Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miesystävä järkyttyi parisuhdefilosofiastani
17.05.2022 |
Ollaan seurusteltu puoli vuotta ja käytiin nyt viikonloppuna keskustelua siitä mitä molemmat odottavat suhteelta, tulevaisuudelta jne. Olemme hieman eri kartalla...
Mies itse olettaa, että seurustelu itsessään on merkki siitä että suhde on vakava. Hänen mielestään tämän enempää ei tarvitse sitoutua, mutta haluaisi muuttaa yhteen nyt kesän aikana. Itse taas olen vähän eri linjoilla.
Minulle seurustelu on ns. tarkasteluajanjakso, jolloin nautitaan tietty ensihuumasta, mutta myös pidetään ehdollisena että onko tämä nyt ihminen johon on hyvä sitoutua tosissaan.
Otan itse seurustelun aika kevyesti, pettäminen ei tietenkään koskaan tule kuuloonkaan, mutta jos toisesta paljastuu epämiellyttäviä puolia, suhde alkuhuuman laannuttua latistuu liian arkiseksi tms niin seurusteluvaiheessa on sopivaa nostaa niinsanotusti kytkintä matalalla kynnyksellä. Oletan, että seurustellessa ei aktiivisesti etsitä muita, mutta mikäli jotain parempaa kävelee eteen, on ok päättää suhde ja aloittaa uusi. En siis näe seurustelua vielä varsinaisena sitoutumisena, enemmänkin suhteen koeaikana. Seurusteluvaiheessa näen, että kumpikin hoitaa oman kotinsa ja taloutensa, ne pidetään erillään.
Sitten taas jos päätetään sitoutua oikeasti pariskunnaksi, niin sitten sitoudutaan kunnolla ja molemmat panostavat suhteeseen enemmän. Sitten vasta muutetaan yhteen ja aletaan elämään yhteistä elämää johon kuuluu mm naimisiinmeno ja sen jälkeen vasta ollaan siinä oletuksessa että yhdessä pysytään loppuun asti ja ongelmat pyritään ratkaisemaan sen sijaan että lähdetään kävelemään suhteesta.
Jos olen tyttöystävä, otan suhteen kevyesti, jos olen vaimo otan suhteen vakavasti. Mielestäni tämä on hyvä ja selkeä filosofia.
Mies on nyt kiukutellut tuon keskustelun jälkeen, koska oletti saavansa vaimoasteisen sitoutumisen antamalla itse minulle vain poikaystävä-asteisen sitoutumisen. Hän ei osaa sanoa mikä tuossa on niin väärin ja ahdistavaa. Hän ei halua että voin erota hänestä "liian kevyin perustein", mutta hän ei myöskään halua kenties koskaan sitoutua virallisesti enempää kuin se yhteenmuutto, johon hänellä taas tuntuu olevan hirveä kiire. Itsehän siis koen että seurustelun olisi hyvä kestää ainakin se 2-3 vuotta jotta selviää, onko alkuhuuman jälkeen mitään jäljellä.
(Lapsia ei ole tulossa, joten ei biologisia aikarajoja)
Kommentit (562)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieläkään tietoa vaimopalveluista. Ap on katkera kun on joutunut tarjoamaan vaimopalveluita. En vain ymmärrä mitä ne ovat. Ap mitä palveluita miehellesi tarjosit ja miksi eväät ne suhteen ulkopuolelle? Ilmeisesti vaimopalveluilla ei ole rakkauden kanssa tekemistä.
Selittihän se tuolla aikasemmin, että oli tarjonnut exälle edullisen asunnon (juoksevien kulujen puolittamisella), kesämökin vapaan käyttöoikeuden, ruoanlaittopalveluita, varmaan siivoustakin yms.
Siis mies sai käydä hänen kesämökillään? Eikö tuo ole ihan normaalia suhteissa? Tarjonnut edullisen asunnon? Eikö se asunto tullut myös hänelle edullisemmaksi? Ruuanlaitto kai on ihan normaaliin elämään kuuluva asia ja muuttuuko tämä johonkin kun mennään naimisiin, siis onko naisilla velvollisuus alkaa silloin tekemään ruokaa ja siivoamaan? Tahtoisin vähän selvyyttä näihin kun kuullostavat melko erikoisilta asioilta. Minusta nämä asiat selvitetään ENNEN kuin mennään naimisiin, mieluiten jo tapailuvaiheessa.
Hetkinen! eihän ap ole tarjonnut mitään asuntoa tuolle miehelle, kun ei suostunut muuttamaan tämän kanssa yhteen?
Eikun siis exälle oli tarjonnut edullista asumista. Sori, ohittakaa tämä kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti aika moni mies haluaa muuttaa yhteen siksi,että saisi jonkun laittamaan ruokaa ja siivoamaan.
