Mitä hyötyä kauniinaolemisesta on?
Miksi kannattaa panostaa ulkonäköönsä ja olla kaunis? Mitä kaunis saa, mutta ruma ei?
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi sellaista miestä, joka olis kiinnostunut musta vaan ulkonäköni takia.
No silloin et tule miestä saamaan ikinä.
On olemassa myös hyviä miehiä. Oikeasti. Niitä, jotka rakastuvat ihmiseen, ja arvostavat myös naisen persoonaa.
Eli onko myös hyvän naisen määritelmä silloin myös se, että rakastuu miehen sisimpään, eikä ulkonäköön? Tällöin lähes kaikki kauniit ja nuoret naiset eivät ole hyviä naisia, ja vaatimattomamman näköiset taas ovat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi sellaista miestä, joka olis kiinnostunut musta vaan ulkonäköni takia.
No silloin et tule miestä saamaan ikinä.
On olemassa myös hyviä miehiä. Oikeasti. Niitä, jotka rakastuvat ihmiseen, ja arvostavat myös naisen persoonaa.
Mutta miten ajattelet, että mies alunperin kiinnostuu sinusta? Ei hän näe sinun sisällesi, niinkuin eivät näe naisetkaan miehen. Ulkonäkö on ensimmäinen ja ratkaiseva askel.
Miksi olisi? Ensinhän voidaan olla opiskelukavereita tai samassa kaveriporukassa, ja kiinnostus voi herätä kun jutut osuvat niin hyvin yksiin. Itse en ole koskaan ihastunut miehen ulkonäköön, vaan aina persoonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi sellaista miestä, joka olis kiinnostunut musta vaan ulkonäköni takia.
No silloin et tule miestä saamaan ikinä.
On olemassa myös hyviä miehiä. Oikeasti. Niitä, jotka rakastuvat ihmiseen, ja arvostavat myös naisen persoonaa.
Eli onko myös hyvän naisen määritelmä silloin myös se, että rakastuu miehen sisimpään, eikä ulkonäköön? Tällöin lähes kaikki kauniit ja nuoret naiset eivät ole hyviä naisia, ja vaatimattomamman näköiset taas ovat...
Ihmisen ulkonäkö ei määritä sitä, millainen hän on sisältä. Naisille nyt muutenkaan ulkonäkö ei ole miehessä se ykkösjuttu, vaan enemmänkin äly ja huumori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi sellaista miestä, joka olis kiinnostunut musta vaan ulkonäköni takia.
No silloin et tule miestä saamaan ikinä.
On olemassa myös hyviä miehiä. Oikeasti. Niitä, jotka rakastuvat ihmiseen, ja arvostavat myös naisen persoonaa.
Eli onko myös hyvän naisen määritelmä silloin myös se, että rakastuu miehen sisimpään, eikä ulkonäköön? Tällöin lähes kaikki kauniit ja nuoret naiset eivät ole hyviä naisia, ja vaatimattomamman näköiset taas ovat...
Ihmisen ulkonäkö ei määritä sitä, millainen hän on sisältä. Naisille nyt muutenkaan ulkonäkö ei ole miehessä se ykkösjuttu, vaan enemmänkin äly ja huumori.
Älä jaksa.
Olen sitä mieltä, että ihminen joka uskoo olevansa kaunis saa melko paljon niitä etuja, joita kauniit saavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi sellaista miestä, joka olis kiinnostunut musta vaan ulkonäköni takia.
No silloin et tule miestä saamaan ikinä.
On olemassa myös hyviä miehiä. Oikeasti. Niitä, jotka rakastuvat ihmiseen, ja arvostavat myös naisen persoonaa.
Mutta miten ajattelet, että mies alunperin kiinnostuu sinusta? Ei hän näe sinun sisällesi, niinkuin eivät näe naisetkaan miehen. Ulkonäkö on ensimmäinen ja ratkaiseva askel.
Miksi olisi? Ensinhän voidaan olla opiskelukavereita tai samassa kaveriporukassa, ja kiinnostus voi herätä kun jutut osuvat niin hyvin yksiin. Itse en ole koskaan ihastunut miehen ulkonäköön, vaan aina persoonaan.
Entäs, kun ne opiskeluajat ovat vääjäämättä jonain päivänä ohi ja sinusta tulee aikuinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi sellaista miestä, joka olis kiinnostunut musta vaan ulkonäköni takia.
No silloin et tule miestä saamaan ikinä.
On olemassa myös hyviä miehiä. Oikeasti. Niitä, jotka rakastuvat ihmiseen, ja arvostavat myös naisen persoonaa.
