Ruokakotivara
Laskin että minulla on varastossa noin 1400 annosta hyvin säilyvää ruokaa jota ylläpidän kierrättämällä elintarvikkeita ja ylläpidän varastoa syömäkelpoisena. Lisäksi toki varastoon kuuluu paljon erilaisia säilykkeitä ja kuivattuja lisukkeita yms.
Tämä ruokamäärä riittää liki vuodeksi minulle ja kahdelle lapselleni jos kakkaa osuu tuulettimeen.
Toki myös on pakastin täynnä ruokaa ja jauhotuotteita useita kymmeniä kiloja mitä en laskenut mukaan tuohon.
Lisäruokaa tulee vielä kalastuksesta ja metsästyksestä. Vettä on säilöttynä rajallisesti, muttaomasta kaivosta saan sitä filtterin läpi tuotettuna niin paljon kuin tarvitsen.
Mites muilla preppaajilla?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei taida muita olla joilla olisi kotona varautumista katastrofiin, työttömyyteen yms...
Sä olet näköjään uusi täällä. Av:n preppaajat ovat täällä:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3657203/hyvat-survivalistit-ja-preppaaj…
Tämä alkuperäinen ja ansiokas ketju on suljettu. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei taida muita olla joilla olisi kotona varautumista katastrofiin, työttömyyteen yms...
Sä olet näköjään uusi täällä. Av:n preppaajat ovat täällä:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3657203/hyvat-survivalistit-ja-preppaaj…
Tämä alkuperäinen ja ansiokas ketju on suljettu. Miksi?
Voi olla liian pitkä ketju. ikävä lukea 380 sivua kommentointia.. tulokkaan..
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö ihmiset yleensä kotona isoja määriä ruokaa 😆
Maalla pitää. Ei täällä voi mennä hissillä noutamaan maitopurkkia tai tuoretta leipää saman talon katutasossa olevasta kaupasta vaan matkaa voi olla kymmeniä kilometrejä lähimpään kauppaan. Toiseksi täällä säilytetään kesän satoa ja syksyn saalista kellareissa ja pakastimissa. Ei ole mitenkään tavatonta, että maalaistalossa on noin 1000 litran pakastimet täynnä tähän aikaan vuodesta.
Yksikertaisimmillaan kotivara on kuitenkin vain aina avaamaton pakkaus kaapissa sellaista tavaraa, jota tavallisesti kulutetaan. Kun se otetaan käyttöön, ostetaan tilalle uusi.
Kaupungisssa asuvana mulla on kaikkea mahdollsita kuivatuotetta hiivasta herneisiin. lesestä jauhoihin..lisäksi on tonnikatölkkejä, papuja, tomaatimurskaa.
sekä etikkasäilöntää ja meinaan vielä fermennoinkin opetella. suolaa sokeria etikkaa ruokasoodaa voita öljyä. kuinkahan hyvin kuivaliha säilyy kun jääkaappi ja pakastin sammuu?
meri on lähellä ja metsät kyllä et sienii ja kalastusta. tämä siis ruokapuoli. vissyy, mehua. teetä.
sit joku keitinhomma..retkikeitin tykötarpeineen
Ja sit vielä sanotaan et ihmiset köyhiä...
Vierailija kirjoitti:
Kaiketi AP:llä on agrekaatti ja paljon löpöä/bensaa, että saa pidettyä pakastimen ja vesipumpun sähköissä.
Meillä on.
Muuten AP:n kirjoitus on sellainen, että kunhan provoilee - joku kaupunkilais-wanna-be -preppaaja. Ihan höpöä, jonka kyllä tekstistä tunnistaa.
Meillä päin ei maailmanpolitiikan tilanteet ja muodit hetkauta kun normaalissa elämässä ruokavaranto riittää pitkään ilman kotivaravouhoutusta.
Aloitus olisi voinut olla minun näppäimistöltäni ja ihan maalla asun ja olen oikeasti kerännyt kotivaran, hyvin kattavan. On se kaivokin joka jopa toimii ilman sähköä.
Poikkeusoloissa viranomaiset takavarikoivat ruokasi pakko-ottolain nojalla.