Juuri näin. Ei ole tavatonta, että edellinen nainen tekee lähtöä ja uusi on jo odottamassa oven takana. Yleensä se menee juuri näin päin, että nainen muuttaa miehen asuntoon ja mies on lähes juuri eronnut. Sitten sillä miehellä onkin ulosottovelkoja eikä osaa edes pesukonetta käyttää ja se tulee naiselle yllätyksenä. Etenkin naisten kannattaa odottaa ja tarkastella mikä se on miehiään ja kuinka pitkä aika erosta on.
Missä ihmeen piireissä te liikutte??? Kuulostaa hyvin kummalliselta.
Ulosottovelkoja? Pahoja puutteita elämänhallinnassa muutenkin?
Missä ihmeen huumepiireissä te liikutte?
Ei se ole tavatonta, että ihmisillä on ulosottovelkoja. Paljon niitä kyllä näkee ja ihan normaalilta näyttäviä ihmisiä. Ei tosiaan tarvitse olla mikään huumeiden käyttäjä.
Serkkuni mies on arvostetussa asemassa töissä ja on muutenkin kunnollisen miehen perikuva, mutta hänellä on opiskeluajoilta ihan järkyttävät ulosottovelat. Ihan tavallisia ihmisiä suurin osa. Tehneet muutamia huonoja valintoja elämässään. Voi tapahtua monille.
Onhan siellä entisiä johtajatason ihmisiä. Aina ei edes omaa tyrimistä, vaan esim. ex-puolison. Tai voiko puhua tyrimisestä, jos syynä sairaus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieläkään tietoa vaimopalveluista. Ap on katkera kun on joutunut tarjoamaan vaimopalveluita. En vain ymmärrä mitä ne ovat. Ap mitä palveluita miehellesi tarjosit ja miksi eväät ne suhteen ulkopuolelle? Ilmeisesti vaimopalveluilla ei ole rakkauden kanssa tekemistä.
Selittihän se tuolla aikasemmin, että oli tarjonnut exälle edullisen asunnon (juoksevien kulujen puolittamisella), kesämökin vapaan käyttöoikeuden, ruoanlaittopalveluita, varmaan siivoustakin yms.
Siis mies sai käydä hänen kesämökillään? Eikö tuo ole ihan normaalia suhteissa? Tarjonnut edullisen asunnon? Eikö se asunto tullut myös hänelle edullisemmaksi? Ruuanlaitto kai on ihan normaaliin elämään kuuluva asia ja muuttuuko tämä johonkin kun mennään naimisiin, siis onko naisilla velvollisuus alkaa silloin tekemään ruokaa ja siivoamaan? Tahtoisin vähän selvyyttä näihin kun kuullostavat melko erikoisilta asioilta. Minusta nämä asiat selvitetään ENNEN kuin mennään naimisiin, mieluiten jo tapailuvaiheessa.
Hetkinen! eihän ap ole tarjonnut mitään asuntoa tuolle miehelle, kun ei suostunut muuttamaan tämän kanssa yhteen?
Ap puhui sittemmin kommentissaan exästään, jolle hän tarjosi vaimopalveluita. Näihin palveluihin hän viittasi siivoamisella, mökin lainaamisella, edullisella asumisella, ruoanlaitolla ja seksillä.
Mutta se suhde loppui kun aapeestä ei tehtykään vaimoa. No ring, no vaimopalvelut sanoo ap.
Itselleni toki täysin vieras ajatusmaailma että suhde määritellään jonain palveluksina, mutta niin olemme erilaisia.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko siihen:
"Jospa mä kosken täältä, entä täältä, entä olisiko nyt hyvä hetki suostumukselle kirjallisesti?"
Naisten asiaa ajamalla saa naisten ympärillä pyörivän yhteiskunnan. Ei ne osaa itekään sanoa, miksi kaikki miehet ovat kadonneet. Ne on jättäneet leikin kesken, ja hyvä että ovat.
Tuo aloittajan poikaparka nollataan. Tekee kaiken just niin kuin äiti sanoi, ja nollataan.
Uncle Red Pill
Mihin miehet nyt ovat kadonneet? :D Ja miten aapeen mies tulee nollatuksi jos suhde loppuu?
Olet niin omituinen hahmo etten saa mitään otetta turinoistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on aika looginen ja perusteltu lähestymistapa parisuhteeseen ja se on täysin päinvastainen kuin omani.
