Purnataan nyt sitten liikenteestä ja tiellä liikkujista!

Sitten minua ärsyttävät ne, jotka eivät käytä vilkkua tai laittavat sen päälle niin myöhään, ettei siitä ole mitään hyötyä.

Eli jos tule sivukadulta, niin antavat tulla väliin kolmion takaakin.

Ja just toi vilkun käyttö, raivostuttaa kun ensin jarrutellaan ja vasta viime tipassa (jos silloinkaan) saadaan se vilkku päälle. Aaargh!

Mikä on sinun mielestäsi täpärä ohitus noin metreissä. Siis jos joku ohittaa rekkaa, kuinka paljon pitäisi olla vastaantulevan auton etäisyys rekan nokasta 80 / 100 kmh vauhdissa ohitustilanteen alussa?



Itse ajan tuollaiset 45 000 - 50 000 km vuodessa. Joskus minua kyrsii kun vastaantuleva auto aloittaa saatanallisen valoshown kun olen tarpeeksi ajoissa lähtenyt kiihtyttämään ja päässyt ohitukseen lähtiessä noin 110 kmh nopeuteen. Vastaantuleva auto on tuollaisen 250 metrin päässä ohitukseen siirryttäessä viereiselle kaistalle noin 10 metriä rekan perästä (lyhin matka jolta rekan takaa voi nähdä jotain poukkimatta keskiviivalle).



Nopeusero on tuollaiset 25 kmh eli 7 m / s, yhdistelmärekan suurin sallittu pituus on 22 metriä. Kokonaisuudessa ohitettavaa tulee 10 metriä + 22 metriä + 10 metriä, ettei hyppää suoraan eteen. Tähän kuluu aikaa 6 sekunttia + pari sekunttia lisää. Vastaantuleva auto kulkee tässä ajassa suunnilleen 220 - 230 metriä eli väliin jää tuollaiset 30 - 20 metriä. Joskus tämä saa aikaan sellaisen välkytyksen että luulisi olevan diskossa diskopallon alla.



Tietenkään vastaantuleva ei voi tietää, että mikä kaheli siellä vastaan on tulossa. Suosittelisin kuitenkin, että katsokaa nyt oikeasti mitkä ovat vaarallisia tilanteita ja mitkä hallituja ohituksia.



Ja lopuksi ääni muuttaen Ensio Itkosen ääneksi: Ja älkää siellä rekan peräpuskurissa roikkuko. Teillä ei ole mitään mahdollisuutta nähdä sieltä vastaantulevaa liikennettä, muulla tavalla kuin hyppäämällä reunaviivalla. Ei ne autot kiihdy riittävästi jos niillä ei ole tilaa kaasuttaa. Ohittamaan lähdetään kiihdyttämällä kun vastaantuleva auto on rekan takavaunun kohdalla. Kyllä hyvät ihmiset rekan ja teidän välissä pitää olla vähintään 15 metriä tilaa.

motarille mennään n. 60 km/h nopeudessa ja rampilla takana olevat sitten ihmettelevät mihinkäs väliin minä mahdun kun yhden hidastelu liittyessä aiheutti motarilla jo olevien jarrutuksen jolloin sopivat välit katosivat... Tapahtunut mulle joitakin kertoja (miks aina mun edessä???)

Erityisesti ottaa aivoon, kun on bussissa, joka yrittäisi siitä risteyksestä eteenpäin.



Toinen ärsytyksen aihe on ne kaikki ääliöt, jotka ei ymmärrä, että 40 km/h rajoitus on tosiaan 40 km/h eikä esim. 60 km/h. Vaikka rajoituksesta on merkit ja tiehen maalattuna numerot moneen kertaan, niin silti tulevat ääliöt meidän nurkille kaahaamaan. Roikkuvat oikein puskurissa, kun itse köröttelen rauhassa, cruise päällä tottakai.

Niin modulirakenteinen rekka = pituus 25 metriä mutta menee tuon 2 sekuntia lisää piikkiin.

Yleensä kannattaa purnata asioista, jotka ovat purnauksen arvoisia. Osa liikenteeseen liittyvistä valituksista johtuu vain kun ei ole ajokokemusta niin paljon että erottaisi olennaiset epäolennaisista. Purnaaminen on kivaa mutta vain asiasta.



Ps. tässä kyllä on tullut monta hyvää purnausta kuten tuo moottoritieliittymästä tuleminen, sitä auto perkele runnotaan vauhtiin tultaessa liittymästä jotta päästään samaan rytmiin kuin muu liikenne (oliko riittävää purnausta?)

on ainakin minulla saada jotain muutosta aikaan. Oma lähtökohtani on, että voin perustella omat purnaukseni kohteeni. Ohitukset ovat iänikuinen valituksen aihe ja olen tuon kerro mikä on vaarallinen ohitus- esimerkin kysynyt monelta purnarilta. Harvemmin siihen tulee mitään muuta vastausta kuin musta tuntuu että se tulee niin lähelle. Liikennesilmä ei kehity muulla tavalla kuin ajamalla, kyllä ne ohitukset oppii arvioimaan ajan kanssa. Jos tarkoitus on vain valittaa, itkeä, lässyttää, kiroilla tai purnata pelkästä valittamisen, itkemisen, kiroilemisen tai purnaamisen ilosta niin pidän sitä kyllä hukkaan heitettynä aikana IMHO.

