Mikä elokuva on ollut suurin pettymyksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nukahtaa Oppenheimerissä. En tajua, miksi sitä hypetettiin niin paljon. Tylsin ja epäkiinnostavin leffa pitkään aikaan! Puhumattakaan täysin turhista alastonkohtauksista. Todellakin "a swing and a miss," vaikka teema on paperilla todella kiinnostava. Olen vieläkin ymmälläni, kuinka Nolan onnistui tekemään noin haukotuttavan rainan.

Tämä! Alku oli ok mutta se oikeusdraama. Tylsää!!

Liian pitkä elokuva. Hukkaan meni hyvät näyttelijät.

Oppenheimerissä oli molemmat Emily Blunt ja Flirence Pugh joista tykkään. Näiden takia menin katsomaan. Mutta niilläkin tylsät pienet roolit.

Ja tylsä leffa. Oppenheimer oli idiootti. Rakensi pommin ja kohteli naisia huonosti. End of story.

Kiva miten yksinkertaisesti maailmaa mullistavan tapahtuman voi tiivistää "en tykännyt".

Mut joo, outojahan noi fyysikot ja muut nerot tuppaa olemaan. 

Oppenheimer. 

Pienisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taru sormusten herrasta -trilogia.

En ole jaksanut katsoa yhtäkään trilogian leffaa loppuun, vaikka useamman kerran yrittänyt. Ja se on jo aika pohjanoteeraus meikäläiselle, jolle huonommatkin leffat välillä uppoaa hyvin.

Tää vielä meni mutta the Hobbitt-trilogia oli kaamea. Pienestä kirjasta revitty 8+ tuntia. No huh huh.

Ongelma on se, että alkuperäiskirjat ovat puisevia, loputonta venytystä. Tylsiä. Vaikea tehdä näistä mitään jännää.

 

Hah. Minusta taas Sormusten Herra-leffat ovat kulttuuriteko jo sinänsä. Itseäni harmitti, kun kirjojen filosofiset ja moraaliset pohdinnat oli jätetty vähemmälle ja keskitytty enemmän seikkailuun. Mutta on se siltikin hieno leffatrilogia. Komea suorastaan. 

Luin kirjat ekan kerran joskus 9-10-vuotiaana enkä todellakaan jaksanut mitään Elrondin neuvonpitoa ja muita löpinöitä. Mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän saan irti niistä pohdinnoista. Näin sitä ihminen kasvaa ja muuttuu. Ja leffoista saa muutenkin enemmän irti, kun kirjat on luettu. 

Tylsin leffa.... kaikki ne jenkkileffat, joissa vaan ammuskellaan. Boooooring!

It comes at night. Järkyttävän huono.

Kansalainen Kane.

Maailman parasko se muka oli? Minulle riitti 15 minsaa.

James Bond ja Kultainen Noutaja. En katsoisi toistakertaa.

Jordan Peele - Nope.

Kaikki twilightit, tiedän että suunnattu esiteini ikäisille mutta ihan järkyttävän huonoa näyttelyä ja juoni olivat silti ihan blääh!! Mulle ois ollut mieleen jos se päähenkilö Bella ois vaan k u o l l u t!! 

Vierailija kirjoitti:

Salatut elämät-"elokuva". 3 perusjaksoa putkeen leffateatterissa. Kyllä tuli kusetettu olo.

Itse poistuin salista kun se tuli leffateatteriin monien muiden ihmisten lisäksi. 

Kekkonen tulee! -niminen kotimainen elokuva. Kekkosta odotettiin vierailulle pikkupaikkakunnalle, ja siitä kohkattiin koko leffan ajan. Eikä pressa kuitenkaan tullut.  Olin pettynyt, paljon melua tyhjästä. Onneksi olin saanut ilmaisen lipun ja jääkylmän juoman, se oli päivänäytös helleaallon aikana. Siellä oli sentään viileää hyvän ilmastoinnin ansiosta.

Yksi ihan liian yliarvostettu leffa on The Wolf of Wall Street. Tuo on monen tuntemani miehen lempileffa, ja minusta se on vain todella pinnallista machoilua. Ei se toki maailman huonoin leffa silti ole.

Alien 3, taitaa olla Fincherin huonoin leffa muutenkin

Kauriin metsästäjät.

