HOITAJAT, KYYKYTTÄVÄTKÖ lääkärit tosiaan teitä töissä kuten Iltalehti uutisoi?

Ei kyse ole egoilusta vaan siitä, että auktoriteetin pitää olla ehdoton, kun ihmiselämä voi tilanteissa olla sekunnista kiinni. Siksi suurin osa lääkäreistä pitää välit sellaisina, että hoitaja ymmärtää olevansa se jota käsketään joka tilanteessa, lääkäri ja hoitajat eivät ole tasa-arvoisia ja siihen on perusteltu syy.

Se on ihan tutkittua, että riski kasvaa huomattavasti, jos hoitaja pitää lääkäriä henkilönä jolle voi pistää vastaan esim. juuri tiukassa tilanteessa. Siksi lääkärit käyttäytyvät näin kuten jutussakin mainittiin.

Nyt lääkäreistä lehdessä luotiin ikävää kuvaa, sen takia miten niin moni kohtelee hoitajia "muka ikävästi", vaikka lääkärien käytöksen tarkoitus on juuri se, että sillä varmistetaan potilaiden etu.

Käskyvalta suhteet toimii parhaiten, kun lääkäri ja hoitaja eivät pidä toisiaan tasa-arvoisina työpaikalla, ja se on nimenomaan potilaiden ja veronmaksajien etu.

T. Lääkäri[/quote]

Olen syvästi huolissani jos tämän kirjoittaja on oikeasti koulutukseltaan lääkäri :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit tuntuvat usein luulevan, että he ovat hoitohenkilökunnan pomoja. Hoitohenkilökunnalla on kuitenkin omat esihenkilönsä ja lääkärit ovat työtovereita.

hoitajahan ei ole mitenkään samalla tasolla kuin lääkäri. hoitajat itse jaottelevat hoitajat ylempiin ja alempiin hoitajiin, mutta samalla kuvittelevat olevansa samalla tasolla lääkärien kanssa

Tämä vahvistaa sen mikä hoitoalan työpaikoilla on vikana. Jotkut työntekijät luokittelevat itsensä eri "tasolle" muiden kanssa. Naurettavaa toimintaa aikuisilta ihmisiltä. Mutta toisaalta tämän kommentin kirjoittaja ei todennäköisesti edes työskentele hoitoalalla.

Nimenomaan, tämä ihmisten eri tasoille luokittelu on kyllä ihan ufoa ihan toisella alalla työskentelevän näkökulmasta.

Ja täällä jotkut katkeroituneet hoitsut heti peukuttamassa kaikkia kommentteja joissa lääkäreitä haukutaan. :D Oma kokemukseni hoitajana on, että kusipäisimmin ja ylimielisimmin käyttäytyvät osastonhoitajaksi tai ylihoitajaksi pelkkien papereiden perusteella valitut käytännön hoitotyöstä täysin vieraantuneet ämmät. Neste kihahtaa hattuun heti kun saa tittelin. Meillä työntekijöiden vaihtuvuus on uskomatonta ja kaikesta saadaan kiittää niitä paria hapannaamaa jotka onnistuvat pilaamaan ilmapiirin täysin. Lääkärit sen sijaan ovat mukavia ja asiallisia. Tämä psykiatrisella osastolla.

Vierailija kirjoitti:

Näin vanhemman lääkärin mielipide: nykyiset hoitajat joko ovat unohtaneet oman asemansa tai eivät ole sitä työyhteisössä ymmärtäneet koskaan alalle tultuaan

Tuo upseeri esimerkki on hyvä. Lääkäri on kuin upseeri joka komentaa alokkaita/so (hoitajia). Hoitaja puhuu, jos kysytään, muuten ei. Hoitaja tekee mitä lääkäri käskee. Lääkäri on käskevässä suhteessa.

Ei armeijassakaan upseerit alokkaiden kanssa morjestele, syö ja veljestele.

Näin homma pysyy kasassa. Olipa työpaikka sitten sairaala tai puolustusvoimat. Joissakin instituutioissa se toimintamalli vain pitää olla tiukka ja rajattu, koska on kyse kriittisistä asioista näillä aloilla (ihmishenget/terveys & maanpuolustus).