Itse näen, että ihmiseen sitoudutaan yhteisestä sopimuksesta. Alkuun voidaan tunnustustella, mutta kun muutetaan yhteen suhde syvenee ja samalla toista oppii tuntemaan paremmin. Jos sitten päätetään tehdä yhteisiä lapsia, kumppanin pitäisi olla sellainen, jonka kanssa kuvittelisi elävänsä lopun elämäänsä. Naimisiinmeno tai kihlat eivät merkkaa itselleni mitään vaan ovat vain ulkoisia tekijöitä, joilla on aika vähän tekemistä rakkauden tai sitoutumisen kanssa. Mä myös näen, että tarvittaessa kumppanista ja rakastetusta voi erota, jos vuosien aikana kasvetaan erilleen, toista ei tarvitse tuomita elinikäiseen kärsimykseen, jos parisuhde ei toimi. Me olemme vapaita valitsemaan koko elämämme ajan. Naimisiinmeno tai kihlaus ahdistaa itseäni, mutta millekään sille ei ole tarvetta, sillä elätän itseni ja lapseni mainiosti myös itse, jos sellainen tilanne tulee.
t: nainen parisuhteessa yli 10 vuotta ja yksi lapsi
Eli naimisiin et pysty menemään koska sitoutuminen toiseen ahdistaa. Vaikka erota voi ihan helposti avioliitostakin. Ensin sanot ettei avioliitto merkkaa sinulel mitään, mutta kuitenkin sa ahdistaa. Tämä on just sitä epävarmuutta. Jopa lapsia voidaan tehdä, mutta ei voida sitoutua naimisiin menemällä. Niinpä...
Tää on sitä nykyajan anarkiaa. Avioliitto on yhteiskunnan perusyksikkö, ja avoliitto loppupeleissä hajottaa sitä. Kun ei uskalleta osoittaa virallisella liitolla muille että tosissamme ollaan, vaan pitää voida helposti kävelemään suhteesta ulos, jos nyt ei aamulla miellytä.
Surkeaa, eivätkä tyypit edes tajua, miksi ovat onnettomia.
ps. En sano, etteikö osa ihmisistä kykene sitoutumaan avoliitossakin, kyllä osa pystyy. Osa ei pysty eikä edes halua.
Meinaatko että ne jotka eivät pysty tai halua sitoutua avoliitossa, sitoutuisivat mutkatta avioliitossa?
Miksi pariskunnan pitäisi osoittaa muille että tosissamme ollaan? Minulle riittää että ollaan keskenämme tosissaan.
Ei pitäisikään, mutta jännää jos se ahdistaa tai sitä ei pysty mitenkään mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa. Joku syyhän siihen on ;)
Minulle syy on se, että avioliitto on itselleni instituutiona 100% yhdentekevä. En koe sitä omakseni, näen sen vanhanaikaisena ja keinotekoisena. Alunperinhän avioliitto tarkoitti naisen omistussuhteen muuttumista ja oman itsemääräämisoikeuden lopullista päättymistä (tosin harvoin sitä oli ennen liittoakaan).
En siis näe mitään syytä mennä naimisiin. Tämä on yllättävän kinkkinen pala purtavaksi niille, jotka ovat lapsesta asti nähneet avioliiton elämänkaareensa kuuluvaksi asiaksi. Ettei se parisuhdekaan oikein saa täyttymystään ilman nimiä paperissa.
Tämä on toki täysin ok. Jokaiselle jotakin.
Mikä tuossa siis on se syy miksi ei voi mennä naimsiin rakastamansa ihmisen kanssa? Pelko siitä mitä muut ajattelevat?
No, kerran vielä kertaukseksi:
"Minulle syy on se, että avioliitto on itselleni instituutiona 100% yhdentekevä."
Suora lainaus kommentistani.
En näe syytä mennä naimisiin.
Jos miehesi siis haluaisi sinun kanssasi naimisiin, niin kieltäytyisit koska et näe sille mitään syytä?
Kyllä.
Onneksi löysin samanhenkisen miehen.
Eli kyse ei ole siitä ettet näe syytä. Jos olisi, niin asia ei olisi sinulle niin tärkeä, ja rakstamasi miehen vuoksi menisit naimisiin ;)
En minä mene naimisiin kenenkään muun mielihalun vuoksi kun en itse halua. Ihan pimeä ajatuskin.
En ikinä sitoutuisi mieheen joka ei voisi olla kanssani ilman avioliittoa. Onneksi ei tarvitsekaan.
Kovin on raivoisa suhtautuminen asiaan joka on ihan sama ja täysin yhdentekevä ;) Eipä taidakaan olla näin, kun on noin vahva HALU olla menemättä. Kysymys olikin että miksi näin, johon muka vastasit, mutta nyt näyttääkin siltä että aisa ei olekaan ollenkaan yhdentekevä ;)
Raivoisa? Siis se ettei halua naimisiin on raivoisaa suhtautumista avioliittoon?
Minä en halua naimisiin koska se avioliitto instituutiona ei merkitse minulle mitään. En myöskään menisi naimisiin toisen painostuksesta; silloinhan se merkkaisi molemmille osapuolille vielä vähemmän.
Mikä tässä on vaikeaa hahmottaa?
Ehket sinä, mutta ne alapeukuttajat, jotka ei tykkää, kun joku kehuu miten hyvä juttu avioliitto heistä on =)
Mustavalkoista ja lapsellista, puolin ja toisin.
