Lue keskustelun säännöt.
Miten teinit saa tekemään kotihommia?
23.05.2022 |
Pohdittiin eilen ystäväni kanssa, että uuvuttavaa on kotona. Meillä on 3 lasta, iät 11-17 ja ystävälläni myös useampi teini-ikäinen.
Ei siitä ole kuin pari vuotta (Koronan alussa), kun kaksi vanhempaa lastani paistoivat omatoimisesti pinaattilettuja, yllättivät muun perheen omanapiirakalla ja tienasivat kotona taskurahaa esim. siivoamalla kylpyhuonetta, pesemällä mattoja, pinoamalla polttopuut liiteriin jne. Nyt on kovan nalkutuksen takana saada teinit laittamaan edes omat astiansa tiskikoneeseen. Mitään ei viitsitä tehdä. Omat huoneensa siivoavat ja pyykkinsä hoitavat pesuun ja puhtaat kaappiin, mutta on täällä kotitaloudessa muitakin töitä. Eilen laitoin roskapussit eteiseen ja pyysin lastani viemään ne, kun oli menossa ulos. Siinä ne nökötti oven edessä. Itse jouduin viemään. Ei iso asia, mutta rasittava. Kun kysyin, mikset voinut viedä roskiksia, minähän pyysin ja vielä uudestaan muistutin kun olit pukemassa kenkiä. Vastaus oli, että sori mä unohdin.
Ystäväni sanoi hyvin, että itse vanhempana väsyy ainaiseen pyytämiseen ja muistutteluun aiemmin kuin teinit väsyvät kuuntelemaan.
Millaisia hyviä neuvoja muilla? Vai onko se tätä nyt meilläkin seuraavat 7-8 vuotta?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus lastenkasvatuksessa on, että jos lapsi ei usko hyvällä niin sitten on aika ottaa rangaistusten uhka käyttöön. Ja totta kai myös rangaistusten käyttö jos sana ei edelleenkään mene jakeluun.
Sinun pitää huolehtia siitä, että lapset ottavat määräyksesi vakavasti.
On se noinkin, mutta murrosikäinen opettelee aikuisuuteen. Rangaistuksen pelko ei pitkälle kanna. Meillä oli kotona kova kuri. Olin jo lukion kolmannella, kun isä ilmoitti, että jos työt ei ala maistua, niin eivät maksa yo-juhlia. Siinä oli jostain kevätkylvöistä kyse, joista tuli riitaa. Olin kirjoitusten jälkeen töissä nakkikioskilla ja oletin, että jos 18-vuotias tienaa omat rahansa, ei tarvitse enää pellolla vapaa-aikana pyöriä. Minusta tuntuu, että itsenäistyminen alkoi vasta sen jälkeen kun lähdin opiskelemaan. Siihen asti se oli vanhempien puolelta käskyttämistä. Mitään ei koskaan pyydetty vaan käskettiin ja yleensä rangaistuksilla uhaten. Jos nuo pyykit ei ole narulla kuivumassa siihen mennessä, kun tulen kaupasta kotiin, niin en osta sinulle enää ainuttakaan vaatekappaletta ikinä.
Otan osaa sen suhteen mitä ikävää kypsymätöntä uhkailua olet vanhempiesi taholta kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisaus lastenkasvatuksessa on, että jos lapsi ei usko hyvällä niin sitten on aika ottaa rangaistusten uhka käyttöön. Ja totta kai myös rangaistusten käyttö jos sana ei edelleenkään mene jakeluun.
Sinun pitää huolehtia siitä, että lapset ottavat määräyksesi vakavasti.
On se noinkin, mutta murrosikäinen opettelee aikuisuuteen. Rangaistuksen pelko ei pitkälle kanna. Meillä oli kotona kova kuri. Olin jo lukion kolmannella, kun isä ilmoitti, että jos työt ei ala maistua, niin eivät maksa yo-juhlia. Siinä oli jostain kevätkylvöistä kyse, joista tuli riitaa. Olin kirjoitusten jälkeen töissä nakkikioskilla ja oletin, että jos 18-vuotias tienaa omat rahansa, ei tarvitse enää pellolla vapaa-aikana pyöriä. Minusta tuntuu, että itsenäistyminen alkoi vasta sen jälkeen kun lähdin opiskelemaan. Siihen asti se oli vanhempien puolelta käskyttämistä. Mitään ei koskaan pyydetty vaan käskettiin ja yleensä rangaistuksilla uhaten. Jos nuo pyykit ei ole narulla kuivumassa siihen mennessä, kun tulen kaupasta kotiin, niin en osta sinulle enää ainuttakaan vaatekappaletta ikinä.
Yli 15-vuotiaalla vasta onkin rangaistuksen uhkaa, kun on rikosoikeudellinen vastuu jos rikkoo lakia. On väärä tapa ajatella, että rangaistuksen pelko ei kantaisi pitkälle. Ilman rangaistuksia sääntöjen noudattaminen on vain omantunnon varassa, eli sellainen järjestelmä ei ole kestävällä pohjalla.
Millä vuosituhannella nyt eletään? Ei jotain yli 15-vuotiasta voi määrätä ja komentaa kuin pikkupentua.
Meillä ei teinit luista kotitöistä. Jos määrätyt hommat ei ole tehtynä aikanaan, rankkua tulee. Nykyteinille kännykkä suljettuna äidin lukitussa pöytälaatikossa pari päivää vastaa hyvinkin samaa kuin remmiselkäsauna nuoruudessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et itse vienyt? Minusta riittää, että teini hoitaa huoneensa ja vaatteensa.
Ihan eri mieltä! Teinit käyttävät myös yhteisiä tiloja. Sitäpaitsi periaatteenani on ollut, että saattaisivathan nuo muuttaa vaikka heti 18-vuotiaana pois (opiskelemaan toiselle paikkakunnalle) joten siihen mennessä on paras tietää minkäväriset vaatteet voi pestä yhdessä, ja että ne joko ripustetaan tai laitetaan kuivuriin heti, kuinka vessa putsataan, miten tehdä simppeliä kotiruokaa, kuinka usein lakanat vaihdetaan ja niin edelleen.
Omilleni (kaikki poikia) en antanut vaihtoehtoja, en tässä. Mieliesimerkkini:
- Hei, viehän nyt noi roskat ennenkuin ne alkaa haista!
- Joo joo kohta!
- Hieno vastaus! Mä sanon ylihuomenna just noin, kun pitäis mun kyydissä päästä bändiharkkoihin!
Keinot on! Mieheni oli äitinsä poispassaama, ja oppi vasta kanssani asuessaan yhtään mitään kodinhoidosta. Vieläkin on aika tumpelo.
Ennen vanhaan teini teki kotitöitä tai itki ja teki 👍
Kyllä, kotitöitä on tehtävä. Opettakaa erityisesti niille poikalapsillenne tekemään kotitöitä. Meillä mies ei ole koskaan joutunut tekemään mitään, EI EDES siivoamaan huonettaan, äitinsä on passannut koko lapsuutensa ja nuoruutensa. Nyt sitten miniä eli meikäläinen kiittelee. Sanomattakin selvää, että meidän omat pojat joutuvat tekemään kotitöitä.
Uhkailemalla ja kiristämällä.