Ysiluokkalaisen kevätjuhlavaatteet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän huolestuttavana kehityksenä, jos perinteinen kevätjuhlapukeutuminen ei muka kelpaa ja ryhmäpaine vaatii lähtemään kalliiden vaatteiden hankintaan perheen varallisuudesta riippumatta.

Mitä on "perinteinen kevätjuhlapukeutuminen"? Kun minä olin itse omissa kevätjuhlissani 1970- ja 1980-luvuilla, niin pukuja siellä käyttivät niin opettajat kuin oppilaatkin. Ja sen ajan juttuja jos mitä voisi kutsua perinteisiksi.

Eikä käyttänyt, muistat väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän huolestuttavana kehityksenä, jos perinteinen kevätjuhlapukeutuminen ei muka kelpaa ja ryhmäpaine vaatii lähtemään kalliiden vaatteiden hankintaan perheen varallisuudesta riippumatta.

Mitä on "perinteinen kevätjuhlapukeutuminen"? Kun minä olin itse omissa kevätjuhlissani 1970- ja 1980-luvuilla, niin pukuja siellä käyttivät niin opettajat kuin oppilaatkin. Ja sen ajan juttuja jos mitä voisi kutsua perinteisiksi.

Kuten aiempi kirjoittaja kirjoitti, hyvä kevätjuhlapukeutuminen on juhlava ja omiin tarkoituksiin ja varoihin nähden sopiva.

Esimerkiksi ei ole aina jokaiselle perheelle paras vaihtoehto ostaa pukua nopeasti kasvavalle pojalle, jos ei koe sitä tarkoituksenmukaisena. Muitakin vaihtoehtoja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te muuten itse pukeudutte sinne kevätjuhlaan, te joiden pojat EIVÄT laita pukua vaan menevät siisteissä farkuissa tms smart casual-lookissa? En siis halua naljailla vaan kysyn aidosti. 

Olen vuosia pukeutunut siistiin mekkoon ja korkkareihin, joka on just siinä business / casual - rajalla. Tunnustan oikaisseeni sinne business -suuntaan, koska helppo valita se työmekko vaikka siitä juhlan tuntu puuttuukin, vaikka tietää sillä vetävänsä siellä yleisössä mieluummin yli- kuin alipukeutuneitten joukossa. Juhlamekkoja löytyy kaapista vaikka kuinka monta mutta ne menee helposti överiksi.

Puvun ostaminen ei ole meille ollenkaan rahakysymys. En vaan ymmärrä miksi peruskoulu (=ilmainen kaikille) edellyttää yhtäkkiä näitä rahallisia panostuksia juhlavaatteisiin, jotka kaiken järjen mukaan ei ole tarkoituksenmukaisia siinä kohdassa, kun nuoret kasvaa 10cm vuodessa.

Ajattelen tätä ekologisesti ja järjen kautta ja väitän ymmärtäväni, missä juhlissa tai työssä puku pn oikeasti tarpeen.

Ymmärrän, mitä tarkoitat, ja toivon, että poikasikin ymmärtää. Tämä on suora lainaus: 'Luuletko tosissas, että joku meillä välittäs niin paljon, että käyttäis rahaa....?' Ei ollut puhetta puvusta, mutta arvottomuuden kokemus riipaisi.

Tarkoitan, että olen valmis käyttämään rahaa eikä se ole kynnyskysymys. Meidän perheessä tämä puvun osto ei ole ollenkaan rahasta kiinni. Jos taas rahasta on tiukkaa, minusta on järjetöntä vaatia ryhmäpaineen vuoksi pukua ostettavaksi. Kevätjuhlassa pitäisi riittää juhlava pukeutuminen oman rahatilanteen ja tarpeiden mukaan. Inhoan sitä, että me ylimääräistä rahaa omaavat vanhemmat pädetään tällaisten asioiden kautta.

Mietin vain sitä, miksi tässä juhlassa keskittyminen on vaatteissa, kun se voisi olla itse asiassa. Mulle se verkkareissa juhlaan tuleva nuori on ihan yhtä arvokas ja tärkeä kuin kuka tahansa muukin. Ja selvyyden vuoksi, meillä ei olla koskaan menty juhlaan verkkareissa tai farkuissa. Mun silmissä nuoren arvoa ei myöskään mitata sillä, miten vanhemmat kykenevät lapsen vaatettamaan.

