Syön joka päivä todella paljon! Jatkuva nälkä vaivaa kuitenkin. Olen lihonut ja vatsa on valtava. Itsekuria ei vain ole enää.
Tekisi mieli syödä nytkin lisää vaikka söin juuri hetki sitten ison lautasellisen kiusausta, kaksi juusto-croissantia sekä 200g suklaata.
Jäätävä nälkä vain. Hiilareita pitäis rajoittaa...
Söin päivällä annoksen kiusausta sekä jälkkärinä banaanirahkan.
Tuossa päivän ruoat ja mieli tekis mennä jääkaapille.
Eilen söin kermaista keittoa päivällä ja illalla tuhdin pizzan ja paljon suklaata, kaksi lihapiirakkaa.
Ei jumalauta...
Mielitekoja valtavasti ja ei mitään rajoja enää ruokavaliossa. Tälle pitäs tulla muutos ja motivaatiota siihen. En halua diabetesta.
Kommentit (57)
Mieti mitä korvaat tuolla syömisellä?
Vierailija kirjoitti:
Nälkää pitää loitolla hyvin mun kohdalla kanamuna, täysjyväruisleipä, liha.
Pelkkä puuro ei pidä nälkää, eikä mitkään makeat ruuat.Niistä tulee vaan väsyneeksi, ja nälkä on taas tunnin kahden kuluttua.
Tämä on totta minunkin kohdalla. Jos mä syön alkuillasta vaikka 120g naudanlihapihvin, siitä tulee hyvä ja kylläinen olo. Koko iltana ei tule mitään mielitekoja enää. Korkeintaan musta vahva kahvi (espresso) jälkkäriksi.
Kuitenkin joka puolella hysterisoidaan lihan syöntiä ja kuinka se on väärin ja maapallo tuhoutuu jne.
Ymmärrän faktat kyllä, siksi mulla onkin syyllinen olo pihvin syönnistä.
Mutta jos syön jotain höttöä, pitää parin tunnin päästä jo hakea taas leipää, jätskiä, karkkia, sipsiä jne.
Ja nyt joku tulee ja sanoo, että korvaa se liha pavuilla/linsseillä. Ei se ole yhtään sama asia.
Vaikeaa on nykyihmisen syöminen.
Kädenlämpöinen kaalimehu on riittoisaa.
Lihasvuusleikkaus tai se pallo vatsaan?
no eihän croissantit täytä mahaa, nehän on ilmaa täynnä. Samoin suklaalevy ei täytä.
Ei sinulla ole nälkä! Sama kuin alkoholisti kertoisi kärsivänsä janosta! Hiilihydraatit minimiin. Viljat ja sokeri kokonaan pois!
Itse olen vuoden alusta laihduttanut ja nälkä on joka päivä..jos syön niin että olen ns.kylläinen en laihdu ikinä koska itsellänikin on varmaan vatsalaukku niin venynyt ettei se täyty ns.normiannoksilla. Tuo veden juominen tyhjään mahaan tekee hirveän olon, yritän toki päivässä juoda muuten tarpeeksi. Pelkään saavani diabeteksen yms jos oisin jatkanut syömistä ja jospa tämä jossain kohtaa palkitsee itsensä ja elimistö tottuu ns.kunnon ruokaan eikä huuda jatkuvaan roskaa. Mutta ei tämä helppoa ole, ärsyttää, että päästin itseni tähän kuntoon. -10kg on nyt lähtenyt, kerran viikossa syön jotain herkkua🙂
Sun lihomisvauhti tukee thl:n hiljattain julkaisemaan lihavuuskarttaa. Se lihominen ei pysähdy. Ei mulla muuta.
Tee nyt aluksi tavallista arkista kotiruokaa, keittoja ja laatikoita. Mukaan salaattia ja raasteita. Juomaksi vesi. Järkevöitä annoskokoja. Myönnä itsellesi yksi herkku päivässä, esim. keksi, niin ei tule liian jyrkkää lopetusta. Sitten kun tämä sujuu, voit alkaa miettiä kaloreiden vähentämistä.
Kyllä mullekin nälkä tulee aterioiden välillä, se on ihan normaalia. Mutta pidän aina ruoka-ajoista kiinni, sitten vasta syön kun ruoka-aika on. T. hoikka nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nälkää pitää loitolla hyvin mun kohdalla kanamuna, täysjyväruisleipä, liha.
Pelkkä puuro ei pidä nälkää, eikä mitkään makeat ruuat.Niistä tulee vaan väsyneeksi, ja nälkä on taas tunnin kahden kuluttua.Tämä on totta minunkin kohdalla. Jos mä syön alkuillasta vaikka 120g naudanlihapihvin, siitä tulee hyvä ja kylläinen olo. Koko iltana ei tule mitään mielitekoja enää. Korkeintaan musta vahva kahvi (espresso) jälkkäriksi.