Moonfall - en paljoa odottanut kun kysessä on Roland Emmrich elokuva, eli luvassa oli typerähkö juoni ja paljon ryminää erikoistehostein. Silti tuo onnistui alittamaan odotukset juonessa kun tuo tuntui siltä että tuon oli kirjoittanut AI-prompti kun roland ei itse viitsinyt ja oli vaan käskenyt kopsaamaan edellisistä elokuvista kohtauksia siihen sekavaan rymistenyyn tehosteiden väliin. Enkä voi sanoa että tuossa olisi ollut esim. fysiikan lakien suhteen sitäkään vähää järkeä mitä voisi odottaa ja vanhoilla avaruussukkuloilla huristeltiin tuosta vaan kuuhun vaikka sitten yhdellä moottorilla koska miksipä ei.

Vasta lopussa tuon juoni oli uskottavimmillaan kun päästiin irti tylsistä maan rajoitteista ja täysin scifi-maailmaan. Eikä tuokaan tietty erityisen uskottava ollut, eipä vaan ollut kaikenlaista taatusti epäuskottavaa tungettu juonen hidasteeksi. 

Parasta oli että kun tuohon loppuun päästiin että olen joskus aiemmin nähnyt tuon leffan, mutta ne alun rolandilta itseltään kopsatut kohtaukset on niin geneerisiä etten tajunnut tuotakaan ennen kuin lopussa.

Eli jos haluaa tuon katsoa, niin pelkkä aivot narikkaan ei ihan riitä tuon kohdalla. 

Mä olen aina tykännyt Mad Max -elokuvista todella paljon, suorastaan hiukan fanittanut sitä dystooppista menoa.

Fury Road oli todella hyvä ja suurin odotuksin menin katsomaan viime vuonna ensi-iltaan tulleen Furiosan. 

Se oli NIIN huono, että lähdin jossain puolivälissä elokuvaa vain kesken pois (oli hiljainen päivänäytös), kun en kerta kaikkiaan jaksanut katsoa. En muista, että koskaan olisin lähtenyt elokuvista kesken pois.

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan Blair Witch Project oli leffa, jota sanottiin hirveän pelottavaksi. Katsoin sen ja voi luoja, miten typerä ja kaikkea muuta kuin pelottava elokuva! Millään en meinannut jaksaa katsoa loppuun, ja se heiluva kamera aiheutti vain päänsärkyä ja levottomuutta.

Full Monty - Housut pois piti olla hauskinta brittikomediaa aikoihin. Ei ollut, oli tylsä.

Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta oli menettänyt kaiken Indiana-leffojen tunnelman. Harrison Ford oli vanhentunut liikaa ollakseen enää uskottava Indy. Kaiken lisäksi se himputin kallo näytti halvalta muoviroinalta.

Sama, the blair witch project oli kyllä ihan rimanalitus.

Muutama sellainen, jotka ovat olleet hittejä omana aikanaan ja joilla on edelleen klassikon maine, mutta eivät ole kestäneet aikaa hyvin. Viime vuosina olen katsonut suoratoistoista joitain tällaisia ensimmäistä kertaa, ja sitten pettynyt. Esim. Total Recall.

Maailmojen sota. Dakota Fanningin yhtämittainen kirkuminen tekee sen mahdottomaksi katsoa.

Five Nights at Freddy's (2023)

Suostuin katsomaan nuoren (silloin juuri täyttänyt 16v eli tarpeeksi vanha) kanssa elokuvan. Otin hänen pyynnöstään selvää, mikä juttu tämä oli etten järkyttyisi. Siis kyseessähän on kauhuselviytymispeli. 

Joka tapauksessa, tiesin sitten jotain jo asiasta kun menimme katsomaan teatterista. Odotimme molemmat ihan jotain muuta liittyen nimenomaan pelin sisältämiin asioihin, mutta eipä siinä paljoa nähty muuta kuin satunnaista teurastusta. Enimmäkseen vain pari tyyppiä selvittämässä traumojaan. Olihan siinä ihan vähän järkeä että joku paljastui pahikseksi ja lopussa sitten kävi melko hyvin. Nuoren mukaan kohta missä robotit tappavat jotain satunnaisia tyyppejä jotka yritti tuhota sen ravintolapaikan oli aika "löysä". 

Ei kuitenkaan ollut yhtä hyvä kuin Minecraft-elokuva tänä vuonna. (nuori on opettanut minut pelaamaan Minecraftia kanssaan, niin en ole ihan pihalla jutusta.)