Voiko narsisti rakastua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti kyllä aidosti uskoo rakastuneensa sinuun ja ihannoi sinua, mutta upean alun jälkeen pudotus on raju ja henkinen pahoinpitely alkaa. Narsisti rakastaa vain itseänsä eikä yhtäkään narsistia ole pystyttä parantamaan.

Ei rakastunut Eikä ihannoi. On vaan kiinnostunut niin kuin uudesta puhelimesta. Kun alkuinnostus ja mielenkiinto lakkaa, ei se enää palaa. Narsistille kaikki ihmiset ovat vain hyödykkeitä, käyttötavaroita, joilla on jokin välinearvo. Ei muuta.

Tämä on aika lohdullinenkin analyysi vastapuolen kannalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti. Joka aamu katsoessaan peiliin, hän rakastuu.

 

Niin sitä luulisi mutta monella narsistilla on äärimmäisen huono itsetunto, eivätkä todellakaan ihaile itseään tai ulkonäköään. Tämä epävarmuus aiheuttaa sitten sitä narsistista käytöstä. Syvällä sisimmässään kaikki narsistithan ovat hyvin epävarmoja ja häpeäalttiita.

Narsismilla ei ole mitään tekemistä itsetunnon kanssa.

"Kun katsot hornaan, horna katsoo sinuun takaisin", sanoi Nietzsche ja jatkaisi: "niiden, jotka taistelevat hirviötä vastaan, täytyy varoa, etteivät itse muutu hirviöksi". Minusta tässä on hyvin kiteytetty. 

Tämän neuvon soisin jokaisen narsistin uhriksi joutuneen kuulevan. Ei siksi, etteivät viha, kostonhalu ja katkeruus olisi ymmärrettäviä, vaan siksi, että jos antaa niiden viedä mukanaan, alkaa itsekin muuttua samanlaiseksi kuin se, mikä satutti. 

Narsistin sisäinen demoni nimittäin janoaa saada jonkun tanssimaan tuhon tanssia kanssaan.

Narsisti ei näe itseään. Hän uskoo olevansa hyvä, jopa uhri. Ja jos yrität kostaa, hän käyttää sitä todisteena sinun pahuudestasi. Jokainen vastahyökkäys ruokkii hänen omaa tarinaansa, josta hän saa oikeutuksen, polttoainetta ja jopa roolinsa.

Narsistille raskainta on, kun joku näkee hänet kokonaan, eikä silti vihaa. Kun joku ymmärtää hänen toimintaansa, mutta ei enää lähde mukaan. Kun joku säälii, mutta ei enää halua pelastaa. Kun joku toivoo hänelle hyvää, ja kävelee sitten pois.

Siinä hetkessä narsisti joutuu kohtaamaan jotain, mitä hän on paennut koko elämänsä: totuuden itsestään. Ja juuri siksi satuttamatta jättäminen satuttaa narsistia kaikkein syvimmin.

Rakkaus on kaikkein tärkeintä elämässä, mutta narsisti kykenee rakastamaan vain itseään tai toiseen projisoitua ihanneminää, joka ei vastaa todellisuutta. Jos siis toinen ei anna huomiota, narsisti ei saa enää peilattua "ihanneminäänsä" eli itseään toisesta ja masentuu, koska lähde minän heijastuksesta puuttuu. Vastaus on kyllä, narsisti voi rakastua, mutta vain itseensä. 

Vaikka rakastuisi niin se kumppani aina kärsii suhteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Narsisti kyllä aidosti uskoo rakastuneensa sinuun ja ihannoi sinua, mutta upean alun jälkeen pudotus on raju ja henkinen pahoinpitely alkaa. Narsisti rakastaa vain itseänsä eikä yhtäkään narsistia ole pystyttä parantamaan.

Minusta tuntuu, että olen lukenut, että narsismista voi jopa toipua, jos on motivoitunut pääsemään narsismistaan eroon. 

Voi, itseensä.

Vierailija kirjoitti:

 

 

"Kun katsot hornaan, horna katsoo sinuun takaisin", sanoi Nietzsche ja jatkaisi: "niiden, jotka taistelevat hirviötä vastaan, täytyy varoa, etteivät itse muutu hirviöksi". Minusta tässä on hyvin kiteytetty. 

Tämän neuvon soisin jokaisen narsistin uhriksi joutuneen kuulevan. Ei siksi, etteivät viha, kostonhalu ja katkeruus olisi ymmärrettäviä, vaan siksi, että jos antaa niiden viedä mukanaan, alkaa itsekin muuttua samanlaiseksi kuin se, mikä satutti. 

Narsistin sisäinen demoni nimittäin janoaa saada jonkun tanssimaan tuhon tanssia kanssaan.

Narsisti ei näe itseään. Hän uskoo olevansa hyvä, jopa uhri. Ja jos yrität kostaa, hän käyttää sitä todisteena sinun pahuudestasi. Jokainen vastahyökkäys ruokkii hänen omaa tarinaansa, josta hän saa oikeutuksen, polttoainetta ja jopa roolinsa.