Meillä on ruokaa sesongista sesonkiin. Eli mustikoita kesästä seuraavaan kesään, puolukkaa syksystä seuraavaan syksyyn. Hirvenlihaa ynnä muuta satunnaista lintua ja jäniseläintä syksystä syksyyn. Sukulaiselta saadaan nautaa aina kun joutuu hätäteurastamaan, niin tätä ei ole aina tarjolla, vaan saattaa loppua kesken. Tulee valmiina jauhelihana, joka pussitetaan ja pakastetaan, viimeksi tuli 50 noin 400g pakettia. Ostan tarjouksista kanaa ja nautasikajauhelihaa. Kalaa tulee sitä mukaa kun naapuri jaksaa pyydystää.
Omat perunat riittää syksystä kevääseen. Sitten on lyhyt katkos, kunnes saadaan uuttaperunaa omasta puutarhasta. Meillä on myös sukulaisen kanssa yhteinen perunamaa ja paljon marjapuskia. Marjapuskat ovat jääneet oikeastaan pelkästään minulle, ei niistä kukaan ole marjoja halunnut enää vuosiin. Mehustsn ja hilloan.
Puutarhassa kasvatan erilaisia vihanneksia ja juureksia, syödään tuoreeltaan ja osan säilön. Yrttejäkin tulee, kuten lipstikkaa, tilliä, persiljaa, basilikaa, minttuja. Kerään myös villiyrttejä ja teeaineksia.
Syksyllä ostan sitten sitä mitä ei saatu omasta pihasta tarpeeksi, meillä on kolme maakellaria niin niihin mahtuu.
On myös hyviä suhteita erinäisiin viljelijöihin. Saadaan esim hakea hernettä suoraan pellosta niin paljon kuin jaksetaan. Riivin herneet paloista, ryöppään ja pakastan. Vuoden tarpeet näitäkin joka kesä.
Tuttu kanafarmari myy kakkosluokan munia edullisesti. Ostan aina kerralla 60 munaa. Nämäkin säilyy tosi pitkään kellarin viileydessä.
Vesi on tiedostettu ongelma. Sitä ei ole varastossa kuin kivennäisvetenä. Meillä on kuitenkin vain vedelle tarkoitettuja kanistereita, pulloja ja ämpäreitä, jotka täytetään sitten kun on akuutti tarve. Missä ne täytetään, niin se olkoon sitten sen hetken ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö ihmiset yleensä kotona isoja määriä ruokaa 😆
Maalla pitää. Ei täällä voi mennä hissillä noutamaan maitopurkkia tai tuoretta leipää saman talon katutasossa olevasta kaupasta vaan matkaa voi olla kymmeniä kilometrejä lähimpään kauppaan. Toiseksi täällä säilytetään kesän satoa ja syksyn saalista kellareissa ja pakastimissa. Ei ole mitenkään tavatonta, että maalaistalossa on noin 1000 litran pakastimet täynnä tähän aikaan vuodesta.
Yksikertaisimmillaan kotivara on kuitenkin vain aina avaamaton pakkaus kaapissa sellaista tavaraa, jota tavallisesti kulutetaan. Kun se otetaan käyttöön, ostetaan tilalle uusi.
No jaa. Varmaan niissä maalaistaloissa, joissa harjoitetaan maataloutta tai metsästetään, voi olla isotkin ruokavarastot, mutta maanviljelyä ja varsinkin karjataloutta harjoittavia tiloja on aina vain vähemmän, ja maaseudulla asuu nykyään paljon porukkaa, joka käy töissä kaupungissa eikä marjasta eikä metsästä eikä pidä edes omaa hyötypuutarhaa ja joka ostaa kaupasta ruokaa muutamaksi päiväksi kerrallaan. Maakellareidenkin on annettu rapistua.
Suomessa on paljon nimenomaan kriisivalmiuteen ja maanpuolustukseen liittyvää ruusunpunaista myyttiä, jotka eivät ikävä kyllä pidä paikkaansa. Yksi myytti on tuo mielikuva maalaisten paremmasta kriisinkestävyydestä. Moni nykymaaseudun asukas pelkää metsän otuksia, ei laita jalkaansa metsään ja tarvitsee räikeän pihavalaistuksen tai kirkkaan otsalampun, jos pitää kulkea muutama metri omalla talvisella pihalla kuutamon loisteessa.