Jep, en ole ymmärtänyt näiden 10 vuoden aikana sairaalatyössä, miksi pitäisi puhua vain jos kysytään. Minullakin voi olla tietoa potilaasta, jota lääkäri ei tiedä ja olisi hyvä tietää. Tai kysymys jatkohoitoon liittyen.

Ilkeät lääkärit ovat yksi syy, miksi nuoret hoitajat vaihtavat alaa. Ei vaan jaksa mielistellä ja palvella asioissa, jotka eivät varsinaisesti edes työhön kuuluu esim. hanskojen ojentaminen tai kahvin keitto.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyse ole egoilusta vaan siitä, että auktoriteetin pitää olla ehdoton, kun ihmiselämä voi tilanteissa olla sekunnista kiinni. Siksi suurin osa lääkäreistä pitää välit sellaisina, että hoitaja ymmärtää olevansa se jota käsketään joka tilanteessa, lääkäri ja hoitajat eivät ole tasa-arvoisia ja siihen on perusteltu syy.

Se on ihan tutkittua, että riski kasvaa huomattavasti, jos hoitaja pitää lääkäriä henkilönä jolle voi pistää vastaan esim. juuri tiukassa tilanteessa. Siksi lääkärit käyttäytyvät näin kuten jutussakin mainittiin.

Nyt lääkäreistä lehdessä luotiin ikävää kuvaa, sen takia miten niin moni kohtelee hoitajia "muka ikävästi", vaikka lääkärien käytöksen tarkoitus on juuri se, että sillä varmistetaan potilaiden etu.

Käskyvalta suhteet toimii parhaiten, kun lääkäri ja hoitaja eivät pidä toisiaan tasa-arvoisina työpaikalla, ja se on nimenomaan potilaiden ja veronmaksajien etu.

T. Lääkäri

Olen syvästi huolissani jos tämän kirjoittaja on oikeasti koulutukseltaan lääkäri :D

Te olette kyllä aivan turhan helppoja provosoitavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit tuntuvat usein luulevan, että he ovat hoitohenkilökunnan pomoja. Hoitohenkilökunnalla on kuitenkin omat esihenkilönsä ja lääkärit ovat työtovereita.

hoitajahan ei ole mitenkään samalla tasolla kuin lääkäri. hoitajat itse jaottelevat hoitajat ylempiin ja alempiin hoitajiin, mutta samalla kuvittelevat olevansa samalla tasolla lääkärien kanssa

Tämä vahvistaa sen mikä hoitoalan työpaikoilla on vikana. Jotkut työntekijät luokittelevat itsensä eri "tasolle" muiden kanssa. Naurettavaa toimintaa aikuisilta ihmisiltä. Mutta toisaalta tämän kommentin kirjoittaja ei todennäköisesti edes työskentele hoitoalalla.

Nimenomaan, tämä ihmisten eri tasoille luokittelu on kyllä ihan ufoa ihan toisella alalla työskentelevän näkökulmasta.

Itse olen työskennellyt alalla yli kaksikymmentä vuotta ja melko ufoa tämä on itsellenikin. Jostain uran alkuajoilta muista tilanteen jossa vanhempi kollega opasti kuinka tyyny täyttyy asetella vuoteessa jotta huone näyttää siistiltä kun korkeaarvoinen lääkäri astuu huoneeseen. Se taitaakin olla ainut kerta kun näihin ufo-juttuihin ole käytännössä törmännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt sairaanhoitajana yli 30 vuotta. Voin vakuuttaa, että Hus: illa on ongelmia. Lääkäreiden suhtautuminen hoitohenkilöstöön on ala- arvoista. Lääkärikunta kuvittelee olevansa jotain niin ylempiarvoista, että ns. " alempien" työntekijöiden kohteluun ei kuulu tervehtiminen, kohtelias puhuttelu yms. Kun vaihdoin työpaikkaa muualle, olin ensin häkeltynyt, kun lääkäri aivan oikeasti oli kiinnostunut meidän hoitajien mielipiteistä, sekä istui aamuisin samaan pöytään juomaan kahvia kanssamme. Hus:in lääkärit kuvittelevat olevansa Jumalia, kaikkitietäviä.