Narsistille raskainta on, kun joku näkee hänet kokonaan, eikä silti vihaa. Kun joku ymm

Kaunis ajatus - ja klisee - mutta käytännössä ei toimi. Vaikka kuinka menet pois, olet huomioimatta, ymmärrät etkä provosoidu, laittaa tuo demoni maailmasi palasiksi koska haluaa. Ei helpota juurisyiden analysointi siinä yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastuu kyllä, mutta tunne-elämä on yhtä ontto ja pimeä kuin sielunsakin. Jossakin kohtaa olet hänelle _pettymys_, ja kiusaaminen alkaa.

Täysin ristiriitainen viesti. Jos on ontto ja pimeä tunne-elämä, ei edes voi rakastua.

Ei narsisti osaa rakastaa ketään, ei edes itseään. Ainoat tunteet mitä narsisti oikeasti tuntee on viha ja kateus.

Ja loputon katkeruus. Ne kerää näitä: vihaa , kaunaa ja katkeruutta. Voi vaan arvata millainen on niiden elämä .... ja niiden, jotka joutuu olemaan siinä lähipiirissä.

Koska hän kadehtii ja vihaa ja kantaa kaunaa myös heille, ja kostaa, aivan kaiken ja koko ajan. Mutta ei suoraan vaan kierosti. Aina on jotain kostettavaa.

Naiset on viritetty jotenkin hoivaavaksi ja siinä voi kuvitella, että voi muuttaa jopa narsistin. Mutta katso narisiti miehien tekemiä videoita, joissa he kertoo millaisia he ovat. Siis narsisti miehet, jotka ovat saaneet diagnoosin ja rerfeltoineet käytöstään ja tekojaan. Tyypillistä heille on pettäminen eli sivusuhteet. Siitä voi päätellä jo miehellä olevan narsistisia piirteitä jos hän pettää säännöllisesti ja valehtelee. Narsisti miehillä on monta naista yhtä aikaa kierroksessa ja osa naisista on ikäänkuin piilossa kaapissa, josta voi ottaa sitten käyttöön jos jonkun naisen kanssa tulee toraa. Narsisti voi tuntea empatiaa (eri asia kuin psykopaatti), mutta narsisti ei tunne yhtä paljon empatiaa kuin empaatti tai normaalimpi ihminen. Aika hyvin yksi tällainen selittää päänsä sisältöä, hän tuntee empatiaa alentuuneesti. Se sitten näkyy käytöksessä kun sitä empatiaa ei ole. Eikä sitä empatiaa voi hänelle saada aikaan kun se vaurio on syntynyt, mutta jotkut narsisti ilmeisesti onnistuu rakentamaan itselleen persoonan joka on vähemmän haitallinen muille. Ja toiset taas muuttuu vaan pahemmaksi toisia kohtaan. Että älä kuvittele, että voit muuttaa häntä. Ja narsisti voi kyllä rakastua, mutta heille harvoin riittää vain yksi rakkauden kohde. 

Narsisti voi rakastua, ja kokea rakkauden tunnetta varmastikin, mutta hänelle rakkaus tarkoittaa hyvin eri asioita kuin ns. terveemmän persoonan rakkaus. Dr. Ramani, joka on perehtynyt narsismiin syvällisesti ja vuosikymmeniä, sanoi jotenkin tällä tavoin: Jos rakkaus on kuin herkullinen täytekakku, niin narsistin rakkaus on kuin kehnoilla täyteillä tehty ja lässähtänyt kakku, vaikka päältä voi näyttää hyvältä, mutt kun hukaat sitä, niin maistuukin huonolta.(YouTubesta löytyy paljon hyviä videoita aiheesta häneltä.) Eli sama kuin supisuomalainen sanonta: "Moni kakku päältä kaunis".

Narsisthan myös rakastuu suurelta osin omaan idealisoituun mielikuvaansa toisesta, ja kun se kuva vääjäämättä jossain vaiheessa rikkoutuu, uudestan ja uudestaan, ja rakkautensa kohde paljastuu vajavaiseksi tavalliseksi ihmiseksi, eikä muutenkaan kuvansa mukaiseksi, niin siitä tule sitten omat "jännät" reaktioinsa. Siis henkstä väkivaltaa käytännössä. Narsitien parisuhteet ovat käytönnässä aina henkisesti väkivaltaisia suhteita, joissa ihminen voi mennä pahastikin rikki. En suosittele.

Vierailija kirjoitti:

Voi rakastua, mutta narsisteilla tunteet eivät syvene samaan tapaan kuin ns. normaaleilla. Alkuhuuman jälkeen suhde on narsistin mielessä jo usein kuopattu. Voi kyllä hyvin jatkaakin suhteessa, jos esim. hyötyy siitä jollain tapaa, taloudellisesti tai muuten.

Näin on. Se alkuhuuma on hormonien tuottamaa. Huuma haihtuu, kun hormonit haihtuu. Narsisti tarvitsee douppausta, että rakkaus ylipäänsä syttyy. Narsistit sikiää muita innokkaammin ja keräilee muutenkin ihmisiä ympärilleen. Vaihtaa rakkauden kohteita liukuhihnalta. Eläinaktivisteissa on paljon narsisteja, eläinten keräilijöitä.

