo ei ole.