Mikä ero on sillä, että tehdään ositus kuin et tehdään perinnönjako?
Eikö aviopuolisoiden yhteinen omaisuus vaan ositeta niin että leski saa 100% itselleen?
Kommentit (9)
Perintö on eri asia kuin aviopuolisoitten omaisuuden ositus. Ei siinä mitään osittamista ole, jos leski saa lapsettoman vainajan perinnön kokonaan. Leski ei peri vaan omistaa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa tai testamenttia. Silloin tehdään ositus lesken ja perillisten välillä.
Omaisuus ositetaan eli perintö jaetaan vasta sitten, kun leski on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen omaisuus menee puoliksi. Se on ositus. Perinnönjaossa jaetaan perintö perillisille. Jos on lapsia, leski ei peri. Mutta ennen perintöä tehdään ositus, ettei köyhempi leski jää ilman avio-oikeuttaan.
Yleensä näissä helpottaisi, kun kerrot mikä on tilanne.
Ei mene vain yhteinen omaisuus puoliksi. Vaan ensin perunkirjassa lasketaan vainajan omaisuus ja lesken omaisuus. Jos leski on vähempivarainen kuin vainaja ja avioehtoa ei ole, osituksessa omaisuus tasataan niin, että kuolinpesä maksaa erotuksen verran tasinkoa leskelle.
Ositus tehdään myös avioerotilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Perintö on eri asia kuin aviopuolisoitten omaisuuden ositus. Ei siinä mitään osittamista ole, jos leski saa lapsettoman vainajan perinnön kokonaan. Leski ei peri vaan omistaa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa tai testamenttia. Silloin tehdään ositus lesken ja perillisten välillä.
Omaisuus ositetaan eli perintö jaetaan vasta sitten, kun leski on kuollut.
Ei tarvitse odottaa lesken kuolemaa. Kun ositus on tehty ja leski irtaantunut kuolinpesä ästä, voidaan tehdä perinnönjako
Vierailija kirjoitti:
Perintö on eri asia kuin aviopuolisoitten omaisuuden ositus. Ei siinä mitään osittamista ole, jos leski saa lapsettoman vainajan perinnön kokonaan. Leski ei peri vaan omistaa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa tai testamenttia. Silloin tehdään ositus lesken ja perillisten välillä.
Omaisuus ositetaan eli perintö jaetaan vasta sitten, kun leski on kuollut.
Ositusta ei tehdä lesken ja perillisten välillä.
Vaan kuolleen puolison ja lesken välillä.
Perintöasiat ovat kokonaan erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen omaisuus menee puoliksi. Se on ositus. Perinnönjaossa jaetaan perintö perillisille. Jos on lapsia, leski ei peri. Mutta ennen perintöä tehdään ositus, ettei köyhempi leski jää ilman avio-oikeuttaan.
Yleensä näissä helpottaisi, kun kerrot mikä on tilanne.
Yleensä näissä helpottaisi, jos ei sotkettaisi asioita. Leski ei peri yhtään mitään, tasinkoa voi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen omaisuus menee puoliksi. Se on ositus. Perinnönjaossa jaetaan perintö perillisille. Jos on lapsia, leski ei peri. Mutta ennen perintöä tehdään ositus, ettei köyhempi leski jää ilman avio-oikeuttaan.
Yleensä näissä helpottaisi, kun kerrot mikä on tilanne.
Ei mene vain yhteinen omaisuus puoliksi. Vaan ensin perunkirjassa lasketaan vainajan omaisuus ja lesken omaisuus. Jos leski on vähempivarainen kuin vainaja ja avioehtoa ei ole, osituksessa omaisuus tasataan niin, että kuolinpesä maksaa erotuksen verran tasinkoa leskelle.
Ei maksa vaan puolet erotuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen omaisuus menee puoliksi. Se on ositus. Perinnönjaossa jaetaan perintö perillisille. Jos on lapsia, leski ei peri. Mutta ennen perintöä tehdään ositus, ettei köyhempi leski jää ilman avio-oikeuttaan.
Yleensä näissä helpottaisi, kun kerrot mikä on tilanne.
Yleensä näissä helpottaisi, jos ei sotkettaisi asioita. Leski ei peri yhtään mitään, tasinkoa voi saada.
Kyllähän leski perii, jos rintaperillisiä ei ole.
Ap:n kysymykseen: perinnöstä maksetaan veroa, tasingosta ei.
Yhteinen omaisuus menee puoliksi. Se on ositus. Perinnönjaossa jaetaan perintö perillisille. Jos on lapsia, leski ei peri. Mutta ennen perintöä tehdään ositus, ettei köyhempi leski jää ilman avio-oikeuttaan.
Yleensä näissä helpottaisi, kun kerrot mikä on tilanne.