Lue keskustelun säännöt.
Miten uupumuksesta toipuminen yleensä etenee sairauslomalla?
18.05.2022 |
Olen nyt kolmatta päivää sairauslomalla työuupumuksen vuoksi. Tein koko alkuvuoden aivan liian suurta työtaakkaa. Kaksi viikkoa olen nyt ainakin kotona. Sitä tässä mietin että milloinkahan olo alkaa olemaan normaali kun nyt ainakin olen ihan naatti eikä oikein kiinnosta tai innosta mikään enkä oikein jaksakaan mitään.
Onneksi puoliso sanoi että näytän kuulemma paremmalta. Kai se helpotus oravanpyörästä pääsemisestä näkyy naamassa. Joudun lähes satavarmasti vaihtamaan työnantajaa, mutta vaikea innostua noista uusista työnantajista tässä uupuneessa tilassa. Kohtalontovereita?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
1v ja 2kk sitten jäin vakavan uupumuksen takia saikulle. En saanut edes saikulla levätä, joka viikko piti kuunnella lääkärin tai pomon kehotuksia palata töihin. Lääkäri alkoi lopulta savustaa minua ulos.
Irtisanouduin 6kk sitten.
Vasta nyt koen olevani melkein oma itseni. Koko tämän ajan olen käynyt omakustanteisesti terapiassa (silti olin työterveyslääkärin mukaan hoitovastainen).
Olen uskomattoman vihainen siitä, mitä työelämästä on tullut.
Anna itsellesi siis aikaa levätä kunnolla. Uupumus ei lähde kahdessa viikossa.
Olen myös reilun vuoden ollut sairauslomalla uupumuksen vuoksi. Tosin töissä vielä ollessani työuupumus aktivoi hiljalleen myös melko hyvässä tasapainossa aikaisemmin olleen mielenterveyden sairauteni.
Koen olevani pääpiirteittäin kuntoutunut itse työuupumuksesta, mutta harmillisesti mielenterveysongelma ei ole parantunut, terapiasta huolimatta.
Tiedostan, että paluu vanhalle alalle ei olisi järkevää, koska työnkuva on henkisesti kuormittava. Luultavasti olisin jälleen pitkällä sairauslomalla muutaman kuukauden - vuoden kuluessa, jos edes mielenterveys ongelmaltani kykenisin töihin.
Olen suunnitellut myös alan vaihtoa, mutta tätä suunnitelmaa jarruttaa mielenterveyden ongelmani sekä myös se, että työeläkevakuuttaja suhtautuu alanvaihto/opiskelu suunnitelmien rahoittamiseen hyvin nihkeästi.
Ilman tällaista taloudellista tukea uuden tutkinnon opiskelu ajatus taas on mahdoton. Olen toki joskus nuorempana itsekin opiskellut ja käynyt samaan aikaan töissä, mutta nyt tällainen yhdistelmä ei olisi mitenkään realistinen jaksamisen kannalta.
Hieman tässä alkaa jo tuntua siltä, että näinkö oma työurani on takanapäin ja pysyvä sairauseläke se tulevaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uupuu työstään, jos ei osaa sitä kunnolla eli on osaamisessa puutteita.
Päinvastoin. Ainakin omalla alallani ne parhaimmat rautaiset ammattilaiset uupuivat herkimmin, vasemmalla kädellä rennosti sohivat jaksoivat paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei se mihinkään korjaannu saikulla paitsi ehkä jollain psykopaateilla. Itse olen joskus ollut ja niin kamala morkkis poissaolosta että paheni vaan. BDI-testi antanut minulle viimeiset 20 vuotta erittäin vakavan masennuksen merkit, silti parempi olla töissä kun poissa.
Työuupumus ei ole sama asia kuin masennus, vaikka se monesti sisältääkin myös masennuksen oireita.
Masennuksen hoitoon töissäkäynti saattaa olla ihan hyvääkin terapiaa, toki yksilöllisten voimavarojen ja masennuksen tosiasiallisen vaikeusasteen mukaan.