Hyvä juttu tietenkin, että jotkut ovat sen onnen löytäneet avioliiton kautta. Se ei ole minulta mitenkään pois. Mutta minusta on kyllä mustavalkoista ja lapsellista väittää, että se on ainoa ja oikea sitoutumisen muoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieläkään tietoa vaimopalveluista. Ap on katkera kun on joutunut tarjoamaan vaimopalveluita. En vain ymmärrä mitä ne ovat. Ap mitä palveluita miehellesi tarjosit ja miksi eväät ne suhteen ulkopuolelle? Ilmeisesti vaimopalveluilla ei ole rakkauden kanssa tekemistä.
Selittihän se tuolla aikasemmin, että oli tarjonnut exälle edullisen asunnon (juoksevien kulujen puolittamisella), kesämökin vapaan käyttöoikeuden, ruoanlaittopalveluita, varmaan siivoustakin yms.
Siis mies sai käydä hänen kesämökillään? Eikö tuo ole ihan normaalia suhteissa? Tarjonnut edullisen asunnon? Eikö se asunto tullut myös hänelle edullisemmaksi? Ruuanlaitto kai on ihan normaaliin elämään kuuluva asia ja muuttuuko tämä johonkin kun mennään naimisiin, siis onko naisilla velvollisuus alkaa silloin tekemään ruokaa ja siivoamaan? Tahtoisin vähän selvyyttä näihin kun kuullostavat melko erikoisilta asioilta. Minusta nämä asiat selvitetään ENNEN kuin mennään naimisiin, mieluiten jo tapailuvaiheessa.
Hetkinen! eihän ap ole tarjonnut mitään asuntoa tuolle miehelle, kun ei suostunut muuttamaan tämän kanssa yhteen?
Ap puhui sittemmin kommentissaan exästään, jolle hän tarjosi vaimopalveluita. Näihin palveluihin hän viittasi siivoamisella, mökin lainaamisella, edullisella asumisella, ruoanlaitolla ja seksillä.
Mutta se suhde loppui kun aapeestä ei tehtykään vaimoa. No ring, no vaimopalvelut sanoo ap.
Itselleni toki täysin vieras ajatusmaailma että suhde määritellään jonain palveluksina, mutta niin olemme erilaisia.
Ohis
Joo mä korjasinkin sen kommenttini jo :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä seurusteluvaiheessa ei enää tietoisesti katsella, josko löytyisi parempi. Silti seurustelu on tavallaan koeaika suhteelle: olisiko tämä ihminen sellainen, jonka kanssa haluaisin olla jopa loppuelämäni yhdessä? Jos alkaa tuntua siltä että ei ole, niin seurustelun voi kyllä lopettaa ilman sen painavampia perusteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on aika looginen ja perusteltu lähestymistapa parisuhteeseen ja se on täysin päinvastainen kuin omani.
Itse näen, että ihmiseen sitoudutaan yhteisestä sopimuksesta. Alkuun voidaan tunnustustella, mutta kun muutetaan yhteen suhde syvenee ja samalla toista oppii tuntemaan paremmin. Jos sitten päätetään tehdä yhteisiä lapsia, kumppanin pitäisi olla sellainen, jonka kanssa kuvittelisi elävänsä lopun elämäänsä. Naimisiinmeno tai kihlat eivät merkkaa itselleni mitään vaan ovat vain ulkoisia tekijöitä, joilla on aika vähän tekemistä rakkauden tai sitoutumisen kanssa. Mä myös näen, että tarvittaessa kumppanista ja rakastetusta voi erota, jos vuosien aikana kasvetaan erilleen, toista ei tarvitse tuomita elinikäiseen kärsimykseen, jos parisuhde ei toimi. Me olemme vapaita valitsemaan koko elämämme ajan. Naimisiinmeno tai kihlaus ahdistaa itseäni, mutta millekään sille ei ole tarvetta, sillä elätän itseni ja lapseni mainiosti myös itse, jos sellainen tilanne tulee.
t: nainen parisuhteessa yli 10 vuotta ja yksi lapsi
Eli naimisiin et pysty menemään koska sitoutuminen toiseen ahdistaa. Vaikka erota voi ihan helposti avioliitostakin. Ensin sanot ettei avioliitto merkkaa sinulel mitään, mutta kuitenkin sa ahdistaa. Tämä on just sitä epävarmuutta. Jopa lapsia voidaan tehdä, mutta ei voida sitoutua naimisiin menemällä. Niinpä...
Tää on sitä nykyajan anarkiaa. Avioliitto on yhteiskunnan perusyksikkö, ja avoliitto loppupeleissä hajottaa sitä. Kun ei uskalleta osoittaa virallisella liitolla muille että tosissamme ollaan, vaan pitää voida helposti kävelemään suhteesta ulos, jos nyt ei aamulla miellytä.
Surkeaa, eivätkä tyypit edes tajua, miksi ovat onnettomia.
ps. En sano, etteikö osa ihmisistä kykene sitoutumaan avoliitossakin, kyllä osa pystyy. Osa ei pysty eikä edes halua.
