Miehen huonot käytöstavat
Olen löytänyt maailman ihanimman miehen. Hän on todella rakastava, huomiova, kiltti, mukava, voin jutella hänen kanssaan kaikesta, voin aina luottaa että hän on tukena kun häntä tarvitsen, olemme samalla aaltopituudella, hänen kanssaan on kaikin tavoin hyvä ja turvallista olla.. Rakastan häntä ja toivon että tämä on se loppuelämän rakkaus. Olemme nyt seurustelleet 8 kk miehen huonot puolet on ihan alusta asti ollut kyllä esillä, mutta en ole niihin vielä kehdannut puuttua, koska ovat loppupeleissä tosi merkityksettömiä verrattuna siihen kaikkeen hyvään. Nyt on kuitenkin alkanut ärsyttää todella paljon varsinkin silloin kun olemme jossain julkisesti yhdessä. Olenko ihan kamala jos alan näistä huomauttelemaan?
Eli vessassa käydessä mies lorottaa seisaalleen niin että talo raikuu ja ihan AINA jättää ringin ylös. Syödessä kauhoo ruokaa suuhun kuin pikkulapsi ja maiskuttaa suu auki niin että vastapäätä istuva saa tuijottaa sitä mössöä miehen suussa. Ei KOSKAAN käytä veistä ja syö sivistyneesti vaan nimenomaan kauhoo sillä haarukalla ja käyttää sormia apuna jos ei saa ruokaa haarukoitua kerralla. Syö padat tyhjäksi niin että muille ei jää ruokaa, siis ensimmäisellä annoksella ottaa suoraan lautaselle puolet padasta ja sen jälkeen käy vielä hakemassa lisää. Syö kauhealla kiireellä ihan kun ei olisi eläissään ruokaa nähnyt eikä ota huomioon että muutkin ehkä haluaisivat santsata. Kaivaa hampaita sormillaan, pureskelee kynsiään...
Miehen lapsuudenperhe oli hyvin noh.. erikoinen. Vanhemmilla ei minkään näköistä tunnesidettä lapsiin eikä sisaruksilla sisaruussuhdetta. Perhe ei ollut perhe vaan enemminkin ihmisiä jotka nyt vaan sattuvat asumaan saman katon alla. Mies ei ole pitänyt ollenkaan yhteyttä vanhempiinsa tai sisaruksiinsa enää aikuisena. Ei edes sen äitienpäivä/isänpäivä onnittelujen verran. Ilmiesesti myöskään sitten minkäänlaista tapakasvatusta ei ole ollut. Olen usein ihmetellyt miten miehestä on tullut niinkin tasapainoinen, hellä ja raksatava ihminen kun ottaa huomioon millaisessa ympäristössä on kasvanut. Oma lapsuuden perheeni on sitten taas ihan päinvastainen. Meillä on aina ollut todella lämpimät ja rakastavat välit, juttelen äitini kanssa kerran viikossa ja näen vanhempiani ja veljeäni joka kuukausi. Veljen kumppanistakin on tullut ihan yhtä tärkeä ja toivon että omasta miesystävästänikin tulisi samalla tavalla osa perhettä. Ruokaetiketti ja muut hyvät käytöstavat opetettiin rakastaavsit mallin kautta. Huomautettiin vaan hellästi jos jotain teki väärin.
Tiedän että en itsekään ole mitenkään täydellinen ja kaikissa meissä on huonot puolemme. Mulle myös kumppania etsiessä se ainoa kriteeri oli että hyväksyy minut ja rakastaa minua sellaisena kuin olen eikä yritä muuttaa minua joksikin toiseksi. Onko epäreilua jos alan noista nyt sitten huomauttelmemaan ja koitan opettaa miehelle käytöstapoja? Kun mun mielestä nuo on ihan perus juttuja ja toisten ihmisten huomioon ottamista jotka ihmiset normaalisti oppii viimeistään kouluun mennessä. Jos mies porsastelisi vain kotona ja käyttäytyisi sivistyneesti julkisesti voisin antaa asian ollakin, mutta tosiaan sama meno myös kun ollaan vaikka vanhemmillani kylässä tai ravintolassa syömässä enkä haluaisi joutua häpeemään miestä kun hän on muuten hyvä ihminen. Mies on 37-vuotias minä 31- vuotias. Tämä on miehelle ensimmäinen parisuhde, itse olen seurustellut aikaisemmin pari kertaa. Vinkkejä miten tän asian voisi ottaa esille loukkaamatta miestä?
Kommentit (44)
No kerro sille miehelle, mutta varaudu myös itse ottamaan vastaan kritiikkiä jostain mikä miestä ärsyttää sinussa.
Täydellistä ei ole olemassakaan. Itse ainakin olen oppinut myös arvostamaan oman puolisoni erikoisia tapoja. Osassa hän on jopa opetellut uusia tapoja, kun olen maininnut jostain.
Positiivisen kautta muutokseen. Mäkättämällä et tule saamaan muutosta aikaan, vain riitaa.
Ihme n*tseja täällä, siis ruokaan ei saa omassa kotona, omassa ruokapöydässä puhaltaa? 😂😂😂 B*tch please
N37
Vierailija kirjoitti:
Olette seurustelleet 8 kk ja nyt vasta mietit, voisitko huomattaa noista asioista? En muista montako kertaa olin tavannut oman puolisoni, kun kerroin hänelle, että misofonian takia en voi sietää syömisen ääniä. En todellakaan odottanut kuukausikaupalla ennen kuin sen sanoin, olisin siihen mennessä eronnut moneen kertaan, jos olisin yrittänyt pakottaa itseni sietämään niitä. Hänellä on myös pari muuta henkilökohtaista omituisuutta/huonoa tapaa, joista totesin varhaisessa vaiheessa, että ne häiritsevät minua ja toivoisin hänen lopettavan ne minun aikanani.
Ja kyllä, minullakin on omat huonot tapani ja hän on sanonut niistä, mutta juuri siksi, että kyseessä on muuten ihana mies, minusta oli parempi sanoa asioista kuin lopettaa tutustuminen. Kestän sen, että hän syö sushia haarukalla ja veitsellä; kestän sen, että hän laittaa ketsuppia ruokiin; kestän jopa sen, että hän syö leipää niin että puraisee sitä kolme kertaa ennen kuin alkaa pu
No en kyllä ymmärrä, mitä "kestämistä" on siinä, jos joku syö sushia haarukalla ja veitsellä? Sehän on täysin normaali tapa syödä kiinteää ruokaa. Samoin ketsupin lisääminen ruokaan, mitä kestettävää siinä on? Olettaen tietenkin, että hän lisää sitä omaan ruokaansa, ei sinun.
Toki sitä voi pitää nolona jos on ravintolassa, mutta heikko itsetunto nyt ei varsinaisesti ole miehen vika, ellei hän sitä ole musertanut sinulta.
Ihan kuin 5-vuotiaalle puhuisi 🙄🙄 jos meinaat jotain sanoa, niin sano edes niinkuin aikuinen ihminen toiselle.