Psykopaatit harvemmin päätyvät työuupumuksen takia sairaslomille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen uupuu työstään, jos ei osaa sitä kunnolla eli on osaamisessa puutteita.
Kiitos tästä. MInä uuvuin, kun tein joka viikko noin 55 tuntia töitä eli viikonloputkin oli tehtävä, jotta saatiin aliresursoitu projekti valmiiksi. Ehkä se sitten oli osaamattomuutta.
Tollainen 50 tuntia on usein opettajan normityöaika lähes joka viikko.
Ymmärrättekö nyt miksi kesäloma tulee tarpeeseen.
Yksikään mun tuntema opettaja ei tee tollasta työmäärää.
Sinäpä tarkkaan tiedät heidän ajankäyttönsä. Harva se ilta menee korjaus/suunnittelu töihin ja usein viikonloppuisin myös.
No ehkä ihan uusilla opettajilla mutta ei kyllä vanhoilla konkareilla.
Meillä koulussa opettajien opetusvelvollisuus on alimmillaan 16 tuntia viikossa (äidinkieli), maksimissaan 23 (liikunta). Nämä siis oppitunteja. Kotona siis pitäisi siis tehdä yli 30 tuntia joka viikko, 4-5 tuntia joka päivä. En usko eikä ole todellista. Kotitöitä varmasti on mutta ei sentään liioitella.
eri
Kannattaa huomioida, että työuupumusta, niin kuin toki muitakin sairauksia, ilmenee aivan eri asteisina.
Parhaimmillaan riittää 2-3 viikon löhöloma rannalla ja palataan takaisin työelämään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Pahimmillaan taas on viety keho ja mieli niin äärirajoille, ettei siitä palauduta enää koskaan täysin terveiden kirjoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 9 kk menossa ja psykiatri väläytteli osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta. Kai sulla oli sen verran fiksu lääkäri, että laittoi masennuksena sairausloman? Uupumuksen vuoksi kun ei tahdo saada sairauspäivärahoja.
No todettiin että mitään masennusta ei ole ja tuo kirjattiin ahdistuksena sairauslomaksi. Mulla on tarkoitus kuntouttaa itseni taas virkeäksi omaksi itsekseni tässä kahdessa vkossa ja mitään kelaa en aio vaivata - ainakin kovasti toivon niin. Ap
AI että kun uuvut työkyvyttömäksi, niin kuntoutat itsesi kahdessa viikossa?
Tuohon ei voi sanoa muuta kuin että joko sinä et ole oikeasti uupunut, mikä olisikin ihana vaihtoehto. tai sitten tulet putoamaan kovaa ja korkealta.
Jos sä IHAN OIKEASTI olet uupunut, niin siitä ei missään kahdessa viikossa nousta mitenkään. Vaikka toki myönnän, että taisin itsekin niin kuvitella silloin kun romahdin. Siitä romahduksesta on nyt reilu 3, 5 vuotta aikaa, ja alan olla ehkäpä n. 60-70% toipunut. Ennalleen en tule ehkä ollenkaan, eikä tarvitsekaan.
MÄ olin aluksi kuukauden sairaslomalla, ja sitten olin 3 kk osasairauslomalla niin, että tein 2pv/vko töitä. Sitten tein taas töitä normaalisti jonkin aikaa, kunnes taas tuli romahdus, ja olin pari viikkoa sairaslomalla, ja sitten järjesteltiin lomapäivillä niin, että pystyin olemaan osaviikkoisesti töissä.
Syksyllä 2020 jäin taas osasairauslomalle 3 kk ajaksi. Keväällä 2021 vaihdoin työtä kevyempään, ja olen tehnyt sitä rehellisesti sanoen ihan tosi laiskasti, vain pakolliset. Homma on tuttua ja olen siinä hyvä, eli sinänsä ei hätää. Samaan aikaan olen keskittynyt tekemään terapian vaatimaa työtä, ja se todella on ollut sitä, täyttä työtä. Mutta ah niin hyödyllistä myös.