Meinaatko että ne jotka eivät pysty tai halua sitoutua avoliitossa, sitoutuisivat mutkatta avioliitossa?
Miksi pariskunnan pitäisi osoittaa muille että tosissamme ollaan? Minulle riittää että ollaan keskenämme tosissaan.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksi pitäisi todistaa jollekin muulle jotain? Ei sormus sormessa esim. mitenkään estä sitä, etteikö joku voisi tulla iskemään puolisoasi tai että hän ei menisi iskemään jotain muuta. Itse olen avoliitossa. Olin aiemmin naimisissa. Ei se avioliitosta lähteminen ollut juridisesti kovinkaan vaikeaa. Jos tästä avoliitosta lähtisin, vastaan tulee myös omaisuuden myyntiä yms. yhdessä kun kotimme omistamme. Tämä nykyinen avoliittoni on joka mittarilla (romantiikka, yhteinen aika, arvot, tulevaisuuden suunnitelmat yms.) parempi kuin avioliittoni oli.
Ei ole kyse todistamisesta, vaan rakkauden julistamisesta <3
😂 Voi luoja teitä nuoria naisia.
Ihana kuulla olevansa nuori :D
N54
Samoin :D. N52
Se 12v suhde
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhdesoppakauha kirjoitti:
Onpa ehdotonta ja mustavalkoista määrittelyä..
Ymmärrän toki, että monille ihmisille on luontaista laittaa asiat tiukasti tiettyihin lokeroihin, jotta asiat hahmottaa päässään paremmin, mutta totaalisen kaavoihin kangistunut ajattelutapa ei tuo eri tavalla ajattelevia ihmisiä ainakaan yhtään lähemmäs toisiaan. Yhteiselämän mutkattomasta sujumisesta puhumattakaan.
En tarkoita, että yhdenlainen suhde olisi toista yhtään sen parempi tai huonompi, vaan että ihmisten pitäisi uskaltaa kohdata toisen erilaiset mielipiteet ja käsitykset ymmärryksellä ja mielenkiinnolla, arvostelun ja ehdottomuuden sijaan.
Minulle itselleni oma parisuhteeni tarkoittaa kahden (täysjärkisen) aikuisen jaettua yhteiselämää, jonka ehdot/pelisäännöt on sovittu yhteisymmärryksessä. Olemme kumpikin sitoutuneita rakastamaan, tukemaan ja ymmärtämään toinen toisiamme, niin elämän ylä- kuin alamäissäkin. Emme ole naimisissa, sillä emme juuri nyt tarvitse juridista vahvistusta suhteellemme (sitähän avioliitto on). Avioliitto itsessään ei minusta määritä suhteen laatua tai sen kestävyyspohjaa millään tasolla, vaikka se tuokin suhteeseen vakavamman vivahteen ollessaan juridisesti pätevä sopimus.
Kumpikin on tässä suhteessa omasta vapaasta tahdostaan. Kumpikin tietää mitä itse haluaa, mitä toinen haluaa, ja kummankin täytyy voida luottaa siihen, että jos näkymykset suhteesta muuttuvat, ajatukset otetaan puheeksi suoraan.
Omassa parisuhteessani molemmat osapuolet tietävät, ettei kumppani säily muuttumattomana läpi vuosien. Jokainen meistä muuttuu ajan kuluessa ainakin jollakin tasolla, kiinnostuu uusista asioista, jne., joten suhteessa on oltava tilaa ja aikaa sekä omalle että toisen kasvulle. Ja tämä pitää oikeasti ymmärtää ja hyväksyä. Olisi hyvin naiivia olettaa, että asiat säilyisivät ikuisesti sellaisena kuin ne ovat nyt.
Ajattelen hyvin pitkälle samoin. En ole koskaan ajatellut meneväni naimisiin, vaikka pitkässä suhteessa olenkin. Tunsin kuitenkin pariskunnan, joka oli ollut vuosikymmmeniä avoliitossa ja lapsiakin heillä. Toinen loukkaantui onnettomuudessa vakavasti ja leikkauskierteen myötä alkoi näyttää siltä, että hän ei vältämättä selviä. Menivät sairaalassa naimisiin. Mahdollisessa kuolemantapauksessa avopuolison on huomattavasti vaikeampi hoidella hautajaisiin ja asuntoon liittyviä asioista kuin aviopuolison. Ei mitenkään romanttinen syy, mutta järkevä. Laittoi itsenikin miettimään asiaa uudemman kerran.
Meillä (+/- 60 avopari) on itsestäänselvää, että hautajaiset hoitaa se, joka perii. Eli minun hautajaiseni hoitaa oma lapseni ja puolison hänen perijänsä. Asunto on puolison, joten senkin myyminen jää - luojan kiitos - hänen perijöilleen, minä asun tässä tasan niin kauan kuin elämme yhdessä mutta en yhtään sen pitempään (iso, vanha talo haja-asutusalueella).
Eli senkään takia emme koe mitään tarvetta mennä naimisiin.