Täsmälleen samaa mieltä. Me emme osta pukua kevätjuhlaan. Pidän huolestuttavana kehityksenä, jos perinteinen kevätjuhlapukeutuminen ei muka kelpaa ja ryhmäpaine vaatii lähtemään kalliiden vaatteiden hankintaan perheen varallisuudesta riippumatta.

Jos joku saa syyn paheksua meitä, ehkä on hyvä, että saa edes jotain sisältöä elämäänsä.

Joku aiemmin sanoikin, että kyseessä on amerikkalaisista tv-sarjoista opittu "Prom-kulttuuri, joka ajaa nuoret kilpavarusteluun.

Tuosta kilpavarustelusta tulee mieleen ennemmin Wanhojen tanssit kuin kevätjuhlat.

Jokaisessa kevätjuhlassa, johon olen joko oppilaana, lukiolaisena tai vanhempana osallistunut,  ovat opettajatkin pukeutuneet paremmin. Miksi eivät siis oppilaat/ opiskelijat ja vanhemmat voisi tehdä samoin?

Juhla ja arki eroavat toisistaan. Juhlaa, järjestäjiä ja muita osallistujia kunnioitetaan sillä, että panostetaan puketumiseen juuri siihen juhlaan sopivalla tavalla. Puketumisellaan (ja toki myös käytöksellään) osallistujat osoittavat arvostavansa järjestäjien työtä juhlan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ysiluokkalaiset ovat kuitenkin jo lähempänä aikuisuutta, kuin lapsuutta ja näkyyhän se pukeutumisessa. Ihan hyvä vaihtoehto puvulle on pikkutakki, siisti paita ja siistit housut.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa kevätjuhlassa, johon olen joko oppilaana, lukiolaisena tai vanhempana osallistunut,  ovat opettajatkin pukeutuneet paremmin. Miksi eivät siis oppilaat/ opiskelijat ja vanhemmat voisi tehdä samoin?

Ylempänähän kuorossa lauletaan, kuinka paremmin pukeutujat ovat koulukiusaajia tai näiden vanhempia, jotka haluavat raivokkaasti esittää olevansa parempaa väkeä.

Siitä ei ole kuin parivuotta kun pääsin peruskoulusta, suurimalla osalla pojista oli puku, tai sitten siistit suorat farkut ja kauluspaita. Mahdollisesti kravatti. Tytöillä mekot.

Minulla oli juhlavapaita ja mustat housut, ihan siis naiselliset, mutta kun niitä kuvia katsoo niin näytän aivan kauhealta, vaikka hauska päivä se oli :DD

Kunhan ei nyt aivan törkyisenä sinne mene, me kun jouduttiin vielä kävelemään ja seisomaan koko koulun edessä kun vastaanotettiin ruusut, niin onhan se nyt kivempaa saada ne siisteissä vaatteissa, kuin niissä missä on koulua käynyt viimeiset 3 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus:

Nykyään suurimmalla osalla on aika normaalit mutta siistit vaateet.

Muutamalla hassulla puvut tai juhla-asut.

Ne etiketit on vähän vanhanaikaisia nykyään.

T. opettaja

Missä muka? Ainakin omalla työpaikallani kaikilla on puvut, ja lasteni koulussa. Rippipuvut saavat pojilla käyttöä, ja joka tapauksessa ysit tykkäävät pukeutua, meillä on ysillä myös sekä tanssiaiset että erillinen ysien päivä, missä on myös puvut ja juhlamekot. Ja myös päättäjäispäivänä.

Opettaja myös.

Miksi jo peruskoulussa pitää järjestää pukujuhlia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun silmissä nuoren arvoa ei myöskään mitata sillä, miten vanhemmat kykenevät lapsen vaatettamaan.

Ihmisarvo ei riipu vaatteista, se on selvä. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että myöhemmin elämässä lastasi tullaan kohtelemaan ja arvottamaan hyvin paljon sen mukaan, miten hän osaa tai ei osaa pukeutua ja esiintyä? On melkoinen karhunpalvelus antaa lapselle sellainen vaikutelma, että pukeutumisasiat ovat turhia ja vähäpätöisiä kysymyksiä. Jos näyttää juntilta, niin tulee kohdelluksi junttina. 

