Lue keskustelun säännöt.
Miten menee perinnönjako, kun on vain yksi lapsi
23.05.2022 |
Siis saako leski ja lapsi (aikuinen) perinnön puoliksi? Paljonko on perintövero? Kannattaako kieltäytyä perinnöstä oman lapsen hyväksi?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Leski ei saa perintöä. Tämä on jokseenkin yhtä vaikeasti ymmärrettävissä kuin koeajalla irtisanoutuminen ja matkakorvauksen verovähennys. Kyse on käsitteistä, joilla on eri merkitys.
Leski OMISTAA puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, eikä peri. Näin siis ilman testamenttia ja avioehtoa. Yksi perillinen saa yksin koko perinnön. OSITUS on se, joka voidaan tehdä lesken ja perillisen välillä. Tai sitten voidaan jättää tekemättä, jos sama perillinen on myös lesken perillinen ja tulee saamaan hänenkin osuutensa sitten aikanaan.
3:n vastaus on myös väärin, ja 8 :n myös. Leski ei koskaan joudu antamaan tasinkoa perillisille, jos on varakkaampi. Se on vain ilmoitusasia. Vapaaehtoisesti saa tietenkin antaa, jos haluaa.
Omistaa oman osansa ja saa mahdollisesti tasinkoa, ei siis omista puolta omaisuudesta, joka on kuolleen ouolison.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskihän ei peri mitään ellei testamentilla ole toisin määrätty, mutta hän voi vaatia elinikäisen hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon.
Ellei muuta omaisuutta ole, perijä ei välttämättä saa edes lakiosaansa.
On totta, että jos muuta omaisuutta kuolinpesässä ei ole kuin yhteinen asunto lesken kanssa, lesken asumisoikeus menee jopa rintaperillisen lakiosan edelle.
Ei se mihkään edelle mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on ainut perillinen.
Leski voi saada tasinkoa jos ei ole avioehtoa ja leski oli köyhempi.Leski voi joutua myös antamaan tasinkoa jos on varakkaampi. Itse kieltäydyin lasteni toiveesta, ehtivät periä minut sitten kun kuolen. Minulla on perittyä omaisuutta joka oli avio-oikeuden ulkopuolella.
Muutenhan omaisuus lasketaan yhteen, lesken on puolet ilman perintöveroa, rintaperillisten toinen puoli. ( Siis kun ei muita sopimuksia.)Mistä toiveesta?! Et eläessäsi pysty muuta kuin tekemään testamentin, jossa voit sulkea lapsesi vaikka kokonaan omaisuutesi ulkopuolelle mutta et pysty sittenkään estämään heitä silti saamasta lakiosaansa. Samoin ei vainajan toiveet ole lakiosan suhteen minkään arvoisia, koska rintaperillisellä on aina oikeus hakea lakiosaansa.
Kyllä he pystyivät sanomaan etteivät vaadi tasinkoa vaan tyytyivät siihen yhteisen omaisuuden puolikkaaseen isänsä kuoltua.
Snaijasitko? Perivät minun osuuteni sitten kun kuolen, eli enemmän kun puolet + se minun omaisuuteni, jonka omistaja olen yksin.
Ymmärsin ja normaaleissa perheissä voidaan luottaa siihen ja asiat sujuu noin. Valitettavasti on perheitä, joissa rintaperillistä yritetään syrjäyttää syystä ja toisesta edes saamasta lakiosaansa, jolloin luotto on mennyt ja perintöosaa tai lakiosaa on haettava.
Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?
Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
24%.
Ei.Kaikki vastaukset oli väärin. Puoliso ei peri, voi jopa joutua antamaan tasinkoa lesken osuuteen.
Siis puoliso ei peri, hän pitää osuutensa eli puolet omaisuudesta.. jos siis ei ole mitään papereita tehty.
Lapsi perii kuolleen vanhempansa. Perintövero riippuu summasta.
Aloittaja voi googlata perintöverotaulukon, rinaperillisen osalta.20 000 euroa verovapaata.
Toissijaisilla, esim. Vainajan sisaruksilla, olisi kalliimpi perintöveri, lapsettoman kohdalla sisarukset perivät.Ei leski nyt sentään maksa puolisonsa lapselle mitään tasinkoa :D
Voi maksaa vapaaehtoisesti, mutta ei ole pakko.