Hus: n ongelmat ovat tiedossa. Mutta, miksi asiaan ei puututa?

Miten niin puututa?

Lääkärien velvollisuus on tietenkin ohjata ja pitää lääkäriopiskelijoita mukanaan ja valvoa heitä.

Mutta mihinkään muuhun ei sairaalan johto eikä kukaan mukaan voi puuttua.

Ei kukaan pysty määräämään, että lääkäreiden pitää olla muka ystäviä ja kavereita hoitajien kanssa.

Ja lirkutella ja herkutella jotenkin hoitajien kanssa.

Erikseen sitten, jos on aivan selvää työpaikkakiusaamista.

Mutta eiväthän lääkärit edes ole hoitajien esimiehiä, hoitajien esimiehiä ovat osastonhoitajat ja ylihoitajat.

Ja hoitotoimepiteissä lääkäri on se, joka käskee ja määrää ja johtaa sitä hommaa.

Hoitaja on avustaja henkilö kaikissa hoitotoimenpiteissä.

Hoitajat eivät tee tähystyksiä, leikkauksia, koepalan ottoja, tutkmuksia, haavojen ompelua ja niin edelleen.

Kun lääkärit ja hoitajat työskentelevät yhdessä, lääkäri on se joka hommaa johtaa.

Samahan se on hammaslääkärissäkin, hammashoitaja on avustava henkilö ja tekee mitä lääkäri milloinkin pyytää.   Eikä aina tarvitse edes pyytää, vaan hoitaja näkee tilanteen ja toimii sen mukaan.

Nyt on kyllä tehty kärpäsestä härkänen.

Ovatko hoitajat olleet milloinkaan töissä missään muissa suurissa organisaatioissa kuin vain ja ainoastaan sairaaloissa?

Jos olisitte ette itkisi ja valittaisi tälläisisitä asioista, näkee selvästi että uusi itsetietoinen ja omaa arvoaan korostava hoitaja sukupolvi on nyt töissä.

Vanhemmat hoitajat eivät tuollaisista  jutuista olleet moksiskaan, heille lääkäri oli lääkäri, eli se joka tuntee ja osaa lääketieteelliset asiat, ja hoitavat hallitsivat oman alueensa, sen sairaanhoidon potilaalle, lääkärin käsittelyn ja ohjeiden ja määräysten mukaan.

Lääkäreiden itsensä ylentäminen muita alentamalla ei ole ongelman yksistään työpaikalla, vaan myös siviilissä. Se kertoo aika selkeästi ongelmasta, joka tulee ilmeisesti koulutuksen myötä. Tämän vuoksi on soveltuvuuskokein puututtava siihen materiaaliin, joka ihmisten verovaroin koulutetaan meitä varten toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista aloittajan kuvailemaa on eniten erikoissairaanhoidossa. Lääkärit siellä ihan eri maailmasta kuin esim kotihoidossa tai terveysasemalla. Niin pitkälle lukeneita, tekevät tutkimusta, vaativia leikkauksia, ovat guruja tai sellaisiksi pyrkiviä erikoisaloillaan. Eivät oikein jaksa hoitajia viihdyttää ja mielistellä. Täysin ymmärrettävää.

Itse olen pitkälle lukeva lääkäri. Alussa morjestin kyllä hoitajille, mutta sitten alkoi tulla muilta vanhemmilta ja korkeemmilta lääkäreiltä kommenttia, että "ollaan eri ammattikuntaa ja vanhoja tapoja ei kannata muuttaa, jos haluaa uralla edetäkkin". Se tulee tuolta ylempää se paine. Aikalailla kaikki lääkärit haluaa eteenpäin eivätkä hylkiöiksi omien keskuudessa niin ei uskalleta vanhoja arvomaailmoja haastaa mitä ylemmät lääkärit pitää yllä. Myöskin tapana, että toisia pitää puolustaa, jos hoitaja(t) jostain valittaa.