Juttelin yhden narsistin kanssa, joka kertoi, että pisin ihastuminen on ollut (vain!!!!) kaksi kuukautta. Yleensä menee pari vuotta. Hankalaa tuokin, kun ei sitä itse kuitenkaan tahallaan tee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti. Joka aamu katsoessaan peiliin, hän rakastuu.

 

Niin sitä luulisi mutta monella narsistilla on äärimmäisen huono itsetunto, eivätkä todellakaan ihaile itseään tai ulkonäköään. Tämä epävarmuus aiheuttaa sitten sitä narsistista käytöstä. Syvällä sisimmässään kaikki narsistithan ovat hyvin epävarmoja ja häpeäalttiita.

 

Ja tämäkin tuttua. Koska puhuu paljon tuttujensa saavutuksista jne. Ja tuo esiin maallisia asioita, joilla kuvittelee tekevänsä vaikutuksen.

Mutta juuri tuo herättää myös sitä toivoa. Eli jos saan hänet uskomaan, että olen kiinnostunut juuri hänestä ihmisenä ja rakennettua syvällisen luottamuksen. Koskettaisin jotain siellä sisällä piilossa olevaa. Voisiko hän silloin siis oikeasti rakastua?

Onko jollain tällaisia piirteitä omaavalla kokemuksia? Onko joku päässyt sisälle?

Kyllä, on kokemusta juuri tällaisesta. Ja että siellä oli ihan aitoakin osaa, jonka kanssa pääsi kosketuksiin. Ja hän rakastui kyllä, mutta suhde hajoitti oman mielenterveyden, vaikkei se kestänyt kuin parisen vuotta. Pesoonansa on kuitenkin niin kieroon kehittynyt joka tapauksessa, että ne narsistisille ominaiset haitalliset toimintamallinsa on käytössä, ja todellakin tuhoisia toiselle. Ei hän niitä pääse eroon, persoonansa perusrakenteista, vaikka rakastuu. Valitettavasti. 

Sitä vaikempaa se jollain tavalla ehkä onkin, jos on sitä aitoakin puolta kuitenkin olemassa...

Joku kertoo netissä videolla olevansa diagnoosin saanut narsisti, ja sanoo että narsisteista kannattaa pysyä kaukana, koska ne haluaa tuhota sut sisältä. Narsisti vihaa empatiaa joten ehkä joku toinen yhtä toksinen sopii narskulle. Että ap:lle paljon onnea ja pitkää ikää!

"Ei se rakkautta ole koskaan ollutkaan narsistiin puolelta. Ihmeellistä narsismin ja narsistin romatisointia tässä keskustelussa..."

Ihminen se on narsistikin. Kaikesta huolimatta. Mutta suhteessa erittäin tuohoavaa toiselle. Ei kannata sitä tietä käydä.

Toki narsistejakin on vähän eri "tasoisia" , ...Mutta minkään kanssa ei suhde tule olemaan terve ja hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi ja usein rakastuukin.

Tällä palstalla on niin ihmeellisiä juttuja narsismista, että tuntuu, että se olisi joku alienien ominaisuus, eikä ihan normaali ilmiö heikkoitsetuntoisella henkilöllä. 

Moni "narsistin uhri" voisi paljon paremmin, kun tutustuisi omiin ongelmiinsa, joita voivat olla vaikka läheisriippuvuus, kuin että jäävät iän kaiken vellomaan siihen jonkun toisen narsismiin. 

Narsistisia luonteenpiirteitä on kaikissa ihmisissä. Aniharvoin ne esiintyvät niin kootusti yhdellä ihmisellä, että kyseessä on varsinainen narsismi. Jos joku on vaikka käyttäytynyt parisuhteessa huonosti, tai ollut väkivaltainen, se ei vielä todista mistään narsismista. 

Narsisti ei myöskään ole välttämättä paha ihminen. Täällä saadaan se kuulostamaan siltä, kuin narsisti olisi joku saatanasta seuraava.

Näitä, jotkä käyvät jossain vertai

Kiitos tästä! Juuri tätä tarkoitin. Siksi kirjoitin "narsistisia piirteitä", vaikka otsikossa narsisti mainitaankin.

Oletan siis, että taustalla on jokin pelko ja epävarmuus, jonka kohtaamalla aito suhde ja rakkaus voisi olla mahdollinen.

En tiedä. Ehkä uskallan kokeilla. Ei kai siinä mitään häviä, kun omat tunteet ovat kuitenkin jo pelissä ja riskit tiedostan.

No jos ei mielenterveyttään (tai joskus henkeänkään) pidä arvossa, niin sitten ehkä kannattaa koittaa. Mitä aiemmin irrottauttuu, sitä pienemmillä vaurioilla ja surulla pääsee. Nyt pääset vielä suhteellisen nopeasti yli kun lopetat. Vai haluatko niihin väkivaltaryhmiin tai psykoterapiaan tms. käsittelmään traumasi pidemmän kautta. Ymmärrän, että joskus sitä pitää käydä itse kantapään kautta, minkäs sille voi, niin tein minäkin.