Miksi sinä kasvatat lapsesi arvottamaan ihmisiä pukeutumisen mukaan? Ja miten sinä kohtelet ns. Junttia? Mitä edes tarkoitat juntilla?

En kasvata lastani arvottamaan ihmisiä pukeutumisen mukaan.

Kasvatan lapseni ymmärtämään, että tosiasiallisesti häntäkin tullaan arvioimaan ja myös arvottamaan pukeutumisen mukaan ja siksi hänen on syytä osata pukeutua tilanteiden edellyttämällä tavalla.

Juntilla tarkoitan sellaista, joka ei osaa tai halua toimia etiketin ja sosiaalisen standardin mukaisella tavalla.

Juurikin siitä kysymys - mikä on koulun päättäjäisten oikea ja tilanteen mukainen pukeutuminen.

Sosiaalinen standardi ei aina sen sijaan pitäisi ohjata sopivaa pukeutumista (vrt nuorten nilkkasukat talvipakkasella sosiaalisena standardina). Jos sosiaalinen paine johtaa kilpavarusteluun tai eristäytymiseen, jos standardia ei voi täyttää, silloin standardi on haitallinen. Esimerkkinä vanhojen tanssit, joista osa jättäytyy pois, koska ei pysty käyttämään niihin rahaa sosiaalisen standardin mukaisesti. Koulun ja vanhempien on tärkeä olla tarkkoja siitä, milloin tapakasvatuksen varjolla tehdäänkin vahingossa hallaa ja milloin se tukee nuoren positiivista kehittymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus:

Nykyään suurimmalla osalla on aika normaalit mutta siistit vaateet.

Muutamalla hassulla puvut tai juhla-asut.

Ne etiketit on vähän vanhanaikaisia nykyään.

T. opettaja

Missä muka? Ainakin omalla työpaikallani kaikilla on puvut, ja lasteni koulussa. Rippipuvut saavat pojilla käyttöä, ja joka tapauksessa ysit tykkäävät pukeutua, meillä on ysillä myös sekä tanssiaiset että erillinen ysien päivä, missä on myös puvut ja juhlamekot. Ja myös päättäjäispäivänä.

Opettaja myös.

Miksi jo peruskoulussa pitää järjestää pukujuhlia?

Ei järjestetä pukujuhlia. Järjestetään juhlia, joihin pukeudutaan siten kuin juhliin pukeudutaan. Se on osa koulun kasvatustehtävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun silmissä nuoren arvoa ei myöskään mitata sillä, miten vanhemmat kykenevät lapsen vaatettamaan.

Ihmisarvo ei riipu vaatteista, se on selvä. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että myöhemmin elämässä lastasi tullaan kohtelemaan ja arvottamaan hyvin paljon sen mukaan, miten hän osaa tai ei osaa pukeutua ja esiintyä? On melkoinen karhunpalvelus antaa lapselle sellainen vaikutelma, että pukeutumisasiat ovat turhia ja vähäpätöisiä kysymyksiä. Jos näyttää juntilta, niin tulee kohdelluksi junttina. 

Miksi sinä kasvatat lapsesi arvottamaan ihmisiä pukeutumisen mukaan? Ja miten sinä kohtelet ns. Junttia? Mitä edes tarkoitat juntilla?

En kasvata lastani arvottamaan ihmisiä pukeutumisen mukaan.

Kasvatan lapseni ymmärtämään, että tosiasiallisesti häntäkin tullaan arvioimaan ja myös arvottamaan pukeutumisen mukaan ja siksi hänen on syytä osata pukeutua tilanteiden edellyttämällä tavalla.

Juntilla tarkoitan sellaista, joka ei osaa tai halua toimia etiketin ja sosiaalisen standardin mukaisella tavalla.

Juurikin siitä kysymys - mikä on koulun päättäjäisten oikea ja tilanteen mukainen pukeutuminen.