Mutta joo. Toivottavasti sä tosiaan toivut kahdessa viikossa ennallesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mihinkään korjaannu saikulla paitsi ehkä jollain psykopaateilla. Itse olen joskus ollut ja niin kamala morkkis poissaolosta että paheni vaan. BDI-testi antanut minulle viimeiset 20 vuotta erittäin vakavan masennuksen merkit, silti parempi olla töissä kun poissa.
Työuupumus ei ole sama asia kuin masennus, vaikka se monesti sisältääkin myös masennuksen oireita.
Masennuksen hoitoon töissäkäynti saattaa olla ihan hyvääkin terapiaa, toki yksilöllisten voimavarojen ja masennuksen tosiasiallisen vaikeusasteen mukaan.
Psykopaatit harvemmin päätyvät työuupumuksen takia sairaslomille.
Pitkäaikainen työuupumus kyllä saattaa hyvinkin johtaa masennukseen.
Itselläni oli 8 vuotta liikaa töitä (työkaveri oli uupumuksen/masennuksen takia pois ja tein myös hänen työt useamman vuoden omieni lisäksi), koitin sinnitellä vaan ja aina vastasin töissä, että joo mä teen. Tein jopa salaa ylitöitä kun ajattelin, että minun pitäisi näistä selvitä. TT-lääkäri tarjosi usein saikkua mutta en ottanut kun ajattelin ettei kukaan osaa tehdä minun töitäni ja en minä ainakaan masentunut ole vaikka testit näytti muuta. Kunnes oli pakko.
Kuukauden suostuin ottamaan ja nukuin vaan. Sain myös lääkityksen josta en kokenut olevan mitään apua ja lopetin sen reilun vuoden kuluttua. Kävin myös työpsykologin luona muutaman kerran.
Nyt meitä on kolme kokopäiväistä tekemässä niitä töitä mitä ennen tein yksin ja juuri palkattiin uusi osa-aikainen vielä lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mihinkään korjaannu saikulla paitsi ehkä jollain psykopaateilla. Itse olen joskus ollut ja niin kamala morkkis poissaolosta että paheni vaan. BDI-testi antanut minulle viimeiset 20 vuotta erittäin vakavan masennuksen merkit, silti parempi olla töissä kun poissa.
Työuupumus ei ole sama asia kuin masennus, vaikka se monesti sisältääkin myös masennuksen oireita.
Masennuksen hoitoon töissäkäynti saattaa olla ihan hyvääkin terapiaa, toki yksilöllisten voimavarojen ja masennuksen tosiasiallisen vaikeusasteen mukaan.
Psykopaatit harvemmin päätyvät työuupumuksen takia sairaslomille.
Pitkäaikainen työuupumus kyllä saattaa hyvinkin johtaa masennukseen.
Itselläni oli 8 vuotta liikaa töitä (työkaveri oli uupumuksen/masennuksen takia pois ja tein myös hänen työt useamman vuoden omieni lisäksi), koitin sinnitellä vaan ja aina vastasin töissä, että joo mä teen. Tein jopa salaa ylitöitä kun ajattelin, että minun pitäisi näistä selvitä. TT-lääkäri tarjosi usein saikkua mutta en ottanut kun ajattelin ettei kukaan osaa tehdä minun töitäni ja en minä ainakaan masentunut ole vaikka testit näytti muuta. Kunnes oli pakko.
Kuukauden suostuin ottamaan ja nukuin vaan. Sain myös lääkityksen josta en kokenut olevan mitään apua ja lopetin sen reilun vuoden kuluttua. Kävin myös työpsykologin luona muutaman kerran.
Nyt meitä on kolme kokopäiväistä tekemässä niitä töitä mitä ennen tein yksin ja juuri palkattiin uusi osa-aikainen vielä lisäksi.
Toki voi johtaa, mutta vakavan työuupumuksen tapauksessa se harvoin on ainoa osatekijä.
Enemmänkin työuupumukseen johtaa se, että mieli/keho toimivat ihmisen kestokykyyn nähden liian pitkän aikaa täysin ylivirittäytyneessä tilassa ja lopulta tämä kokonaisuus menettää tasapainonsa kokonaan ja seurauksena on täysi romahdus niin mielen- kuin ruumiin voimavaroissa.