Mieheni on puolustusvoimissa töissä upseerina ja kertoo, että myös siellä on tuollainen iän ikuinen vanha samanlainen hierarkinen systeemi, jossa ylempänä olevat määrittävät pelisäännöt.

Turha meitä kaikkia lääkäreitä on syyttää siitä, että sairaalamaailma on edelleen ikivanha hierarkinen laitos, jossa ylhäältä tulee toimintamallit ja se "mikä on hyväksyttyä" ja miten kohdella esim. juuri hoitajia ettei ole soveeliasta kaveerata (kuulemma voivat ruveta itsestään liikaa luulemaan ja pian kertovatkin jo että mikä sairaus todennäköisesti on ja niin edelleen ja astuvat varpaille)

Näin meillä isossa yliopistosairaalassa. En sitten osaa sanoa onko joka paikassa näin.

Terv. erikoistuva lääkäri

Sinulla on jokaisessa viestissäsi niin pahoja kirjoitus- ja kaksoiskonsonanttivirheitä, että jos olet oikeasti erikoistuva lääkäri, niin minä olen Magdalan Maria. Nuo eivät ole huolimattomuusvirheitä, vaan sellaisia, joita tekee totaalisen luku- ja kirjoitustaidoton yksilö.

Ihan sivuhuomautuksena, mutta lääkäreille on kunnia-asia että heidän teksteistään ei saa selvää, varsinkaan jos kirjoittavat käsin. Jostain syystä näin on.

Kirjoitusvirheet ja epäselvä käsiala ovat eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis keille lääkäreille te moikkaatte? Niille joiden kanssa teette aktiivisesti töitä vai kaikile, jotka käytävillä tulevat vastaan?

Työskentelen itse insinöörialalla toimistotalossa, jossa meitä on muutamia satoja ja pääsääntöisesti moikkaan kyllä vain omille tiimikavereille ja henkilöille, jotka muutoin tunnen. Muuten saisi jatkuvasti olla tervehtimässä. Ja tämä on meillä ihan yleinen tapa. Samoin syömme pääsääntöisesti tiimeittäin ja meillä varmaan katsottaisiin oudosti, jos joku tuntematon tulisi pyötään. Samoin esimerkiks johtoryhmä (yhtiön, segmentin, divisioonan) syö yleensä porukalla. Tämä ei ole mitään sellaista, että joku toista kadehtisi tai vähättelisi, vaan ihan sellaista muotoutunutta työkulttuuria, joka on kaikille ok ja tulee luonnostaan. 

Sairaalassa harvemmin kävellään pitkin käytäviä tai yksiköissä joissa ei aktiivisesti työskennellä.

Minä kävelen ainakin pukukopilta kellarikerroksessa pitkän matkan omaan työyksikkööni (voi olla eri paikassa eri päivänä) ja kyllä siellä tulee aika lailla talon henkilökuntaa vastaan. Sanon huomenta vastaantulijoille aamulla, osa tervehtii takaisin, osa ei.

Itse en ole ollut vielä sellaisessa paikassa töissä jossa lääkäreiden ja hoitajien työaika alkaisi tai loppuisi samaan aikaan.

Eikö niissä työpaikoissa ole työvuoroja? Eikö lääkärit tule aamulla vuoroon? Niissä muutamassa sairaalassa missä olen töitä tehnyt asia on niin että tulevat yleensä samaan aikaan hoitajien kanssa. Itsekin saatan tulla eri aikoihin aamulla, sehän riippuu työvuorosuunnitelmasta :D

Olettavatko lääkärit kotonakin, että heitä totellaan välittömästi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis keille lääkäreille te moikkaatte? Niille joiden kanssa teette aktiivisesti töitä vai kaikile, jotka käytävillä tulevat vastaan?