Tasinko tarkoittaa perunkirjoitusta varten tehtyä ositusta vainajan ja lesken varoista ja veloista. Tasinko vaikuttaa vainajan rintaperillisen saaman perintöosan tai lakiosan suuruuteen. Sen vuoksi se on tärkeä.
Tasinko tarkoittaa perunkirjoituksen jälkeen tehtyä osuutta, jolla tasataan lesken ja perillisten osuus yhtä suuriksi. Ei se mene niin, että 1/2 talosta, 1/2 autosta, 1/2 metsistä ym. kummallekin osapuolelle vaan sitä, että kummankin puolikkaan ARVO on yhtä suuri.
Vain perilliset antavat tasinkoa leskelle, jos leski on köyhempi. Harvoin leski luopuu tasinkoprivilegistä ja antaa tasinkoa perillisille. Silloin voi olla kyse perintöveron vähentämisestä, jos lesken omasta osuudesta tulisi suuremmat perintöverot.
Tasinkolauseke kuuluu kuitenkin kirjata perukirjaan jotta verottajalle asia selvä. Perukirjahan on luettelo vainajan lesken varallisuudesta, kummankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leski EI joudu maksamaan tasikoa pesään vaikka olisi varakkaanpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on ainut perillinen.
Leski voi saada tasinkoa jos ei ole avioehtoa ja leski oli köyhempi.Leski voi joutua myös antamaan tasinkoa jos on varakkaampi. Itse kieltäydyin lasteni toiveesta, ehtivät periä minut sitten kun kuolen. Minulla on perittyä omaisuutta joka oli avio-oikeuden ulkopuolella.
Muutenhan omaisuus lasketaan yhteen, lesken on puolet ilman perintöveroa, rintaperillisten toinen puoli. ( Siis kun ei muita sopimuksia.)Mistä toiveesta?! Et eläessäsi pysty muuta kuin tekemään testamentin, jossa voit sulkea lapsesi vaikka kokonaan omaisuutesi ulkopuolelle mutta et pysty sittenkään estämään heitä silti saamasta lakiosaansa. Samoin ei vainajan toiveet ole lakiosan suhteen minkään arvoisia, koska rintaperillisellä on aina oikeus hakea lakiosaansa.
Kyllä he pystyivät sanomaan etteivät vaadi tasinkoa vaan tyytyivät siihen yhteisen omaisuuden puolikkaaseen isänsä kuoltua.
Snaijasitko? Perivät minun osuuteni sitten kun kuolen, eli enemmän kun puolet + se minun omaisuuteni, jonka omistaja olen yksin.Snaijasitko, että tasinkoprivilegin ansiosta sinulla ei ollut mitään velvollisuutta luovuttaa omasta omaisuudestasi mitään perillisille, vaikka he olisivat sitä vaatineet? Todella kelvoton perunkirjoituksen tekijä, jos ei sitä sinulle kertonut.
Rautalankamalli: Varakkaammalta leskeltä ei perillisten tarvitse vaatia mitään eikä luopua mistään, vaan leski ILMOITTAA käyttävänsä lesken oikeutta olla antamatta tasinkoa perillisille. Tämä merkitään yleensä perukirjaan.
Näin taisin juuri kertoa. Eri sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?
Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).
Saitteko isänne perinnöstä siis mitään hänen kuolemansa jälkeen? Jos saitte, isänne kuolinpesä oli jaettu. Jos taas isänne ja äitinne oli tehneet keskinäisen testamentin ja omaisuus meni äitille ettekä hakeneet isänne perinnöstä lakiosaanne 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta, teidän pitää vaan luottaa äitiinne, että hän huolehtii isänne jälkeen jääneestä omaisuudesta hyvin ja niin, että hänen kuoltuaan teille jää myös isänne omaisuudesta jotain. Tämä onnistuu, jos äitinne on terve ja pitää teidän etuanne myös eikä ole narsisti, joka hukkaa mielellään kaikki ja vähän enemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?
Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).
Ei perunkirja ole vielä pesän jako. Onko pesä jakamaton?
Käyttäkää omaisuutenne elinaikananne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?
Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).