Vierailija kirjoitti:
Poikkeusoloissa viranomaiset takavarikoivat ruokasi pakko-ottolain nojalla.
Ihan varmasti. Kiertävät talosta taloon etsimässä syötävää kokoomusporsaille.
Vierailija kirjoitti:
Ja sit vielä sanotaan et ihmiset köyhiä...
Kotivara ei liity köyhyyteen. Tai ehkä päin vastoin: köyhän on pidettävä kotivaraa, jos tulee jotain yllättävää menoa eikä rahat riitä ruokaan.
einoliisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä pakastin toimii ?
Millä luulisit sherlokki
Se olikin sarkasmia, pönttöpää, ja tarkoitti käsittääkseni sitä että sähkökatkon tms. kriisin sattuessa tämä omavara täytyisi ainakin pakastimesta kuluttaa suht äkkiä.
Riippuu säätilasta. Kesähelteillä hajonneen pakastimen ruokia ei voi pelastaa mikään, mutta syksyllä täysi pakastin pysyy jäässä pari päivää varsinkin hyvin peiteltynä, kunhan sitä ei avata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö ihmiset yleensä kotona isoja määriä ruokaa 😆
Maalla pitää. Ei täällä voi mennä hissillä noutamaan maitopurkkia tai tuoretta leipää saman talon katutasossa olevasta kaupasta vaan matkaa voi olla kymmeniä kilometrejä lähimpään kauppaan. Toiseksi täällä säilytetään kesän satoa ja syksyn saalista kellareissa ja pakastimissa. Ei ole mitenkään tavatonta, että maalaistalossa on noin 1000 litran pakastimet täynnä tähän aikaan vuodesta.
Yksikertaisimmillaan kotivara on kuitenkin vain aina avaamaton pakkaus kaapissa sellaista tavaraa, jota tavallisesti kulutetaan. Kun se otetaan käyttöön, ostetaan tilalle uusi.
No jaa. Varmaan niissä maalaistaloissa, joissa harjoitetaan maataloutta tai metsästetään, voi olla isotkin ruokavarastot, mutta maanviljelyä ja varsinkin karjataloutta ha
Mietipä asiaa tarkemmin. Ehkä se on juuri noin jossakin Vihdissä ja Kirkkonummella, mutta todella syrjäisellä maaseudulla asuu paljon ikäihmisiä. On niitä 90-vuotiaita, jotka kasvattavat ja metsästävän ruokaansa ja tekevät itse polttopuut, mutta on niitäkin, jotka eivät pääse ilman rollaattoria edes ulko-ovelle.
Perusasia on kuitenkin se, että kotivaraa on oltava enemmän aivan siltä varalta, että se päivittäin töissä käyvä sairastuu ja eikä kukaan tuo kaupasta mitään vaan on pärjättävä omillaan.
Aloitus vuodelta 2022, AP:n varastot ovat vanhentuneet jo
Luulen, että minulla alkaa aika loppua ja ajattelen kauhuissani, kun lapset tulevat penkomaan jäämistöä. Tällä varastolla tulen hyvin toimeen kesään, jota ei ehkä tule. Minulle varautuminen on ollut koko elämän mittainen. Pelon aiheet ovat vaihdelleet, 60-70-luvuilla pelättiin atomipommia. Sitten näytti hieman parempi aika, mutta koskaan en ole uskonut, että itänaapuri olisi alkanut olemaan ihmisiksi.
Maalla ei ole pommisuojaa, joten jonkinlainen varautuminen pitää olla ja vaikka olisikin, niin tuskin menisin suojaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Varautumisesta ei kannata puhua, eli tilanteen tullessa kohdalle, kyllä virastoille ottajia ilmestyy pyytämään tai ryöstämään.
Vierailija kirjoitti:
Poikkeusoloissa viranomaiset takavarikoivat ruokasi pakko-ottolain nojalla.
Joo, viranomaisilla on tarkat luettelot siitä, kenellä on kaapissa ylimääräinen jauhopussi.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus vuodelta 2022, AP:n varastot ovat vanhentuneet jo
Ei tietenkään ole, sillä kotivara kiertää koko ajan. Varastoi, mitä syöt, ja syö, mitä varastoit.
Nyt olit kyllä pihalla.
Ap