Olen töissä palvelutalossa, jossa on todella muutakin tekemistä kuin odottaa puhelimen luuri korvalla. Eilen yritin ensin tehdä lehtitilauksen peruutusta, plimpplomp paina 1, paina 2, näppäile 89 numeroinen tunnuslukusi ja 567 numeroinen jäsennumerosi, nyt voitkin odotella vartin kuunnellen kansanlauluja itäkaukasukselta, niin sitten palvelemme, jos ei ole kahvitauko. Ja hiphiphuraa aito naisääni iloisesti lirkuttaen melkein uskoi, että ei, ei Martta ei enää lue lehteä, Martta on sokea ja umpikuuro ja tämän lisäksi demetoitunut. On ollut jo silloin kun tilausmyyjänne, hänelle on tämän kestotilauksen myynyt.

Vain 20 minuuttia kului ja sain tilauksen peruttua.

Tämän jälkeen pari syvää sisään hengitystä ja työkaveri sai soittaa puhelinyhtiöön ja ihmetellä miksi erään mummon puhelin on katkaistu vaikka laskut on ajallaan maksettu. Hänellä menikin sitten tunti.

13

[b] [color=black] esim. koukkaa liian likelle tien reunaa, että oikeanpuoleiset renkaat haukkaavatkin pehmeämpään kiinni ja näin auto suistuu hallinnasta?

Miksi ei olisi aikaa odotella väliä, jossa on reilusti tilaa ohittaa?

Miksi ei sitten ota tarpeeksi pelivaraa siihen autoiluun, että lähtisi esim. 10 - 30 minuttia etuajassa oletettua perillesaapumisaikaa?

Miksi pitää olla niin vitun kiire, ettei ehdi reilua ohitusväliä odottelemaan, jossa on paljon turvallisempaa ohittaa?

Vierailija:

on ainakin minulla saada jotain muutosta aikaan. Oma lähtökohtani on, että voin perustella omat purnaukseni kohteeni. Ohitukset ovat iänikuinen valituksen aihe ja olen tuon kerro mikä on vaarallinen ohitus- esimerkin kysynyt monelta purnarilta. Harvemmin siihen tulee mitään muuta vastausta kuin musta tuntuu että se tulee niin lähelle. Liikennesilmä ei kehity muulla tavalla kuin ajamalla, kyllä ne ohitukset oppii arvioimaan ajan kanssa. Jos tarkoitus on vain valittaa, itkeä, lässyttää, kiroilla tai purnata pelkästä valittamisen, itkemisen, kiroilemisen tai purnaamisen ilosta niin pidän sitä kyllä hukkaan heitettynä aikana IMHO.

Mekin ajamme 30000 kilometriä jo pelkästään matka-ajoa vuodessa. Joka hiton reissulla on ollut tilanteita, joissa meitä on lähdetty ohittamaan mm. mutkassa, ja niin että vastamäkeen - " kyllähän tässä vielä keritään" ja meidän seurue on sitten tehnyt paniikkijarrutuksia, kun pitää päästää tämä " hallittu" ohittaja kaistalle takaisin. Useamman kerran on kaivattu liikkuvaa poliisia. Jos ajat rajoitusten mukaisesti, aina löytyy joku persuksiin roikkuja, joka sitten ohittaa " hallitusti" . Jos ohittaja jättää 20-30 metriä vastaantulevaan ennenkuin palaa kaistalleen, siinä vastaatulevan päässä vilahtaa vain ajatus " nyt se tulee päälle, se hullu aikoo tappaa itsensä ja meitin" ja siitä seuraavasta reaktiosta 15 on ihan oikeassa. Ei perkele voi olla niin sekunneista aikataulut että toisten ihmisten henki ja turvallisuus sen takia vaarannetaan. Aina voi lähteä hiukan aikaisemmin tien päälle.



Viime reissulla lyötiin taas jarrut liikenneympyrässä pohjaan, kun bussi kiilasi eteen - vaikka liikenneympyrässä jo olevat menevät ensin. Väliä jäi peräti 3 metriä.





VILKKUA voisi myös käyttää. Ei se takana tuleva todellakaan osaa lukea ajtuksiasi että oletko menossa tästä risteyksestä keskustaan vai Kaaharikadulle. Siinä sitten selvitellään kuka maksaa.



Puskurissa ei kannata roikkua, voihan olla että joudun väistämään vaikka hirveä. Ja pimeässä myös ajetaan hirvivaara-alueilla ihan iloisesti 120 km/h, vaikka meidän auto vilkuttelisi valoja että nähty hirvi tien reunassa. Talvikelillä jäisellä tiellä ajellaan mieluusti hurjaa ylinopeutta ja ohitellaan yhtä iloisesti kuin kesäkelillä. Sitten ihmetellään että pääsi keli yllättämään, jos enää ihmettelemässä ollaan.



Kolmio tarkoittaa väistämisvelvollisuutta, muuten. Ei etuajo-oikeutta.



Kyllä saisi tulla liikennevalistusohjelmat takaisin ruutuun.

Itse pidän aina tarpeeksi väliä, ettei tartte ajaa toisen perässä ja on aikaa reagoida toisen tekemisiin. Mutta tässä on se ongelma, että nämä hallitut ohittajat tulevet sitten siihen väliin. Eikö se turvaväli pitäisi pitää myös ohitustilanteissa?



Kerran on käynyt niin, että edellinen auto ajoi hirvikolarin ja jos olisin ollut kiinni perässä olisin kyllä törmännyt, koska kaikki kävi niin äkkiä, ettei siinä paljoa kerkiä mitään tekemään kun jo rysähtää. Mutta se mikä siinä tilanteessa ihmettytti oli se, ettei yksikään muu auto pysähtynyt siihen vaikka näki, että olis voinut käydä tosi pahasti. Onneksi siitä selvittiin vain peltivaurioilla.