Saitteko isänne perinnöstä siis mitään hänen kuolemansa jälkeen? Jos saitte, isänne kuolinpesä oli jaettu. Jos taas isänne ja äitinne oli tehneet keskinäisen testamentin ja omaisuus meni äitille ettekä hakeneet isänne perinnöstä lakiosaanne 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta, teidän pitää vaan luottaa äitiinne, että hän huolehtii isänne jälkeen jääneestä omaisuudesta hyvin ja niin, että hänen kuoltuaan teille jää myös isänne omaisuudesta jotain. Tämä onnistuu, jos äitinne on terve ja pitää teidän etuanne myös eikä ole narsisti, joka hukkaa mielellään kaikki ja vähän enemmänkin.
Saatiin saatiin perintö! Mutta leski ei olisi halunnut avio-osuutta vaan yritti kieltäytyä siitä mutta sillä ei ollut mitään merkitystä kun ositusta ei oltu tehty. Ei ollut testamenttia tai avioehtoa ja tarkoitus oli että kaikki olisi tullut meille lapsille (yhteisymmärryksessä siis) mutta kun ositusta (mikä se on???) ei ollut niin jotenkin leski olikin sitten mukana kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on ainut perillinen.
Leski voi saada tasinkoa jos ei ole avioehtoa ja leski oli köyhempi.Leski voi joutua myös antamaan tasinkoa jos on varakkaampi. Itse kieltäydyin lasteni toiveesta, ehtivät periä minut sitten kun kuolen. Minulla on perittyä omaisuutta joka oli avio-oikeuden ulkopuolella.
Muutenhan omaisuus lasketaan yhteen, lesken on puolet ilman perintöveroa, rintaperillisten toinen puoli. ( Siis kun ei muita sopimuksia.)Mistä toiveesta?! Et eläessäsi pysty muuta kuin tekemään testamentin, jossa voit sulkea lapsesi vaikka kokonaan omaisuutesi ulkopuolelle mutta et pysty sittenkään estämään heitä silti saamasta lakiosaansa. Samoin ei vainajan toiveet ole lakiosan suhteen minkään arvoisia, koska rintaperillisellä on aina oikeus hakea lakiosaansa.
Kyllä he pystyivät sanomaan etteivät vaadi tasinkoa vaan tyytyivät siihen yhteisen omaisuuden puolikkaaseen isänsä kuoltua.
Snaijasitko? Perivät minun osuuteni sitten kun kuolen, eli enemmän kun puolet + se minun omaisuuteni, jonka omistaja olen yksin.Snaijasitko, että tasinkoprivilegin ansiosta sinulla ei ollut mitään velvollisuutta luovuttaa omasta omaisuudestasi mitään perillisille, vaikka he olisivat sitä vaatineet? Todella kelvoton perunkirjoituksen tekijä, jos ei sitä sinulle kertonut.
Rautalankamalli: Varakkaammalta leskeltä ei perillisten tarvitse vaatia mitään eikä luopua mistään, vaan leski ILMOITTAA käyttävänsä lesken oikeutta olla antamatta tasinkoa perillisille. Tämä merkitään yleensä perukirjaan.
Tietenkin se on merkittävä, perukirja on veroilmoitus. Perukirjan mukaan sitten tehdään ositus.
Eli se on hyvin tärkeä lause perukirjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski ei saa perintöä. Tämä on jokseenkin yhtä vaikeasti ymmärrettävissä kuin koeajalla irtisanoutuminen ja matkakorvauksen verovähennys. Kyse on käsitteistä, joilla on eri merkitys.
Leski OMISTAA puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, eikä peri. Näin siis ilman testamenttia ja avioehtoa. Yksi perillinen saa yksin koko perinnön. OSITUS on se, joka voidaan tehdä lesken ja perillisen välillä. Tai sitten voidaan jättää tekemättä, jos sama perillinen on myös lesken perillinen ja tulee saamaan hänenkin osuutensa sitten aikanaan.
3:n vastaus on myös väärin, ja 8 :n myös. Leski ei koskaan joudu antamaan tasinkoa perillisille, jos on varakkaampi. Se on vain ilmoitusasia. Vapaaehtoisesti saa tietenkin antaa, jos haluaa.
Omistaa oman osansa ja saa mahdollisesti tasinkoa, ei siis omista puolta omaisuudesta, joka on kuolleen ouolison.
