Riittääkö yhden lapsen (taapero) perheessä miehen velvollisuuksiksi

Minä olen ollu kotona lasten kanssa ja töissä. Ja kyllä se vaan ,niin on että se kotona oleminen on kuitenkin rankempaa kun työssä käyminen. Ja fyysistä työtä olen tehnyt. Joten ukkos hommiin vaan, et kai sä mikään orja ole?

Ainakin lapsenhoito illalla kuuluu myös miehelle! Sitäpaitsi on ihan miehen itsensö ja lapsen parhaaksi että isäkin joskus hoitaa ja on yksin lapsen kanssa. Meillä ainakin illalla mies on lapsen kanssa, ja ihan mielellään, ja minä hoidan kotitöitä. Tuntuu, että edelleen on paljon perheitä jossa äiti on yksin vastuussa lastenhoidosta 24/7, vaikka mun mielestä se on aikansa elänyt ajattelumalli.

Kaikki kirjoittamasti jutut voisivat olla kuin meidän perheestä, aivan sama aseltelma. Olen varmaan itsekin tällä palstalla joskus kirjoittanut ja raivonnut tätä epäreilua työnjakoa. Mä kestin monta vuotta tuota asetelmaa, yritin hyvällä ja keskustellen ja perustellen. Mun mies on kiltti, mukava ja kunnon isä, mutta perusluonteeltaan laiska ja aikaansaamaton. Omakotitalon osto oli ehdoton virheliike meidän parisuhteessamme, mutta mies ei millään suostunut harkitsemaankaan talosta luopumista. Lopulta mulla keitti niin pahasti yli, että koko elämä meni aivan helvetiksi. Olin jo aivan valmis eroamaan, löysin itsestäni kaikki masennuksen oireet ja paras kaverini (psyk. sairaanhoitaja) oli koko ajan passittamassa mua lekurille juttelemaan asiasta. No, loppujen lopuksi meninkin. Omalääkärini on vanha äijänkäppyrä, joka kuunneltuaan elämäntilannelitaniani tokaisi suoraan, että et sä mikään masentunut ole, sussa ei ole mitään vikaa eikä varmaan miehessäkään, mutta ennenkuin hän edes harkitsee mistään masennuksesta keskustelua, niin te menette ensin parisuhdeterapiaan. Ja mehän mentiin. Puoli vuotta selviteltiin meidän suhdetta terapiassa, työnjakoa ja näitä kyteviä tunteita. Ja se auttoi. Nykyisellään ollaan taas ihan onnellinen pariskunta, ja mies ottaa vastuuta aivan eri lailla.

Lisäksi auton pesut kuuluisi miehelle. Kuulostaa aika karsealta tuo teidän tilanne..

Hittovie sulla on varmaan yhden lapsen äitinä aikaa tehdä noita kotitöitä!

Oikeesti, onko mainitsemisen arvonen juttu, jos kerran vuodessa soittaa nuohoojalle, tai ajaa auton pesulinjan läpi tms? En jaksa uskoa että käsin sitä kuitenkaan peset, vaikutat niin hemmetin laiskalta....

jos lapsia on vain yksi, etkä tee kuin keikkatöitä

kotiin syömään. Sitten hän voi mennä tekemään mitä haluaa, minä jatkan puuhaamista että saan kaiken tehtyä. Mulla ei oikeasti olisi valittamista, kyllä tämän työmäärän kestää jos vertaa vaikka johonkin talvisodan teräsnaisiin. Se vaan VITUTTAA niin stanasti, että toinen viettää vapaa-aikaa joka jumalan päivä, ja toisen työpäivät on 24 h miinus nukkumisaika.

Vierailija:

kotiin syömään. Sitten hän voi mennä tekemään mitä haluaa, minä jatkan puuhaamista että saan kaiken tehtyä. Mulla ei oikeasti olisi valittamista, kyllä tämän työmäärän kestää jos vertaa vaikka johonkin talvisodan teräsnaisiin. Se vaan VITUTTAA niin stanasti, että toinen viettää vapaa-aikaa joka jumalan päivä, ja toisen työpäivät on 24 h miinus nukkumisaika.

Minulla on kaksi pientä lasta, oma firma, mies matkatöissä, iso talo ja kesämökki ja kaksi koiraa hoidettavana, eikä tääkään mitenkään ylivoimaiselta tunnu!

arvosia? Just nyt lapsi on päikkäreillä, joten mulla on päivän ainoa hetki itselleni.

Pointti on se, että onko reilua se, että työnajako on näin epäsuhtainen. Joka päivä minä esim. herään ennen miestä, joka menee töihin vasta yhdeksäksi. Silti viikonloppuna meillä mies ei ikinä nouse lapsen kanssa ylös.

tajuttomuus ja haluat esittää marttyyriä, kun sinä TEET TÖITÄ 24/7, kun hoidat lastasi. Voi hitto, miten siitä ikinä selviät...

Vierailija:

arvosia? Just nyt lapsi on päikkäreillä, joten mulla on päivän ainoa hetki itselleni.

koska et tee juuri muuta kuin hoidat lapsen ja kodin ja lapsia on vain yksi.

Ei tietenkään riitä tollanen ukon työpanos.



Kyllä hänen on muutakin tehtävä kotona kuin maattava. Miehelle imuri käteen ja siivouspäivänä mukaan hommiin. Tottakai. Kyllä minäkin vähän suuremman panoksen kotihommista kannoin, kun lapset oli pieniä ja olin kotona. Mutta ei mun mielestä kotona olevan tarvi yksin huolehtia kodista. Yhteinen kotihan se on.

Vierailija:

Pointti on se, että onko reilua se, että työnajako on näin epäsuhtainen. Joka päivä minä esim. herään ennen miestä, joka menee töihin vasta yhdeksäksi. Silti viikonloppuna meillä mies ei ikinä nouse lapsen kanssa ylös.

Itse olen töissä ja mies kotona. Illat puuhailemme yhdessä lasten kanssa ja teemme kotihommia. Samoin oli silloin, kun itse olin kotona ja mies kävi töissä.

Vierailija:

Ei tietenkään riitä tollanen ukon työpanos.

Kyllä hänen on muutakin tehtävä kotona kuin maattava. Miehelle imuri käteen ja siivouspäivänä mukaan hommiin. Tottakai. Kyllä minäkin vähän suuremman panoksen kotihommista kannoin, kun lapset oli pieniä ja olin kotona. Mutta ei mun mielestä kotona olevan tarvi yksin huolehtia kodista. Yhteinen kotihan se on.

Kai mä nyt herranjumala muutakin teen kuin hoidan lasta. Ennen sapuskointia ja päikkäreitä haravoin pihalla puolitoista tuntia hiki hatussa, suosittelen kokeilemaan sitä hommaa. Ei tartte mennä lenkille sen jälkeen. Noh, en jaksa sun kaltaiselle kusipäälle vääntää rautalangasta. Selvä on, minä olen siis laiska ja ei kun äijä vaan sohvalle makaamaan.

Vierailija:

Kai mä nyt herranjumala muutakin teen kuin hoidan lasta. Ennen sapuskointia ja päikkäreitä haravoin pihalla puolitoista tuntia hiki hatussa, suosittelen kokeilemaan sitä hommaa. Ei tartte mennä lenkille sen jälkeen. Noh, en jaksa sun kaltaiselle kusipäälle vääntää rautalangasta. Selvä on, minä olen siis laiska ja ei kun äijä vaan sohvalle makaamaan.