Työskentelen itse insinöörialalla toimistotalossa, jossa meitä on muutamia satoja ja pääsääntöisesti moikkaan kyllä vain omille tiimikavereille ja henkilöille, jotka muutoin tunnen. Muuten saisi jatkuvasti olla tervehtimässä. Ja tämä on meillä ihan yleinen tapa. Samoin syömme pääsääntöisesti tiimeittäin ja meillä varmaan katsottaisiin oudosti, jos joku tuntematon tulisi pyötään. Samoin esimerkiks johtoryhmä (yhtiön, segmentin, divisioonan) syö yleensä porukalla. Tämä ei ole mitään sellaista, että joku toista kadehtisi tai vähättelisi, vaan ihan sellaista muotoutunutta työkulttuuria, joka on kaikille ok ja tulee luonnostaan. 

Sairaalassa harvemmin kävellään pitkin käytäviä tai yksiköissä joissa ei aktiivisesti työskennellä.

Minä kävelen ainakin pukukopilta kellarikerroksessa pitkän matkan omaan työyksikkööni (voi olla eri paikassa eri päivänä) ja kyllä siellä tulee aika lailla talon henkilökuntaa vastaan. Sanon huomenta vastaantulijoille aamulla, osa tervehtii takaisin, osa ei.

Itse en ole ollut vielä sellaisessa paikassa töissä jossa lääkäreiden ja hoitajien työaika alkaisi tai loppuisi samaan aikaan.

Eikö niissä työpaikoissa ole työvuoroja? Eikö lääkärit tule aamulla vuoroon? Niissä muutamassa sairaalassa missä olen töitä tehnyt asia on niin että tulevat yleensä samaan aikaan hoitajien kanssa. Itsekin saatan tulla eri aikoihin aamulla, sehän riippuu työvuorosuunnitelmasta :D

Ei lääkärit tulee töihin tiettyyn aikaan ei heillä ole vuorotyötä.

Vierailija kirjoitti:

Olettavatko lääkärit kotonakin, että heitä totellaan välittömästi?

Usein persoonallisuushäiriöiset toimivat näin.

Vierailija kirjoitti:

Omassa lähipiirissä on sekä hoitajia että lääkäreitä ja jonkinlainen molemminpuolinen ärsytys ja epäluulo vaikuttaa näiden välillä olevan. Ehkä sen takia sitten välit ja kohtelu on mitä on. Hoitsut pitää lääkäreitä ylimielisinä ja elitistisinä, lääkärit pitää hoitsuja "elämänkoululääkäreinä".

Kun tihkuu tietoja naisvaltaisen työyhteisön hankaluuksista ei varmaan tee mieli enää siihen rinkiin lähteä.  Kaikki tauot kuunnella miten se on tuollanen ja se tällainen. Omissakin on tarpeeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista aloittajan kuvailemaa on eniten erikoissairaanhoidossa. Lääkärit siellä ihan eri maailmasta kuin esim kotihoidossa tai terveysasemalla. Niin pitkälle lukeneita, tekevät tutkimusta, vaativia leikkauksia, ovat guruja tai sellaisiksi pyrkiviä erikoisaloillaan. Eivät oikein jaksa hoitajia viihdyttää ja mielistellä. Täysin ymmärrettävää.

Itse olen pitkälle lukeva lääkäri. Alussa morjestin kyllä hoitajille, mutta sitten alkoi tulla muilta vanhemmilta ja korkeemmilta lääkäreiltä kommenttia, että "ollaan eri ammattikuntaa ja vanhoja tapoja ei kannata muuttaa, jos haluaa uralla edetäkkin". Se tulee tuolta ylempää se paine. Aikalailla kaikki lääkärit haluaa eteenpäin eivätkä hylkiöiksi omien keskuudessa niin ei uskalleta vanhoja arvomaailmoja haastaa mitä ylemmät lääkärit pitää yllä. Myöskin tapana, että toisia pitää puolustaa, jos hoitaja(t) jostain valittaa.

Mieheni on puolustusvoimissa töissä upseerina ja kertoo, että myös siellä on tuollainen iän ikuinen vanha samanlainen hierarkinen systeemi, jossa ylempänä olevat määrittävät pelisäännöt.