Samoja ajatuksis. Vaikka asumme yhdessä ja molemmat omistamme taloa, en tarvitse mitään lesken asumisoikeutta. En todellakaan jäisi yksin asumaan yli 200 neliöiseen taloon. Ei riitä aika, rahat eikä osaaminen yksin sen ylläpitoon. Olen ihan hyväpalkkaisessa työssä. Elätän itse lapseni ja itseni. Mulla on oma auto, en tarvitse kuskia. Meillä on kummallakin perittyä omaisuutta sekä sijoituksia. Jos menisimme naimisiin, nämä suljettaisiin pois avioehdolla. Edunvalvontavaltuutus valtuuttaa hoitamaan tarvittaessa avopuolison asioita ja henkivakuutukset toisemme edunsaajina antavat taloudellista turvaa.
N49
Jossain kommentissa nainen sanoi flirttailevansa sormuksettomille miehille. Että avioliiton etu olisi, että kun miehellä on se vihkisormus, niin naiset ei vokottele.
Mun mies tuskin käyttäisi sormusta, vaikka naimisiin mentäisiinkin. Eikä mun veli käytä sormusta vaikka on ollut naimisissa yli 30v. Ei taida vaimonsakaan käyttää enää. Ilmeisesti sormet turpoaa vanhetessa?
Eli tuo sormusjuttu on vähän harhaanjohtavaa (ja lapsellista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän rakkauden julistamista se on jos tekee jotain mitä ei halua?! Selventäisikö joku? Millä mekanismilla tämä julistaa rakkautta? Käännetään näkökulmaa ja ajatellaan että antaako täällä joku nainen kakkosta pelkästä rakkaudesta, eli ei tykkää yhtään, mutta rakkaus voittaa tämän inhon? Onko se sitä tosirakkautta mitä julistetaan?
Miten tämä nyt on verrannollinen, mutta kyllä minä teen miehen mieliksi asioita joista en tykkää yhtään. Kuka nyt siitä kakkosestakaan tykkäisi? Tai suihinotosta?
Osaatko yhtään ajatella oman napasi ulkopuolelle? Että kaikki ei tykkää samoista asioista. Minä nimittäin tykkään kakkosesta ja suihinotosta, ihan oikeasti, en miehen mieliksi. Harmi kyllä mieheni pitää niistä mua vähemmän.
N49
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uncle Red Pill
Mihin miehet nyt ovat kadonneet? :D Ja miten aapeen mies tulee nollatuksi jos suhde loppuu?
Olet niin omituinen hahmo etten saa mitään otetta turinoistasi.
Älä keskity hösöttämään minusta vaan kysy, jos on asiaa. Ja vastaan. Aapeen mies tulee nollatuksi, koska tuo tyttönen menee tuosta pisteestä vaatimaan avioliittoa ja saa sen. Näethän itsekin. Kun tämä polo mies menee avioliittoon naisen kanssa, tekee lapsia, maksaa loppuelämänsä ja tää nainen on jo lähtöpisteessä miettimässä parempia. Sitä kutsutaan nollaukseksi ("Zero out"). Likka lähtee kolmen vuoden päästä viimeistään, keksii tarinoita päässään henkisestä väkivallasta ja kaikkea tätä narskujuttua, mitä te kehitätte täällä palstoilla toisillenne. Luette naistenlehdistä.
Kai me nyt tiedetään, miten te naiset toimitte.
Uncle Red Pill
Niinhän minä kysyin, en hösöttänyt. Nyt tulee lisäkysymyksiä, pystytkö keskittymään?
Miksi aapeen mies menee naimisiin vastentahtoisesti? Onko hän tahdoton nuljake joka ei osaa päättää omista asioistaan?
Mistä aapeen mies maksaa loppuelämänsä? Osansa omien jälkeläistensä elatuksesta? Kumi päälle, pappa, jos ei lapsien elättäminen nappaa.
Yksi vielä: mistä olet saanut päähäsi että naiset hakemalla hakisivat tekosyitä erolle? Ei kukaan eroa hyvästä suhteesta. Henkinen väkivalta ja narsistisuus ovat monelle totisinta totta. Isolla osalla naisista on kokemuksia tällaisista miehistä elämänsä ajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uncle Red Pill
Mihin miehet nyt ovat kadonneet? :D Ja miten aapeen mies tulee nollatuksi jos suhde loppuu?
Olet niin omituinen hahmo etten saa mitään otetta turinoistasi.
Älä keskity hösöttämään minusta vaan kysy, jos on asiaa. Ja vastaan. Aapeen mies tulee nollatuksi, koska tuo tyttönen menee tuosta pisteestä vaatimaan avioliittoa ja saa sen. Näethän itsekin. Kun tämä polo mies menee avioliittoon naisen kanssa, tekee lapsia, maksaa loppuelämänsä ja tää nainen on jo lähtöpisteessä miettimässä parempia. Sitä kutsutaan nollaukseksi ("Zero out"). Likka lähtee kolmen vuoden päästä viimeistään, keksii tarinoita päässään henkisestä väkivallasta ja kaikkea tätä narskujuttua, mitä te kehitätte täällä palstoilla toisillenne. Luette naistenlehdistä.
