Miten menee perinnönjako, kun on vain yksi lapsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?

Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).

Ei perunkirja ole vielä pesän jako. Onko pesä jakamaton?

Jos koko kuolinpesä jäi lesken hallintaan ja hän tuhlasi omaisuuden, niin saatoittepa menettää rahaa. 

Kuolinpesä on jaettava, jos yksikin osakas vaatii. Jos yksikään ei vaadi, se voi jäädä jakamattomaksi ikuisiksi ajoiksi vielä senkin jälkeen, kun leski ja ensimmäisen polven perilliset ovat kuolleet. Itsekin olen osakkaana vuonna 1940 kuolleen ihmisen kuolinpesässä.

Avioliittoo päättyy eroon tai kuolemaan. Samalla tavalla kuin erossa, niin kuolemassakin "jaetaan lusikat". Sen jälkeen jaetaan koko vainajan omaisuus hänen lapsilleen tai jos on joku testamentti, niin sitten vähintään puolet lapsille yhteensä (= lakiosa) ja loput testamentin mukaan. Lakiosankin saa testamentata muille kuin lapsille, mutta lapset voivat vaatia ja silloin saada lakiosansa, vaikka vainaja olisi muuta halunnut.

Ap on pihalla kuin sulanut lumiukko. Höynäytettäviä riittää, kun ketkut asianajajat pääsevät "neuvomaan". Itse jouduin lukemaan lukuisia lakisivuja, kun selvitin erään kuolinpesän asioita. Asianajajilta tuli epämääräisiä neuvoja.

Narsistisen vanhemman ainoankaan lapsen on kyllä turha odottaa saavansa mitään. Jokin viimeinen ikävä yllätys / kosto korkeintaan.

Miten menee jos leskellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta ja ei yhtään yhteistä edesmenneen kanssa, eikä edesmenneellä ole lapsia. Ei avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leskihän ei peri mitään ellei testamentilla ole toisin määrätty, mutta hän voi vaatia elinikäisen hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon.

Ellei muuta omaisuutta ole, perijä ei välttämättä saa edes lakiosaansa.

On totta, että jos muuta omaisuutta kuolinpesässä ei ole kuin yhteinen asunto lesken kanssa, lesken asumisoikeus menee jopa rintaperillisen lakiosan edelle.

Ei se mihkään edelle mene.

Lesken asumisoikeus on vahva. Siitähän joskus on kakkospuolison kanssa vainajan lapsilla kova riita. Asunto on ollut vainajan omistama, kakkospuoliso, lapseton, on vaikka 15 vuotta asunut ja virallisesti naimisissa.

Avoliittolesken pystyi ainakin aiemmin saamaan pois.

Joka tapauksessa tuttu ei ruvennut miehensä lasten kanssa riitelemään asumisosoikeudesta vaan muutti vuokralle.

Lesken asumisoikeus menee perillisten lakiosuuden edelle. Tämän voitte omin silmin tarkistaa perintökaaresta.

Velkojien edun edelle ei mene. Tämä on nähty mm. useamman kuin yhden velkaantuneena kuolleen julkkiksen lesken kohdalla.

Mitä sun mielestä tarkoittaa edelle meno? Asumisoikeus ei ole perintöä, eikä se voi lakiosaa loukata. Ei se mene minkään edelle, se on oikeus asua yhteisessä kodissa leskenä.

Vierailija kirjoitti:

Miten menee jos leskellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta ja ei yhtään yhteistä edesmenneen kanssa, eikä edesmenneellä ole lapsia. Ei avioehtoa.

Jos leski oli naimisissa vainajan kanssa, leski perii yksin vainajan.

Vierailija kirjoitti:

Miten menee jos leskellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta ja ei yhtään yhteistä edesmenneen kanssa, eikä edesmenneellä ole lapsia. Ei avioehtoa.

Lapsettoman perii aviopuoliso.

Vierailija kirjoitti:

Miten menee jos leskellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta ja ei yhtään yhteistä edesmenneen kanssa, eikä edesmenneellä ole lapsia. Ei avioehtoa.