Turha meitä kaikkia lääkäreitä on syyttää siitä, että sairaalamaailma on edelleen ikivanha hierarkinen laitos, jossa ylhäältä tulee toimintamallit ja se "mikä on hyväksyttyä" ja miten kohdella esim. juuri hoitajia ettei ole soveeliasta kaveerata (kuulemma voivat ruveta itsestään liikaa luulemaan ja pian kertovatkin jo että mikä sairaus todennäköisesti on ja niin edelleen ja astuvat varpaille)

Näin meillä isossa yliopistosairaalassa. En sitten osaa sanoa onko joka paikassa näin.

Terv. erikoistuva lääkäri

Pelottavaa potilaiden näkökulmasta, että meininki on noin tunkkaista ja takapajuista isossa yliopistosairaalassakin. Ehkä kannattaisi päivittää maailmankuva 2020-luvulle? Kaikilla muillakin aloilla on "pitkälle lukeneita" ja alallaan arvostettuja asiantuntijoita. Vain juntit kuvittelevat, että tämä tarkoittaa, ettei työkavereita tarvitse moikata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista aloittajan kuvailemaa on eniten erikoissairaanhoidossa. Lääkärit siellä ihan eri maailmasta kuin esim kotihoidossa tai terveysasemalla. Niin pitkälle lukeneita, tekevät tutkimusta, vaativia leikkauksia, ovat guruja tai sellaisiksi pyrkiviä erikoisaloillaan. Eivät oikein jaksa hoitajia viihdyttää ja mielistellä. Täysin ymmärrettävää.

Itse olen pitkälle lukeva lääkäri. Alussa morjestin kyllä hoitajille, mutta sitten alkoi tulla muilta vanhemmilta ja korkeemmilta lääkäreiltä kommenttia, että "ollaan eri ammattikuntaa ja vanhoja tapoja ei kannata muuttaa, jos haluaa uralla edetäkkin". Se tulee tuolta ylempää se paine. Aikalailla kaikki lääkärit haluaa eteenpäin eivätkä hylkiöiksi omien keskuudessa niin ei uskalleta vanhoja arvomaailmoja haastaa mitä ylemmät lääkärit pitää yllä. Myöskin tapana, että toisia pitää puolustaa, jos hoitaja(t) jostain valittaa.

Mieheni on puolustusvoimissa töissä upseerina ja kertoo, että myös siellä on tuollainen iän ikuinen vanha samanlainen hierarkinen systeemi, jossa ylempänä olevat määrittävät pelisäännöt.

Turha meitä kaikkia lääkäreitä on syyttää siitä, että sairaalamaailma on edelleen ikivanha hierarkinen laitos, jossa ylhäältä tulee toimintamallit ja se "mikä on hyväksyttyä" ja miten kohdella esim. juuri hoitajia ettei ole soveeliasta kaveerata (kuulemma voivat ruveta itsestään liikaa luulemaan ja pian kertovatkin jo että mikä sairaus todennäköisesti on ja niin edelleen ja astuvat varpaille)

Näin meillä isossa yliopistosairaalassa. En sitten osaa sanoa onko joka paikassa näin.

Terv. erikoistuva lääkäri

Pitkälle lukenut lääkäri kirjoittaa hierarkkinen-sanan kaksi kertaa yhdellä k:lla?

Hoitajilla on taipumus luulla itsestään vähän liikoja.

Tekee kuten sedät käskee niin ne pärjää kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on taipumus luulla itsestään vähän liikoja.

Tekee kuten sedät käskee niin ne pärjää kyllä.

Lääkäreistä esim. omalla työapalla enemmistö on naisia joten en sanoisi heitä sediksi. Myös johtavalääkäri joka on heistä ainut jonka voi jollakin tavalla mieltää myös hoitajien pomoksi on nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista aloittajan kuvailemaa on eniten erikoissairaanhoidossa. Lääkärit siellä ihan eri maailmasta kuin esim kotihoidossa tai terveysasemalla. Niin pitkälle lukeneita, tekevät tutkimusta, vaativia leikkauksia, ovat guruja tai sellaisiksi pyrkiviä erikoisaloillaan. Eivät oikein jaksa hoitajia viihdyttää ja mielistellä. Täysin ymmärrettävää.

