Onnistuneen avioliiton salaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa on avioerolla ja avoerolla? Sattuuko avoero vähemmän?

Sattuu yhtä paljon. Mutta siis helpompi, mitä paperisotaan tulee.

Nojaa.. Kahesti avioero, ei ollu hirvee paperisota, helppoo ku heinänteko noin niinku paperilla. Täytyy vaan tehä avioerohakemus. Hirveen helppoo, maksaa noin 100 e. Jos ei tarte omaisuutta jakaa tms juttuja. Itellä ei oo koskaan tarvinnu muuta ku laittaa avioeropaperit.

Että ei oo paljo vaikeempi kuin ero muutenkaan. Ero on kaikissa tapauksissa henkisesti raskas vaikka olisi vain seurustellut.

Vierailija kirjoitti:

Se, että ollaan oikeasti ensisijaisesti ystäviä. Toki pitää olla ihastunut ja rakastunut, mutta sellaiset tunteet välillä heittelevät, aito ystävyys kantaa.

Pitää arvostaa toista. Toisen älyä, arvoja, työtä, kiinnostuksen kohteita. Halveksunta ja naureskelu johtavat rakkauden loppuun ennemmin tai myöhemmin.

Jännä että nyt näin. Edellisessä keskustelussa se oli vaaleanpunaiset lasit ja alun kova kiima jotka ennustivat loppuelämän suhdetta parhaiten. Lisäksi mistään ei kannattanut puhua, vaan tosirakkaus ymmärtää jo nenänasennosta ihan kaiken :D

Lapset, raha ja omaisuus on paras liima. Ylipäätään yhdessä rakennettu elämä ihmisineen, perinteineen jne. Sellaisesta on vaikea irrottautua. Se ei tarkoita, etteikö tällaisissa(kin) avioliitoissa olisi salaisia erohaaveita, sivusuhteita jne. Harvoin ne vain johtavat eroon. 

Huumori, huumori, huumori 🙂 Tosi moni tilanne hoituu huumorilla, pitää osata nauraa yhdessä, riita loppuu ennenkuin se alkaakaan. Pitää tykätä suunnilleen samoista asioista. Pitää osata innostua kun toinen ehdottaa jotain itselle vähän oudompaa menoa tai tekemistä. Pitää heittäytyä. Pitää olla omiakin asioita, tekemistä ja ystäviä.

Parisuhde on muuttuva tila, ei siihen mitään reseptiä löydy.

Liian saamattomia että eroaisivat

Lapsettomuus. Lapsi on se joka tulee naisen ja miehen väliin.

Minäpä voin kertoa, vaikka nuori vielä olen. Monta lasta ja 15 vuotta avioliittoa takana. Miksi meillä aina selvitty vaikeista ajoista yms on kunnioitus, uskollisuus, anteeksi pyytäminen ja antaminen, nöyryys. Ei tarvi olla samanlainen ja hyvä on jos luonne on erilainen, koska jos kaksi samanlaista menee yhteen niin usein siinä vaa ruokitaan huonoja puolia esiin. Sitten on vielä se, että mielenterveys kunnossa ja terve maalaisjärki päässä. Itsestä huolehtiminen. Nämä meillä ja hyvä on olla ja lapset voi hyvin.

Opiskele ja ymmärrä miksi puoliso reagoi tiettyihin asioihin tietyllä tavalla, ja toivo että hän oppii samat asiat myös sinusta.

Sukista lattialla ei tarvi hermostua, mutta niistä voi huomauttaa, aivan varmasti jätät itsekin jotain asioita sikinsokin, tai sinussa on jokin piirre mikä puolisoa ärsyttää.

Unohda se, että "jossain on joku parempi" koska, niin varmasti on. Aina löytää jonkun joka on muka "parempi".

Jos sanojen "rakastan sinua" puute vaivaa, niin mieti millä muilla tavoin hän osoittaa rakkautta? Tuoko yllättäen kaupasta lempisuklaata? Poimiiko sinulle itse kukkia ainoastaan kesällä, koska hänestä on tyhmää ostaa sellaisia kaupasta?

Älä arvostele itseäsi negatiiviseen sävyyn. Asiat joita toistat, lopulta voivat pinttyä puolison päähän. Tämä voi olla vaikeaa, jos on kovin huono itsetunto, mutta mieheni tokaisi minulle näin:" En mä halua kuunnella kun sä aina haukut itteäs, kun sitten mä alan ajatella samalla tavalla, vaikka se ei edes ole totta."

Hmm...ehkä nämä ovat minulle lähinnä henkilökohtaisia ohjeita, voi olla että joku ajattelee samoin.

Toisen arvostus ja että myös omaa aikaa on ja suo sen toisellekin esim harrastukset , omat Ystävät ( ent mies oli etten ois saanu mennä ees ostoksille yksin ja jokaista menoo kyttäsi ...en ollu enkä oo bailaaja edes..no töihin ei tietenkää tunkenu mukaan :D oli ahdistavaa kun esim Äiti pyys elokuvii ni häne ois pitäny mukaan ) välillä ja Puheyhteys joka nyk miehen kanssa toimii ...Avioliittoo nyt kesällä 20-v 

Näitä on nyt tosi mielenkiintoista lukea, koska menen ensi vuoden kesällä naimisiin. Kiinnostavia vinkkejä, esim, tuo kahden anteeksiantajan liitto kuulosti hyvältä.