Pitää paikkansa, mutta varakkaamman lesken ei tarvitse tasinkoa antaa. Sen sijaan perilliset antavat tasinkoa leskelle, jos hänen oma osuutensa on vähemmän kuin puolet YHTEENLASKETUSTA omaisuudesta. Se on siis tasinkoa, ei perintöä! Eikä siitä makseta perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskihän ei peri mitään ellei testamentilla ole toisin määrätty, mutta hän voi vaatia elinikäisen hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon.
Ellei muuta omaisuutta ole, perijä ei välttämättä saa edes lakiosaansa.
On totta, että jos muuta omaisuutta kuolinpesässä ei ole kuin yhteinen asunto lesken kanssa, lesken asumisoikeus menee jopa rintaperillisen lakiosan edelle.
Ei se mihkään edelle mene.
Lesken asumisoikeus on vahva. Siitähän joskus on kakkospuolison kanssa vainajan lapsilla kova riita. Asunto on ollut vainajan omistama, kakkospuoliso, lapseton, on vaikka 15 vuotta asunut ja virallisesti naimisissa.
Avoliittolesken pystyi ainakin aiemmin saamaan pois.
Joka tapauksessa tuttu ei ruvennut miehensä lasten kanssa riitelemään asumisosoikeudesta vaan muutti vuokralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?
Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).
Saitteko isänne perinnöstä siis mitään hänen kuolemansa jälkeen? Jos saitte, isänne kuolinpesä oli jaettu. Jos taas isänne ja äitinne oli tehneet keskinäisen testamentin ja omaisuus meni äitille ettekä hakeneet isänne perinnöstä lakiosaanne 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta, teidän pitää vaan luottaa äitiinne, että hän huolehtii isänne jälkeen jääneestä omaisuudesta hyvin ja niin, että hänen kuoltuaan teille jää myös isänne omaisuudesta jotain. Tämä onnistuu, jos äitinne on terve ja pitää teidän etuanne myös eikä ole narsisti, joka hukkaa mielellään kaikki ja vähän enemmänkin.
Saatiin saatiin perintö! Mutta leski ei olisi halunnut avio-osuutta vaan yritti kieltäytyä siitä mutta sillä ei ollut mitään merkitystä kun ositusta ei oltu tehty. Ei ollut testamenttia tai avioehtoa ja tarkoitus oli että kaikki olisi tullut meille lapsille (yhteisymmärryksessä siis) mutta kun ositusta (mikä se on???) ei ollut niin jotenkin leski olikin sitten mukana kaikessa.
Ositus on se, jossa omaisuus jaetaan useampaan kuin yhteen osaan. Jos kuolinpesässä on vain yksi perillinen ja vainajaa köyhempi leski, ositus on omaisuuden jako kahteen yhtä suureen osaan. Perillisen osuus on perintöä, lesken osuus hänen omaisuuttaan. Se osa on tasinkoa, joka perillisen osuudesta siirretään lesken puolikkaaseen, jotta hänen puolikkaansa on yhtä suuri kuin perillisen.
Olisitte tehneet osituskirjan, johon olisi merkitty, että leski luopuu avio-osuudestaan eikä vaadi tasinkoa. Siinä se olisi ollut. Leski olisi omistanut edelleen oman osuutensa yksin ja perilliset yhdessä (tai yksi perillinen yksin) olisi omistanut perintönsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?
Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).
Saitteko isänne perinnöstä siis mitään hänen kuolemansa jälkeen? Jos saitte, isänne kuolinpesä oli jaettu. Jos taas isänne ja äitinne oli tehneet keskinäisen testamentin ja omaisuus meni äitille ettekä hakeneet isänne perinnöstä lakiosaanne 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta, teidän pitää vaan luottaa äitiinne, että hän huolehtii isänne jälkeen jääneestä omaisuudesta hyvin ja niin, että hänen kuoltuaan teille jää myös isänne omaisuudesta jotain. Tämä onnistuu, jos äitinne on terve ja pitää teidän etuanne myös eikä ole narsisti, joka hukkaa mielellään kaikki ja vähän enemmänkin.
Saatiin saatiin perintö! Mutta leski ei olisi halunnut avio-osuutta vaan yritti kieltäytyä siitä mutta sillä ei ollut mitään merkitystä kun ositusta ei oltu tehty. Ei ollut testamenttia tai avioehtoa ja tarkoitus oli että kaikki olisi tullut meille lapsille (yhteisymmärryksessä siis) mutta kun ositusta (mikä se on???) ei ollut niin jotenkin leski olikin sitten mukana kaikessa.