Leski perii, mutta lesken kuoleman jälkeen peritty omaisuus menee ensiksi kuolleen omaisille, ei lesken lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leskihän ei peri mitään ellei testamentilla ole toisin määrätty, mutta hän voi vaatia elinikäisen hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon.

Ellei muuta omaisuutta ole, perijä ei välttämättä saa edes lakiosaansa.

On totta, että jos muuta omaisuutta kuolinpesässä ei ole kuin yhteinen asunto lesken kanssa, lesken asumisoikeus menee jopa rintaperillisen lakiosan edelle.

Ei se mihkään edelle mene.

Lesken asumisoikeus on vahva. Siitähän joskus on kakkospuolison kanssa vainajan lapsilla kova riita. Asunto on ollut vainajan omistama, kakkospuoliso, lapseton, on vaikka 15 vuotta asunut ja virallisesti naimisissa.

Avoliittolesken pystyi ainakin aiemmin saamaan pois.

Joka tapauksessa tuttu ei ruvennut miehensä lasten kanssa riitelemään asumisosoikeudesta vaan muutti vuokralle.

Lesken asumisoikeus menee perillisten lakiosuuden edelle. Tämän voitte omin silmin tarkistaa perintökaaresta.

Velkojien edun edelle ei mene. Tämä on nähty mm. useamman kuin yhden velkaantuneena kuolleen julkkiksen lesken kohdalla.

Mitä sun mielestä tarkoittaa edelle meno? Asumisoikeus ei ole perintöä, eikä se voi lakiosaa loukata. Ei se mene minkään edelle, se on oikeus asua yhteisessä kodissa leskenä.

Asumisoikeus leskellä joka tapauksessa tarkoittaa sitä, ettei perillinen pysty realisoimaan sitä lesken elinaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leskihän ei peri mitään ellei testamentilla ole toisin määrätty, mutta hän voi vaatia elinikäisen hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon.

Ellei muuta omaisuutta ole, perijä ei välttämättä saa edes lakiosaansa.

On totta, että jos muuta omaisuutta kuolinpesässä ei ole kuin yhteinen asunto lesken kanssa, lesken asumisoikeus menee jopa rintaperillisen lakiosan edelle.

Ei se mihkään edelle mene.

Kun et näy ymmärtävän lukemaasi: jos ei muuta perittävää ole kuin parin yhteinen asunto, perilliselle lankeaa maksettavaksi perintövero, mutta asuntoon on elinikäinen hallintaoikeus leskellä. Asuntoa ei voi myydä ilman lesken suostumusta eli perillinen ei saa tuolloin edes lakiosaa. Muodollinen perinnönjako voidaan tehdä, mutta edelleen hallintaoikeus on yksin leskellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.

24%.

Ei.

Kaikki vastaukset oli väärin. Puoliso ei peri, voi jopa joutua antamaan tasinkoa lesken osuuteen.

Siis puoliso ei peri, hän pitää osuutensa eli puolet omaisuudesta.. jos siis ei ole mitään papereita tehty.

Lapsi perii kuolleen vanhempansa. Perintövero riippuu summasta.

Aloittaja voi googlata perintöverotaulukon, rinaperillisen osalta.20 000 euroa verovapaata.

Toissijaisilla, esim. Vainajan sisaruksilla, olisi kalliimpi perintöveri, lapsettoman kohdalla sisarukset perivät.

Ei leski nyt sentään maksa puolisonsa lapselle mitään tasinkoa :D

heheh...ei yhtään kolme oikein tulosta tälläkään viikolla 🤣🤣🤣 Ensi viikolla tarjolla siis jättipotti

Suomessa on hieno byrokratia ja sen lisäksi kuolleen omaiset saavat keksiä kaikki tarvittavat asiat itse ja lähetellä miljoona valtakirjaa

Vierailija kirjoitti:

Miten menee jos leskellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta ja ei yhtään yhteistä edesmenneen kanssa, eikä edesmenneellä ole lapsia. Ei avioehtoa.

Menee vainajan vanhemmille. Jos kuolleet, niin sisaruksille.

Vierailija kirjoitti:

Miten menee jos leskellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta ja ei yhtään yhteistä edesmenneen kanssa, eikä edesmenneellä ole lapsia. Ei avioehtoa.