Itse olen pitkälle lukeva lääkäri. Alussa morjestin kyllä hoitajille, mutta sitten alkoi tulla muilta vanhemmilta ja korkeemmilta lääkäreiltä kommenttia, että "ollaan eri ammattikuntaa ja vanhoja tapoja ei kannata muuttaa, jos haluaa uralla edetäkkin". Se tulee tuolta ylempää se paine. Aikalailla kaikki lääkärit haluaa eteenpäin eivätkä hylkiöiksi omien keskuudessa niin ei uskalleta vanhoja arvomaailmoja haastaa mitä ylemmät lääkärit pitää yllä. Myöskin tapana, että toisia pitää puolustaa, jos hoitaja(t) jostain valittaa.

Mieheni on puolustusvoimissa töissä upseerina ja kertoo, että myös siellä on tuollainen iän ikuinen vanha samanlainen hierarkinen systeemi, jossa ylempänä olevat määrittävät pelisäännöt.

Turha meitä kaikkia lääkäreitä on syyttää siitä, että sairaalamaailma on edelleen ikivanha hierarkinen laitos, jossa ylhäältä tulee toimintamallit ja se "mikä on hyväksyttyä" ja miten kohdella esim. juuri hoitajia ettei ole soveeliasta kaveerata (kuulemma voivat ruveta itsestään liikaa luulemaan ja pian kertovatkin jo että mikä sairaus todennäköisesti on ja niin edelleen ja astuvat varpaille)

Näin meillä isossa yliopistosairaalassa. En sitten osaa sanoa onko joka paikassa näin.

Terv. erikoistuva lääkäri

Siis voiko tämä olla tottakaan, aivan naurettavalta kuulostaa moinen. Haha. Itse olen ktm ja konsulttialalla. Meillä todellakin ylimmätkin johtajat moikkailee ja käyttäytyvät kivasti jopa kaikkein junnuimpia tai respan tyttöjä kohtaan. En ole ikinä missään muussakaan työpaikassa nähnyt tuollaista, että oma ammattikunta ja asema nähtäisiin sellaisena ettei muita edes tervehtiä kannata :D Todellakin laskee arvostus lääkäreitä kohtaan jos tämä on totta.

Ja esim. lentäjät, lentoemännät ja stuertit ovat kaikki keskenään "hyvää pataa" käyvät matkoilla yhdessä syömässä ja muutenkin arvostavat toistensa työtä. Ja ihmisten turvallisuudesta siinäkin on kyse. Vaikka kapteeni on lennon pomo niin ei silti pomota vaan töitä tehdään yhteen hiileen puhaltaen.

Riippuu lääkäristä ja työyhteisöstä. Olen tavannut lääkäreitä jotka morjestavat joka aamu ja ovat kohteliaita ja huomioivat myös hoitajien työn eri vaiheita, kun antavat ohjeitaan. Nämä lääkärit suunnilleen söivätkin samassa tilassa hoitajien kanssa ja työnteko heidän kanssaan oli tosi mukavaa ja joustavaa. Ja sitten on niitä, jotka lampsivat väistämättä ohi sanaakaan sanomatta ja jo äänensävystä kuuli miten alentavaa jonkun hoitajan kanssa keskustelu on, kun eihän tuo tyhmä hoitaja mitään tajua kuitenkaan sillä kirjekurssi AMK tutkinnollaan. Suurin osa lääkäreistä on kuitenkin ollut ihan mukavia, tai ainakin on tultu toimeen ja voitu tehdä yhteistyötä. Onhan se silti totta, että tuo hierarkia elää ja voi hyvin edelleen. Olisi parempi, jos voitaisiin tehdä tiiminä töitä potilaiden eteen eikä mietittäisi liikaa tutkintoja ja niiden tuomaa arvoa (toki vastuut jokaisella erikseen, niin hoitajalla kuin lääkärillä).

- sairaanhoitaja