Kuuntelee ja ottaa toisen edun huomioon. Ajattelee  toista, mutta ei päätä hänen puolestaan. Siis kysyy mikä on kumppanin etu kumppanin omasta mielestä ja ottaa sen huomioon. Ei päätä itse, että x on sinun etusi ja sillä siisti. Yksi ukko ei millään tajunnut näiden kahden eroa.

Vierailija kirjoitti:

Toinen on kyykyttäjä ja toinen läheisriippuvainen. Yhdessä ollaan, vaikka kumpikaan ei ole tyytyväinen elämäänsä.

En silti tätä onnistuneeksi kuvailisi.

Alussa halutaan riittävän samoja asioita parisuhteelta (esim halutaanko lapsia, halutaanko asua yhdessä jne) ja opetellaan tekemään kompromisseja. Hyväksytään toinen sellaisena kuin hän on ja kunnioitetaan häntä - samalla kuitenkin kunnioitetaan myös itseä ja omia rajoja eli sanotaan selvin sanoin jos toisen käytös itseä kohtaan ei ole ok. Ei uhriuduta. Otetaan vastuu omasta onnellisuudesta, ei kyräillä tai katkeroiduta jos toinen ei täytä kaikkia toiveita tai lue ajatuksia. Annetaan toiselle oikeus myös omaan tilaan ja elämään, ei kytätä eikä roikuta toisessa. Ollaan kiinnostuneita keskustelemaan toisen kanssa, kuunnellaan toisen ajatuksia ja mielipiteitä ja pyritään olemaan auki toiselle silloin kun hän lähestyy ja halua jutella. Nostetaan kissa pöydälle myös vaikeiden asioiden edessä, ja lähdetään rohkeasti selvittämään parisuhteen vaikeuksia ja kriisejä, mutta pidetään katse siinä mikä on oikeasti tärkeää, ei kriisiytetä pikkuasioita tarpeettomasti. Suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti toisen aloitteisiin mm. unelmien, hankintojen ja fyysisen läheisyyden suhteen. Siis ylläpidetään hyvää yhteyttä. Yhteiset lapset ja vastoinkäymisistä selviäminen yhdessä ovat huikeita liimoja.

Se että avioliitto on solmittu rakkaudesta eikä esimerkiksi siitä että toisella on hyvä ammatti hän on korkeasti koulutettu tai hän on hyvän näköinen. Eli ns pinnallisista lähtökohdista. Tällaiset avioliitot näyttää hyvältä mutta karahtavat kiville aika nopeasti.  Sen jälkeen että suhteesta on pidetty huolta ja myös itsestä. 

Suhteessa ollaan rehellisiä ja uskollisia. Lapset eivät vie vanhempien huomiota pois toisista. Rakkauden eteen tehdään töitä se ei ole itsestäänselvyys. Molemmat osaa pitää itsensä pois tilanteista jossa mahdollista pettämistä voisi tapahtua koska vaikka olisi kuinka paljon rakkautta näin voi käydä jos menee väärään paikkaan ja antaa jonkun tulla liian lähelle. Seksiä on tarpeeksi eikä se lopu yhtäkkiä. Arvot on samaa suuntaa tai ainakin ymmärretään toisen arvoja. Ollaan mies ja nainen ei yritetä muuttua toiseksi.

Aluksi rakastuminen ja se muuttuu rakastamiseksi ajan myötä. Näkyy toistensa huolenpitona ja välittämisenä mm mitä toiselle kuuluu, miten työpäivä on mennyt, mitä voisimme tehdä yhdessä ja nauttia.

Keskeisintä on toinen toistensa kunnioittaminen ja arvostaminen. Ei väheksyvä asenne asiaan, josta toinen tykkää. Samat elämänarvot. Vastuullisuus ja rehellisyys kaikessa. Silti ymmärretään toisen yksilöllisyyttä ja oikeutta myös omaan elämään, eikä kuljeta kylki kyljessä kiinni kaikessa.

Vapautta tavata omia ystäviään.

Vierailija kirjoitti:

Aluksi rakastuminen ja se muuttuu rakastamiseksi ajan myötä. Näkyy toistensa huolenpitona ja välittämisenä mm mitä toiselle kuuluu, miten työpäivä on mennyt, mitä voisimme tehdä yhdessä ja nauttia.

Keskeisintä on toinen toistensa kunnioittaminen ja arvostaminen. Ei väheksyvä asenne asiaan, josta toinen tykkää. Samat elämänarvot. Vastuullisuus ja rehellisyys kaikessa. Silti ymmärretään toisen yksilöllisyyttä ja oikeutta myös omaan elämään, eikä kuljeta kylki kyljessä kiinni kaikessa.

Vapautta tavata omia ystäviään.

Tuosta jäi seksi pois, mutta ilman muuta seksi on tärkeä liima parisuhteelle. Toimiva seksi molemminpuolin ja sille löytyy aikaa aina kun niin yhdessä halutaan.

On oltava sopivasti yhteistä, sopivasti omaa. Älä vahdi toista. Salli oma aika ja kiinnostuksen kohteet. Ne ovat molempien oikeuksia.

Normaalissa avioliitossa tulee välillä ristiriitoja , jopa mökötetäänkin. Joutuu joustamaan ja tekemään kompromisseja jne.

Eikä joka paikkaan tarvi kaksin kulkea. Antaa toiselle happea.

Ei samat asiat merkitse kaikille ihmisille. Yksi tykkää yhdenlaisesta, jota toinen ei voi sietää.