Vainajan lapset perivät puolet vainajan omaisuudesta jos ei ole siis mitään asiakirjoja olemassa. Joka tapauksessa lakiosat..

Kun leski kuolee hänen omaisuutensa menee hänen sukunsa ja ensin kuolleen sukulaisille puoliksi. ( Jos ei ole edelleen muita papereita)

Tarvitseeko lapsettoman parin tehdä keskinäistä testamenttia vai riittääkö avioehdon puuttuminen siihen, että toisen kuollessa perintö menee kokonaisuudessaan leskelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?

Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).

Saitteko isänne perinnöstä siis mitään hänen kuolemansa jälkeen? Jos saitte, isänne kuolinpesä oli jaettu. Jos taas isänne ja äitinne oli tehneet keskinäisen testamentin ja omaisuus meni äitille ettekä hakeneet isänne perinnöstä lakiosaanne 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta, teidän pitää vaan luottaa äitiinne, että hän huolehtii isänne jälkeen jääneestä omaisuudesta hyvin ja niin, että hänen kuoltuaan teille jää myös isänne omaisuudesta jotain. Tämä onnistuu, jos äitinne on terve ja pitää teidän etuanne myös eikä ole narsisti, joka hukkaa mielellään kaikki ja vähän enemmänkin.

Saatiin saatiin perintö! Mutta leski ei olisi halunnut avio-osuutta vaan yritti kieltäytyä siitä mutta sillä ei ollut mitään merkitystä kun ositusta ei oltu tehty. Ei ollut testamenttia tai avioehtoa ja tarkoitus oli että kaikki olisi tullut meille lapsille (yhteisymmärryksessä siis) mutta kun ositusta (mikä se on???) ei ollut niin jotenkin leski olikin sitten mukana kaikessa.

Leski on kuolinpesän osakas niin kauan, kunnes ositus on tehty.

Kun ositus on tehty, leski ei ole enää kuolinpesän osakas.

Täällä on helvetillinen määärä luulotettelua ja täyttä valetietoa, jotta tämän palstan ohjeisiin ei pidä kenenkään uskoa yhtään mitään.

Kun ja jos vainaja on tehnyt vaikkapa testamentin puolisonsa hyväksi tai määrännyt testamentissa jotain puolisonsa hyväksi, se tavanomainen "malli" käytöntö ei  ole silloin toimi, vaan silloin toimitaan sen testamentin mukaan.

Ja perukirjoitus ei ole perinnönjako tilaisuus.

Ensin tehdään perukirjoitus, jossa luetteloidaan vainajan varat, omaisuuus ja velat.

Vasta perukirjoituksen jälkeen tiedetään se, paljonko sitä jaettavaa eli perintöä jää.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko lapsettoman parin tehdä keskinäistä testamenttia vai riittääkö avioehdon puuttuminen siihen, että toisen kuollessa perintö menee kokonaisuudessaan leskelle?

Jos olette naimisissa eikä teillä ole yhteisiä lapsia eikä kummallakaan ole omia lapsia, ei testamentti ole välttämätön. Toki siitä ei ole haittaakaan, jos luotatte toisiinne, ettei testamenttiin tule yllätyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko lapsettoman parin tehdä keskinäistä testamenttia vai riittääkö avioehdon puuttuminen siihen, että toisen kuollessa perintö menee kokonaisuudessaan leskelle?

Ei tarvitse, koska perintö menee leskelle, jos lapsia ei ole. Jos haluaa, että leskenkin kuollessa omat sukulaiset ei peri mitään, kannattaa tehdä omistusoikeustestamentti, jossa nämä suljetaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko lapsettoman parin tehdä keskinäistä testamenttia vai riittääkö avioehdon puuttuminen siihen, että toisen kuollessa perintö menee kokonaisuudessaan leskelle?

Lankoni kuoltua ( lakimiehet hoiti asian) sisarelleni jäi kaikki. Heillä ei ollut keskinäistä testamenttia.

Sisareni kuoltua osaa suvustani syletti kun ensin kuolleen puolison sukulaiset saivat puolet. Ei muuten, mutta vanhan sukutilan metsäpalstan arvosta meni puolet langon suvulle. Jota ei juurikaan ees tunnettu.