Kai me nyt tiedetään, miten te naiset toimitte.
Uncle Red Pill
Punainen pillerisetä luulee tietävänsä miten asiat on ja siltä pohjalta tekee oletuksiaan tulevaisuudesta. Voisi olla anteliaampaa olla näkemättä naisia yhtenä ryhmänä joka määritellään laumansa edustajien tekemien virheiden perusteella.
Ap, oletteko puhuneet muut asiat läpi? Unohda tuo yhteenmuuttojuttu vähäksi aikaa, ehkä se on vain merkki siitä, että teidän ei kuuluisi olla yhdessä.
Tunnetteko toistenne tärkeimmät arvot? Asenteen rahaan? Oletteko ystäviä myös, vaiko vaan suhteessa? Koetko hänen kanssa turvaa ja rauhaa? Hyväksyttekö toistenne suvut. Kehtaatko esitellä miehen kenelle tahansa, vai joudutko selittelemään?
Suhde päihteisiin, työhön? Ovatko hengelliset vakaumukset tai ateismi yhteistä.
Jos etsit aviomiestä, käy läpi näitä, niin et tuhlaa aikaasi herra vääriin.
Se oikea on se, joka pysyy. Sen oikean kanssa tiedät mitä haluat. Ja sen oikean kanssa asiat ei ole kovin vaikeita, vaan sujuu luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän minä kysyin, en hösöttänyt. Nyt tulee lisäkysymyksiä, pystytkö keskittymään?
Miksi aapeen mies menee naimisiin vastentahtoisesti? Onko hän tahdoton nuljake joka ei osaa päättää omista asioistaan?
Mistä aapeen mies maksaa loppuelämänsä? Osansa omien jälkeläistensä elatuksesta? Kumi päälle, pappa, jos ei lapsien elättäminen nappaa.
Yksi vielä: mistä olet saanut päähäsi että naiset hakemalla hakisivat tekosyitä erolle? Ei kukaan eroa hyvästä suhteesta. Henkinen väkivalta ja narsistisuus ovat monelle totisinta totta. Isolla osalla naisista on kokemuksia tällaisista miehistä elämänsä ajalta.
En ole väittänyt, että naimisiinmeno on vastentahtoista, puhut omiasi, mutta en yllättynyt. Kirjoittaja omien sanojensa mukaan on mieltä, että "mikäli jotain parempaa kävelee eteen, on ok päättää suhde ja aloittaa uusi". Mies puolestaan "oletti saavansa vaimoasteisen sitoutumisen". Nämä eivät stemmaa. Tässä on isohko riski, että nainen hyppää naimisiin ja erota nopeasti. Naisilla on kyky selittää mustaa valkoiseksi halutessaan ja me kaikki kokeneet miehet tiedämme sen. Siten väitteet narsismista ja henkisestä väkivallasta on tyypillisesti se, mihin naiset vetoavat, kun eivät saa tahtoaan läpi tai jotain muuta skeidaa. Varmasti myös todellisia tapauksia on. Seuraavaan suhteeseen ne tuo nää ekoilla treffeillä näytille, jolloin mies sanoo heippa kiitos oli kivaa.
Jätetään tähän keskustelu, koska on asenteellista. Jos on jotain ihan aitoa keskustelua, voidaan aloittaa sellainen, lupaan käyttäytyä hyvin.
Uncle Red Pill
Sanoit että nainen vaatii avioliittoa ja miespoloinen sitten siihen suostuu. Miksei miehellä ole omaa tahtoa asiassa? Miksei hän ota vastuuta elämästään?
Sinäkään et osaa edes vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, vaan suollat samaa lussutusta naisten keksimistä tarinoista. Et kuitenkaan perustellut edes sitä, miksi luulet naisten keinoilla millä hyvänsä pyrkivän ulos toimivista suhteista.
No, en tosin odottanutkaan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän minä kysyin, en hösöttänyt. Nyt tulee lisäkysymyksiä, pystytkö keskittymään?
Miksi aapeen mies menee naimisiin vastentahtoisesti? Onko hän tahdoton nuljake joka ei osaa päättää omista asioistaan?
Mistä aapeen mies maksaa loppuelämänsä? Osansa omien jälkeläistensä elatuksesta? Kumi päälle, pappa, jos ei lapsien elättäminen nappaa.
Yksi vielä: mistä olet saanut päähäsi että naiset hakemalla hakisivat tekosyitä erolle? Ei kukaan eroa hyvästä suhteesta. Henkinen väkivalta ja narsistisuus ovat monelle totisinta totta. Isolla osalla naisista on kokemuksia tällaisista miehistä elämänsä ajalta.