Ositus tai jakokirja on sopimus mitä kukakin saa. Rahahan on helppoa mutta voi olla vaikka maata, kesämökkitontteja ja metsäpalstoja jaetaan. Niistä tarvii jakokirjan vaiheessa kun omaisuutta rekisteröidään omiin nimiin .
Jos leski haluaa jakaa omansa siinä vaiheessa lapset maksavat lahjaveroa, koska se on lahjaa, ei perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskihän ei peri mitään ellei testamentilla ole toisin määrätty, mutta hän voi vaatia elinikäisen hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon.
Ellei muuta omaisuutta ole, perijä ei välttämättä saa edes lakiosaansa.
On totta, että jos muuta omaisuutta kuolinpesässä ei ole kuin yhteinen asunto lesken kanssa, lesken asumisoikeus menee jopa rintaperillisen lakiosan edelle.
Ei se mihkään edelle mene.
Lesken asumisoikeus on vahva. Siitähän joskus on kakkospuolison kanssa vainajan lapsilla kova riita. Asunto on ollut vainajan omistama, kakkospuoliso, lapseton, on vaikka 15 vuotta asunut ja virallisesti naimisissa.
Avoliittolesken pystyi ainakin aiemmin saamaan pois.
Joka tapauksessa tuttu ei ruvennut miehensä lasten kanssa riitelemään asumisosoikeudesta vaan muutti vuokralle.
Lesken asumisoikeus menee perillisten lakiosuuden edelle. Tämän voitte omin silmin tarkistaa perintökaaresta.
Velkojien edun edelle ei mene. Tämä on nähty mm. useamman kuin yhden velkaantuneena kuolleen julkkiksen lesken kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ositus sitten perunkirjan jälkeen tehdään? Mitä se sisältää?
Tehtiin ilmeisesti (2 sisarusta) aikoinaan moka kun ei tiedetty isän kuoleman jälkeen tehdä ositusta. Joka paikassa vaan kerrottiin, miten perunkirja tehdään mutta osituksesta ei kukaan kertonut mitään. Tämä ositusjuttu jäi hämäräksi ja ilmeisesti ilman sitä menetettiin rahaa (leski jäi siis eloon).
Saitteko isänne perinnöstä siis mitään hänen kuolemansa jälkeen? Jos saitte, isänne kuolinpesä oli jaettu. Jos taas isänne ja äitinne oli tehneet keskinäisen testamentin ja omaisuus meni äitille ettekä hakeneet isänne perinnöstä lakiosaanne 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta, teidän pitää vaan luottaa äitiinne, että hän huolehtii isänne jälkeen jääneestä omaisuudesta hyvin ja niin, että hänen kuoltuaan teille jää myös isänne omaisuudesta jotain. Tämä onnistuu, jos äitinne on terve ja pitää teidän etuanne myös eikä ole narsisti, joka hukkaa mielellään kaikki ja vähän enemmänkin.
Saatiin saatiin perintö! Mutta leski ei olisi halunnut avio-osuutta vaan yritti kieltäytyä siitä mutta sillä ei ollut mitään merkitystä kun ositusta ei oltu tehty. Ei ollut testamenttia tai avioehtoa ja tarkoitus oli että kaikki olisi tullut meille lapsille (yhteisymmärryksessä siis) mutta kun ositusta (mikä se on???) ei ollut niin jotenkin leski olikin sitten mukana kaikessa.
Selostus on niin epämääräinen, ettei sen perusteella saa käsitystä. Totta kai leski on avioleskenä mukana, koska hänellä on mm.elinikäinen asumisoikeus vainajan ja lesken yhteiseen asuntoon. Leskellä ja vainajalla on voinut olla muutakin yhteistä omistusta kuten esim.mökki, jolloin tämä vaikuttaa perinnön jakamiseen. Perintöhän koskee vain vainajaa, ei elossa olevaa ihmistä. Perintötapauksissa hierovat ketkut asianajajat käsiään, kun saavat pyörittää tietämättömiä.
Taidetaan puhua nyt "ihan eri kieltä." Leski voi kielytä antamasta tasinkoa. Lapseni siis laskivat etukäteen verojensa määrää ja yhteisesti sovittiin etten anna tasinkoa.
Kukaan ei ole heiltä mitään perintöä vienyt.