Sosiaalinen standardi ei aina sen sijaan pitäisi ohjata sopivaa pukeutumista (vrt nuorten nilkkasukat talvipakkasella sosiaalisena standardina). Jos sosiaalinen paine johtaa kilpavarusteluun tai eristäytymiseen, jos standardia ei voi täyttää, silloin standardi on haitallinen. Esimerkkinä vanhojen tanssit, joista osa jättäytyy pois, koska ei pysty käyttämään niihin rahaa sosiaalisen standardin mukaisesti. Koulun ja vanhempien on tärkeä olla tarkkoja siitä, milloin tapakasvatuksen varjolla tehdäänkin vahingossa hallaa ja milloin se tukee nuoren positiivista kehittymistä.

Tyttöjen nilkkasukat ja vanhojen tanssien jutut eivät ole sosiaalista standardia  :)

Sinä et selvästikään ole opiskellut yhteiskuntatieteitä.

Meillä on pojalla sininen puku, valkoinen kauluspaita ja valkoiset tennarit. Ei ole rippijuhlien jäämistöä, kun se asu ei enää mahdu, eikä koko pukua ostettukaan, kun Koronan takia juhlissa oli vain isovanhemmat. Päättäjäisissä yleensä tuppaa olemaan puku pojilla.

Juhlapäivä joten parempaa päälle. Omalla lapsella oli puku, kuten kavereillaan. Aina voi kysellä lainaksi. On kurjaa, jos ei mikään juhla ole enää mitään.

Mun vanhemmat eivät koskaan opettaneet pukeutumista. Juhliin sai pukea mitä itse osasi. Rippijuhlissa oli vain liivi, vielä tosi äklö valkoinen. Ylioppilasjuhliin ostivat cittarista aivan liian ison pikkutakin, kermanvärisen. Näytän lakkiaskuvissa ihan hirveältä ja luokkatoveritkin taisivat ihmetellä.

Kun menin yliopistoon, en osannut ensin moneen vuoteen pukeutua. Vedin verkkatakeissa ym. Työelämässä ajattelin ensin, että kauluspaita on jo siistiä. Ekan puvun ostin tokassa työpaikassani. Tajusin sentään, kun vaikutin niin alipukeutuneelta työtehtävissä, jossa oli läsnä korkeita johtajia ja minä ainoa kaluspaidassa ja suorissa housuissa.

Materiaaleista ja leikkauksista en tajunnut ensin mitään. Vähitellen opin, miksi täysvillainen on paras kokopäiväkäyttöön, koska se hengittää. Ja miltä puvuntakin pitää näyttää päältä. Nykyään osaan olla puvussa rennosti ja valita värit, leikkauksen ja materiaalin sen mukaan, mitä pitää viestittää.

Äitikin oli töissä valtionhallinnossa, mutta ei ollut mitään tyylitajua tai ei ainakaan yrittänyt välittää sitä eikä välittänyt miltä lapset näyttivät. Isällä oli kyllä, muttei opettanut. Ideologia oli jotenkin niin, että lapset oppikoot kaiken itse.

Nyt käytiin pojan kanssa ostamassa puku parin viikon kuluttua tuleviin rippijuhliin ja samalla kevätjuhlaan. Ei otettu sitä ekaa muotitrendihirvitystä polyesteristä, vaikka eka myyjä kovasti yritti. Otettiin villasekoitepuku viskoosivuorella. Toka myyja tajusi kehua, kun sitä soviteltiin, että heillä on tosiaan valikoimassa halvalla näitä oman merkin laadukkaitakin. Vähän klassisempi leikkaus. Kestää vuosia, jos ei kasva enää paljon pituutta.

Niin joo tuohon hyvään pukuun meni 30 eur enemmän kuin polyesteririepuun.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat eivät koskaan opettaneet pukeutumista. Juhliin sai pukea mitä itse osasi. Rippijuhlissa oli vain liivi, vielä tosi äklö valkoinen. Ylioppilasjuhliin ostivat cittarista aivan liian ison pikkutakin, kermanvärisen. Näytän lakkiaskuvissa ihan hirveältä ja luokkatoveritkin taisivat ihmetellä.