En ole väittänyt, että naimisiinmeno on vastentahtoista, puhut omiasi, mutta en yllättynyt. Kirjoittaja omien sanojensa mukaan on mieltä, että "mikäli jotain parempaa kävelee eteen, on ok päättää suhde ja aloittaa uusi". Mies puolestaan "oletti saavansa vaimoasteisen sitoutumisen". Nämä eivät stemmaa. Tässä on isohko riski, että nainen hyppää naimisiin ja erota nopeasti. Naisilla on kyky selittää mustaa valkoiseksi halutessaan ja me kaikki kokeneet miehet tiedämme sen. Siten väitteet narsismista ja henkisestä väkivallasta on tyypillisesti se, mihin naiset vetoavat, kun eivät saa tahtoaan läpi tai jotain muuta skeidaa. Varmasti myös todellisia tapauksia on. Seuraavaan suhteeseen ne tuo nää ekoilla treffeillä näytille, jolloin mies sanoo heippa kiitos oli kivaa.
Jätetään tähän keskustelu, koska on asenteellista. Jos on jotain ihan aitoa keskustelua, voidaan aloittaa sellainen, lupaan käyttäytyä hyvin.
Uncle Red Pill
Naiset sitä ja naiset tätä..Huoh..
Vierailija kirjoitti:
Jätetään tähän keskustelu, koska on asenteellista. Jos on jotain ihan aitoa keskustelua, voidaan aloittaa sellainen, lupaan käyttäytyä hyvin.
Uncle Red Pill
Kaikkein paras oli minusta tämän yhden naisen kolmen sanan diagnoosi: "Kilttis on narsku". Mä repesin tänään aamulla, että teistä pitäis tehdä Putous-hahmo, jolla on silmäaluset mustat ja joka hokee, että "Kilttis on narsku". En mitenkään viittaa siihen, että tämä diagnoosi ei olisi ammattilaisen tekemä. LOL. Mun mielestä teillä on ihan hauska alakulttuuri täällä, ja oon repeillyt kaks päivää. Kohta kyllästyn, no worries.
Uncle Red Pill
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän minä kysyin, en hösöttänyt. Nyt tulee lisäkysymyksiä, pystytkö keskittymään?
Miksi aapeen mies menee naimisiin vastentahtoisesti? Onko hän tahdoton nuljake joka ei osaa päättää omista asioistaan?
Mistä aapeen mies maksaa loppuelämänsä? Osansa omien jälkeläistensä elatuksesta? Kumi päälle, pappa, jos ei lapsien elättäminen nappaa.
Yksi vielä: mistä olet saanut päähäsi että naiset hakemalla hakisivat tekosyitä erolle? Ei kukaan eroa hyvästä suhteesta. Henkinen väkivalta ja narsistisuus ovat monelle totisinta totta. Isolla osalla naisista on kokemuksia tällaisista miehistä elämänsä ajalta.
En ole väittänyt, että naimisiinmeno on vastentahtoista, puhut omiasi, mutta en yllättynyt. Kirjoittaja omien sanojensa mukaan on mieltä, että "mikäli jotain parempaa kävelee eteen, on ok päättää suhde ja aloittaa uusi". Mies puolestaan "oletti saavansa vaimoasteisen sitoutumisen". Nämä eivät stemmaa. Tässä on isohko riski, että nainen hyppää naimisiin ja erota nopeasti. Naisilla on kyky selittää mustaa valkoiseksi halutessaan ja me kaikki kokeneet miehet tiedämme sen. Siten väitteet narsismista ja henkisestä väkivallasta on tyypillisesti se, mihin naiset vetoavat, kun eivät saa tahtoaan läpi tai jotain muuta skeidaa. Varmasti myös todellisia tapauksia on. Seuraavaan suhteeseen ne tuo nää ekoilla treffeillä näytille, jolloin mies sanoo heippa kiitos oli kivaa.
Jätetään tähän keskustelu, koska on asenteellista. Jos on jotain ihan aitoa keskustelua, voidaan aloittaa sellainen, lupaan käyttäytyä hyvin.
Uncle Red Pill
Voitasko keskustella siitä miten maailman näet? Kun tuosta helposti nousee sellainen naiset paha ja miehet syytön -näkemys. Yhtälailla "miehet" (lue; jotkut yksilöt kyseisen sukupuolen edustajista) pystyy selittämään valkoisen mustaksi, joten tämä sukupuolten välinen vastakkainasettelu ajaa meitä vaan erilleen vaikka päinvastaistahan yleensä haetaan. Lisäks, luulin red pill matrixvertauksen viittaavan siihen, miten näet yhteiskunnan ja ihmismielen läpi jolloin on ns herännyt massahypnoosista, mutta onko asia niin vai mitä nimimerkilläsi tarkoitat?
Alue: Aihe vapaa
Hetkinen! eihän ap ole tarjonnut mitään asuntoa tuolle miehelle, kun ei suostunut muuttamaan tämän kanssa yhteen?