Muutamissa viikoissa terveiksi kuntoutuneet eivät ole kokeneet vakavaa työuupumusta.
Itse uuvuin opiskelujen vuoksi, mutta kirjoitan nyt silti. Eli tein paljon opintoihin liittyviä juttuja iltamyöhään koko syksyn. Talven tullessa uuvuin ja oli unettomuutta. Mieliala laski täysin ja ei maittanut syödä yms. Tätä kesti kevääseen saakka eli joulukuusta ainakin huhtikuuhun. Sitten kesällä koin olevani taas paremmassa kunnossa. Tein silti opintoja jonkin verran. Sitten viime syksynä taas sama tilanne. Stressaannuin ja uuvuin. En pystynyt nukkumaan. Tilanne siis sama kuin edellisenä syksynä. Lopulta oli pakko keskeyttää opiskelu. En pystynyt nukkumaan edes sitä mitä edellisenä vuonna. Tämä alkoi viime marraskuussa. Koko talvi ja kevät toipuessa. Siinä maaliskuun lopussa helpotti vähän. Nyt vasta viime viikkoina olen vahvistunut enemmän. Nukkuminen on edelleen vaikeaa. Saattaa mennä kauan ennen kuin nukahdan ja heräilen. Hyvä yö on sellainen, että herään vaan pari kertaa ja pystyn uudelleen nukahtamaan. Noin 6 tuntia yritän edes saada unta jos en enempään pysty. Muisti itselläkin huonompi ja en jaksa niin paljon. Väsyn helposti ja on ns aivosumua. Mietinkin joskus, että olen jo nyt ennen työelämää uupunut. Eli itsellä mennyt myös jopa puoli vuotta toipumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on mahtava pieneen rentoutushetkeen kesken päivän ja alempi yöllä nukahtamiseen.
Ainakin teet töitä myös sairaslomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täihin palatessa on hyvä myös muistaa jäädä tekemään töitä vapaa-ajalla ja viestitellä työasioita känny kädessä nukahtaen.
Jäin äitiyslomalle aiemmin uupumuksen vuoksi. Kesti noin 2 vuotta päästä uupumuksesta eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla uupumus meni niin pitkälle että sairastuin lopulta skitsofreniaan. Irtisanouduin ja palasin myöhemmin työelämään mutta eihän se kivaa ole että on harhoja loppuelämän ajan.
Itse uuvuin työpaikkakiusaamisen takia. Valinnan kautta löytyy taas virtaa, kun tietää ettei tarvitse kyseiseen paikkaan palata.
Kiitos suuresti kommenteistanne!
Tänään vietän viimeistä saikkupäivää ja asiat ovat mielestäni hyvällä mallilla. Huomaan selkeitä muutoksia kehossani kun uni on riittävää ja aikaisten aamuherätysten kuorma ja stressi on poissa. Aivot ovat selkeästi tykänneet kun uutisten lukeminen aiheuttaa ajatuksia joita ei uupuneena kokenut.
Menin sitten hakemaan uuden työpaikan itselleni ja siellä tulee olemaan kohtuullinen työkuorma sekä sellaiset työajat jotka mahdollistavat kunnon yöunet ja sellainen palkka joka vastaa paremmin panostustani.
Vielä pitäisi saada sovittua etten aio fyysisesti tehdä enää yhtään työpäivää vanhassa paikassa. Toivottavasti sitten kolmannen lepovkon jälkeen olisi oikeasti vanha energinen itsensä. Ap
Lepääminen voi todellakin auttaa. Jos nukuttaa, nuku. Jos ei nukuta, et nuku. Keholle pitää kerrankin osata antaa mitä se pyytää ja tarvitsee.
Esim. Ystäväni alkoi uupua työssään ja arjessaan. Sai kaksi viikkoa sairaslomaa, jonka suurin piirtein nukkui ja sai ladattua akkunsa ja jatkoi elämäänsä virkistyneenä.