Kun menin yliopistoon, en osannut ensin moneen vuoteen pukeutua. Vedin verkkatakeissa ym. Työelämässä ajattelin ensin, että kauluspaita on jo siistiä. Ekan puvun ostin tokassa työpaikassani. Tajusin sentään, kun vaikutin niin alipukeutuneelta työtehtävissä, jossa oli läsnä korkeita johtajia ja minä ainoa kaluspaidassa ja suorissa housuissa.

Materiaaleista ja leikkauksista en tajunnut ensin mitään. Vähitellen opin, miksi täysvillainen on paras kokopäiväkäyttöön, koska se hengittää. Ja miltä puvuntakin pitää näyttää päältä. Nykyään osaan olla puvussa rennosti ja valita värit, leikkauksen ja materiaalin sen mukaan, mitä pitää viestittää.

Äitikin oli töissä valtionhallinnossa, mutta ei ollut mitään tyylitajua tai ei ainakaan yrittänyt välittää sitä eikä välittänyt miltä lapset näyttivät. Isällä oli kyllä, muttei opettanut. Ideologia oli jotenkin niin, että lapset oppikoot kaiken itse.

Nyt käytiin pojan kanssa ostamassa puku parin viikon kuluttua tuleviin rippijuhliin ja samalla kevätjuhlaan. Ei otettu sitä ekaa muotitrendihirvitystä polyesteristä, vaikka eka myyjä kovasti yritti. Otettiin villasekoitepuku viskoosivuorella. Toka myyja tajusi kehua, kun sitä soviteltiin, että heillä on tosiaan valikoimassa halvalla näitä oman merkin laadukkaitakin. Vähän klassisempi leikkaus. Kestää vuosia, jos ei kasva enää paljon pituutta.

Kestää jos kestää. Ei meillä ainakaan rippipuku mahtunut enää vuoden kuluttua päälle. Pituutta ei tullut lisää kuin 2 cm, mutta leveyttä tuli. Monesti 8. Lk jälkeen ovat ihan rimpuloita ja sitten alkavat vasta vankistua ja koko keho muuttaa muotonsa.

Puvun laittaa jos viime kesäinen rippipuku sopii. Muussa tapauksessa chino-tyyppiset housut ja puvun paita

Vierailija kirjoitti:

No sehän on juhlapäivä, joten juhlava vaatetus on paikallaan. Tukka puhtaaksi, siisti paita ja housut. Meilläkin on monilla tytöillä kunnon hepenet, hameet ja korkkiruuvikiharat jne. ja pojilla se viimekesäinen rippipuku, mutta joukkoon mahtuu myös niitä, jotka tulevat arkivaatteilla. Se on ok, kunhan on siistit ja ehjät. Valitettavasti joillakin on ne jokapäiväiset, paskaiset, rikkinäiset verskat ja valecrocksit. Ei ole varmaan äiti kysellyt AV:lta, mitä kuuluu laittaa päälle. Kyllä ne oppilaat muistetaan jälkikäteenkin, siis luokkakaverit muistavat.

t. opettaja 2

"ja valecrocsit"

...Niinpä niin. Pitäiskö olla AIDOT, kakkos-"ope"? Hohhoijaa.

VINKKI:

Ysiluokkalaisen päälle mahtuu hyvin jo iskän puku, kraka ja kauluspaita, jos ei kaupoille kiinnosta mennä. Puhtaat ja siistit merkkilenkkarit jalkaan, niin on style.

Vierailija kirjoitti:

VINKKI:

Ysiluokkalaisen päälle mahtuu hyvin jo iskän puku, kraka ja kauluspaita, jos ei kaupoille kiinnosta mennä. Puhtaat ja siistit merkkilenkkarit jalkaan, niin on style.

Et taida paljon ysiluokkalaisia tuntea.

Vierailija kirjoitti:

VINKKI:

Ysiluokkalaisen päälle mahtuu hyvin jo iskän puku, kraka ja kauluspaita, jos ei kaupoille kiinnosta mennä. Puhtaat ja siistit merkkilenkkarit jalkaan, niin on style.

😂 Ei luoja, repskops ja Pum!

Meidän 9lk oli n.15cm isäänsä pidempi ja n.30kg hoikempi. Toisekseen kuka 15-16v ikäiselle 5kymppisen puku ja kraka??