Kuitenkin joka puolella hysterisoidaan lihan syöntiä ja kuinka se on väärin ja maapallo tuhoutuu jne.
Ymmärrän faktat kyllä, siksi mulla onkin syyllinen olo pihvin syönnistä.
Mutta jos syön jotain höttöä, pitää parin tunnin päästä jo hakea taas leipää, jätskiä, karkkia, sipsiä jne.
Ja nyt joku tulee ja sanoo, että korvaa se liha pavuilla/linsseillä. Ei se ole yhtään sama asia.
Vaikeaa on nykyihmisen syöminen.
Ei syöminen ole suinkaan vaikeaa, jos syö niin kuin ihmisen on tarkoitettukin ja omaa oloa kuunnellen. Vaikeaksi sen tekee vain se porukka, joka keuhkoo pavuista ja linsseistä ja syyllistämällä heitä, jotka ymmärtävät syödä elimistön tarpeen mukaan.
Jatka sinä hyvän syömisen linjalla ja unohda huonot omantunnot, koska siihen ei ole mitään syytä.
Kun juopottelee kunnolla 3-4 päivää, ei tee ruokaa mieli. Pikkuhiljaa kun saa jotain syötyä, huomaa että ei maistu eikä mahaan mahdu enää samalla tavalla.
Tämä on tosi vaikka kuinka alapeukutatte.
Ja olen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Kun juopottelee kunnolla 3-4 päivää, ei tee ruokaa mieli. Pikkuhiljaa kun saa jotain syötyä, huomaa että ei maistu eikä mahaan mahdu enää samalla tavalla.
Tämä on tosi vaikka kuinka alapeukutatte.
Ja olen nainen.
Tottahan tuo on. Tosin kun on muutaman päivän huonolla syömisillä, niin olo kun paranee, niin tulee kunnolla ruokahalut. Silloin sitä syö enemmän kuin "normaalisti"
Niin kyllä pitääkin tehdä, että elimistö pystyy korjailemaan juomaputken vahingot.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä nyt aloitan vaikka jotkut laihdutuslääkkeet ja hormonivalmisteet. Ihan taas alkoi itkettään ja vtuttaan tää kaikki. Tän on saatana loputtava mutta en yksin kai sitten pärjää. Otanko mä lääkäriin yhteyttä? Vai jonnekin hormoneista tietävälle asiantuntijalle? Minne mä meen? Rahalla ei väliä nyt.
Mun täytyy nyt löytää oikea ihminen, jolta saan kaiken tiedon juuri omaan tilanteeseen ja tähän kroppaan. Haluan nyt tietää ihan kaiken mahdollisen miksi olen menettänyt itsekurini täysin enkä vain jaksa taistella vastaan. Ammattilainen täytyy minun löytää.
Ap
Jos sulla on uusi työ, mene ekana työterveyteen. Työterveyslääkäri voi kirjoittaa esim ozempic-reseptin jos sulla täyttyy ehdot että painoindeksi on riittävän korkea. Jos ei sieltä saa niin varaa yksityislääkäri jos on varaa maksaa käynti itse.
Yritit varmaan liian isolla harppauksella jos heti vaihdoit mätöt salaattiin. Jos söisit ihan kunnon lämpimän ruuan ja salaatti olisi vain osa sitä? Et ole ehkä juuri nyt sellaisessa mielentilassa että voit heti siirtyä salaatteihin.
Itsekuri-sanaa ei kannata koko ajan hokea. Se on vain sellainen helppo termi mitä ihmiset kevyesti heittelee että kaikessa olisi kyse vain itsekurista. Syyt syömishäiriöiden taustalla ovat paljon monimutkaisempia vaikka sitä ei osa ihmisistä millään saata hyväksyä, heille ainoa mahdollinen selitys on että hyvillä ja asiallisilla tyypeillä on itsekuria ja tyhmillä ja laiskoilla luusereilla ei. Luulis että tuolla logiikalla anorektikot olisi yhteiskuntamme johtavilla paikoilla kun heillähän sitä itsekuria piisaa olla jopa kokonaan syömättä. Mutta oikeasti se liika itsekuri voi myös tappaa ihmisen siinä missä ylipaino.
