En tiedä miten jaksan enää...

Ja mene ihmeessä sinne töihin! Yritä ottaa selvää, jos paha olo vain jatkuu ja jatkuu ja luottamus uupuu niin erotkaa. Tsemppiä!

Miten selvin tästä, miten voin olla ja kirjottaa tänne ja olla niinkuin ei mitään... musta tuntuu et mun päässä alkaa sumenemaan ja haluaisin mennä nukkumaan...

Nyt voi tuntua, että yksin olisi liian raskasta, mutta voikín olla, että elämä helpottuu. Eronnut ystäväni oli tosi yllättynyt siitä, miten paljon paremmaksi elämä muuttui. Miehestä ei ollut apua avioliiton aikanakaan, joten sai eron jälkeen ikäänkuin yhden lapsen jaloista pois. Älä ota enää vastaan huonoa kohtelua. Yksinhuoltajana yhteiskunnaltakin saa enemmän tukea.

Ero tulee jos tulee. Siitä selviää kyllä. Mene nukkumaan jos se helpottaa. Sä vaikutat niin ahdistuneelta, että kannattaisiko varata aika lääkärille?

Miten selvin tästä, miten voin olla ja kirjottaa tänne ja olla niinkuin ei mitään... musta tuntuu et mun päässä alkaa sumenemaan ja haluaisin mennä nukkumaan...

Ei tästä tule enää mitään, en jaksa, menen nukkumaan hetkeksi...

paljastui suhteita sinne sun tänne. Puhelinta ei ollut ymmärtänyt tyhjentää ja viestejä+puheluita oli joka puolelle. Monien kuukausien jälkeen, terapian ja masennuslääkkeiden avulla, viimein sain rohkeutta pistää hänet pihalle, eron ja kaikki muut käytännön asiat vireille. Nyt olen asunut muutaman kuukauden tytön kanssa yksin ja pikkuhiljaa alkaa helpottaan. Olen myös monien sattumien summana löytänyt kivan miehen, jonka kainaloon välillä käpertyä. Ei mitään vakavaa, mutta joskus tapaillaan. Tällä haluan sanoa että elämä jatkuu erosta huolimatta eikä tarvitse enää olla kenen kään kynnysmattona. Mene ap rohkesti lääkäriin, saat kyllä apua. Ja sinne töihin, se on parasta lääkettä.

Muista osoittaa hänelle hellyyttäsi, vaikka sinusta tuntuu kuinka pahalle. Voit myös hyvin sanoa, että olet surullinen/ allapäin/ harmissasi, mutta hänen ei tarvitse huolehtia sinusta, sinä pidät hänestä huolta.

Onko suhteessanne ollut parempia aikoja? Mikä muutoksen on saanut aikaan, milloin se on tapahtunut?



On pahan olosi syyt missä tahansa, älä jää piehtaroimaan siihen yhtään pidemmäksi aikaa. Arvosta itseäsi ja lastasi ja hae keskusteluapua, esim. seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksesta.



Jos ystäväsi oli samassa tilanteessa kuin sinä, miten ohjaisit häntä toimimaan, jotta hänen olonsa ja elämäntilanteensa paranisi?



Tee joka päivä jokin hyvinvointiasi lisäävä asia, pienikin, jotta jaksat kuluttavaa elämänvaihetta.



Mieti olevasi kymmenen vuotta vanhempi ja katsovan taaksepäin tähän hetkeen. Ajattele: "Kyllä olin tiukilla tuolloin, mutta selvisin siitäkin ja opin elämästä ja itsestäni paljon. Onneksi tajusin silloin, että oman hyvinvointini ja selviytymiseni kannalta tärkeimmät valintani olivat..."

että jos jätit tuon takia menemättä töihin, olet todella TYHMÄ ja ansaitset kaiken sen mitä itsellesi kerjäämällä kerjäät. Toinen kommentti: en kuitenkaan voi uskoa että kukaan nainen olisi noin tyhmä, eli olet siinä tapauksessa provo.

Miten selvin tästä, miten voin olla ja kirjottaa tänne ja olla niinkuin ei mitään... musta tuntuu et mun päässä alkaa sumenemaan ja haluaisin mennä nukkumaan...

Et mitenkään voi olla niinkuin ei mitään. Sun on selvitettävä asia ja sitten elettävä sen mukaan. Jos mies pettää, heitä se ulos tai jätä se. Ja sitä varten sulla olisi hyvä olla se työpaikka. Sun täytyy sovittaa lapsen hoitoajat sellaisiksi, että voit itse hakea hänet jos kerran mieheen ei ole luottamista.

Nuku nyt huomiseen ja soita sitten työpaikallesi, jos vielä pitäisivät sut silti. Sitten soitat hoitopaikkaan ja järjestät sen. YLihuomenna hoidat miehesi. Siitä viikon päästä teet päätöksen jatkatteko yhdessä vai erikseen. VÄhän kerralllaan, kyllä sä selviät!