Kun saat mielesi rauhoittumaan on helpompi tehdä niitä oikeita valintoja ilman että joutuu hampaat irvessä ponnistelemaan. Ja siihen saattaa tarvita myös elimistön suolistomikrobiston tasapainon korjaamista. Osa niistä itsekurijankuttajista ei ikinä koe kovin vahvoja mielitekoja koska heillä nälän säätely ja suolistomikrobisto toimivat hoikkuutta edistävästi. Siksi he kovin ihmettelevät miksei typerykset ymmärrä vain vastustaa kiusauksia, vaikka siitä on tutlimustuloksia että eri ihmiset kokevat eri tavalla mielihyvää ja koukuttavuutta syömiseen, joten kaikki eivät ole samalla viivalla tuossakaan. Lihavan ihmisen saattaa silti olla tosi helppoa kieltäytyä alkoholista jos himoa siihen ei ole, silloin siihen ei edes tarvi mitään itsekuria. Joku hoikka ihminen taas voi olla alkoholisti, ja jostain syystä alkoholin kanssa itsekurista puhutaan paljon harvemmin kuin ruuan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä nyt aloitan vaikka jotkut laihdutuslääkkeet ja hormonivalmisteet. Ihan taas alkoi itkettään ja vtuttaan tää kaikki. Tän on saatana loputtava mutta en yksin kai sitten pärjää. Otanko mä lääkäriin yhteyttä? Vai jonnekin hormoneista tietävälle asiantuntijalle? Minne mä meen? Rahalla ei väliä nyt.
Mun täytyy nyt löytää oikea ihminen, jolta saan kaiken tiedon juuri omaan tilanteeseen ja tähän kroppaan. Haluan nyt tietää ihan kaiken mahdollisen miksi olen menettänyt itsekurini täysin enkä vain jaksa taistella vastaan. Ammattilainen täytyy minun löytää.
Ap
Jos sulla on uusi työ, mene ekana työterveyteen. Työterveyslääkäri voi kirjoittaa esim ozempic-reseptin jos sulla täyttyy ehdot että painoindeksi on riittävän korkea. Jos ei sieltä saa niin varaa yksityislääkäri jos on varaa maksaa käynti itse.
Yritit varmaan liian isolla harppauksella jos heti vaihdoit mätöt salaattiin. Jos söisit ihan kunnon lämpimän ruuan ja salaatti olisi vain osa sitä? Et ole ehkä juuri nyt sellaisessa mielentilassa että voit heti siirtyä salaatteihin.
Itsekuri-sanaa ei kannata koko ajan hokea. Se on vain sellainen helppo termi mitä ihmiset kevyesti heittelee että kaikessa olisi kyse vain itsekurista. Syyt syömishäiriöiden taustalla ovat paljon monimutkaisempia vaikka sitä ei osa ihmisistä millään saata hyväksyä, heille ainoa mahdollinen selitys on että hyvillä ja asiallisilla tyypeillä on itsekuria ja tyhmillä ja laiskoilla luusereilla ei. Luulis että tuolla logiikalla anorektikot olisi yhteiskuntamme johtavilla paikoilla kun heillähän sitä itsekuria piisaa olla jopa kokonaan syömättä. Mutta oikeasti se liika itsekuri voi myös tappaa ihmisen siinä missä ylipaino.
Kun saat mielesi rauhoittumaan on helpompi tehdä niitä oikeita valintoja ilman että joutuu hampaat irvessä ponnistelemaan. Ja siihen saattaa tarvita myös elimistön suolistomikrobiston tasapainon korjaamista. Osa niistä itsekurijankuttajista ei ikinä koe kovin vahvoja mielitekoja koska heillä nälän säätely ja suolistomikrobisto toimivat hoikkuutta edistävästi. Siksi he kovin ihmettelevät miksei typerykset ymmärrä vain vastustaa kiusauksia, vaikka siitä on tutlimustuloksia että eri ihmiset kokevat eri tavalla mielihyvää ja koukuttavuutta syömiseen, joten kaikki eivät ole samalla viivalla tuossakaan. Lihavan ihmisen saattaa silti olla tosi helppoa kieltäytyä alkoholista jos himoa siihen ei ole, silloin siihen ei edes tarvi mitään itsekuria. Joku hoikka ihminen taas voi olla alkoholisti, ja jostain syystä alkoholin kanssa itsekurista puhutaan paljon harvemmin kuin ruuan kanssa.
Toi hullu lääkkeen mainostaja taas vauhdissa.
Kyllä mä nyt aloitan vaikka jotkut laihdutuslääkkeet ja hormonivalmisteet. Ihan taas alkoi itkettään ja vtuttaan tää kaikki. Tän on saatana loputtava mutta en yksin kai sitten pärjää. Otanko mä lääkäriin yhteyttä? Vai jonnekin hormoneista tietävälle asiantuntijalle? Minne mä meen? Rahalla ei väliä nyt.
Mun täytyy nyt löytää oikea ihminen, jolta saan kaiken tiedon juuri omaan tilanteeseen ja tähän kroppaan. Haluan nyt tietää ihan kaiken mahdollisen miksi olen menettänyt itsekurini täysin enkä vain jaksa taistella vastaan. Ammattilainen täytyy minun löytää.
Ap