Mutta miten ajattelet, että mies alunperin kiinnostuu sinusta? Ei hän näe sinun sisällesi, niinkuin eivät näe naisetkaan miehen. Ulkonäkö on ensimmäinen ja ratkaiseva askel.
Miksi olisi? Ensinhän voidaan olla opiskelukavereita tai samassa kaveriporukassa, ja kiinnostus voi herätä kun jutut osuvat niin hyvin yksiin. Itse en ole koskaan ihastunut miehen ulkonäköön, vaan aina persoonaan.
Entäs, kun ne opiskeluajat ovat vääjäämättä jonain päivänä ohi ja sinusta tulee aikuinen?
No itse ainakin olen ollut siitä asti onnellisesti naimisissa.
Minä en ollut nuorena kaunis tai olisin ehkä ollut, jos olisin saanut vähän tyylivinkkejä ja hiukset olisi olleet nätisti laitetut. Aloin "kaunistua" vasta kolmikymppisenä, kun löysin oman tyylini ja itsevarmuuteni kasvoi.
Voin sanoa, että ulkonäöllä on tosiaan merkitystä. Työelämässä olen menestynyt hyvin. Työskentelen asiantuntijana ja olen edennyt uralla paremmin kuin olisi ehkä pitänyt. Ihmiset luottavat olemukseeni automaattisesti, ja olen vakuuttava, minua uskotaan ja kohdellaan erittäin hyvin.
Miesrintamalla ei flaksi käynyt 18-27 vuoden välillä ollenkaan, kolmenkympin jälkeen tulijoita olisi ollut ovista ja ikkunoista.
Nyt viisikymppisenä olen edelleen varsin vetävän näköinen, toki ikä näkyy naamasta, mutta kroppa on kuosissa. Väitän, että edelleen saan hyvää kohtelua ulkonäköni takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppani- ja seksitarjokkaita on niin paljon , että voi valita joukosta mieleisensä.
Kaikki vatteet näyttävät hyvältä ja voi tuntea esteettistä iloa katsoessaan peiliin.
Ihmiset suhtautuvat myötämielisesti ja ihailevasti, työllistyminen ja ihmissuhteiden saaminen on helpompaa kuin rumalle. Omaa ulkonäköä ei tarvitse murehtia ja hävetä ja voi keskittyä olennaisempiin asioihin.Tarkennus: miehet suhtautuvat myötämielisesti ja ihailevasti. Toiset naiset ovat kateellisia ja usein melkein silminnähden vihamielisiä.
kaunis N
Tämä. Sitä on kuin ruma ankanpoikanen jota muut nokkii. Työelämässä saa puukkoa selkään, jos sattuu joku kateellinen ja huomionkipeä nainen samaan yhteisöön. Jouduin kerran yhden tälläisen hampaisiin ja hänen lempihommaa oli levitellä minusta uskomattomia valheita.
Sitä on kuin ruma ankanpoikanen..
Olisko kuitenkin niin, että ruma on se ruma ankanpoikanen, jota sorsitaan. Ja toisin kuin tarina kertoo, ruma on usein sitä koko elämänsä, muuttumatta muiden ihailemaksi kauniiksi joutseneksi.
Naurettavaa yrittää väittää, etteikö kauneus olisi suuri etu elämässä.
Jos nyt iltapäivälehtiä, somea ja muuta mediaa seuraa, voi miettiä kuinka moni naisista joista tehdään juttuja on julkisuudessa ulkonäkönsä vuoksi ja moniko todellisten meriittien vuoksi. Tosiasia on, että hyvä ulkonäkö toimii vipuna jos moneenkin asiaan.
EN tiedä. Ihanaa olla ihan tavallisen näköinen. en panosta ulkonäköön juuri ollenkaan. En tarvitse enkä halua muiden ihmisten huomiota. en vaan jaksa.
Olen jo 45v mutta uskon että elämä kauniin asujinut helpommin. Seuraa on aina, miehet kilpailee yhä huomiosta, nykyään vaan yhä enemmän miehiä kun nuorista vanhoihin kaikki haluaa. Kauppareissuillakin tullaan kehumaan. Töitä olen aina saanut helposti jos mies haastattelijoita. Ja on se kiva olla kaunis.
Olen tavallisen näköinen nainen. Mutta sitten jos vähänkin panostan pukeutumiseen, niin huomaan kaupassa kohtelun ja muualla olevan mukavampaa. Ei ole muusta kokemusta kuin Pukeutumismielessä ja sekin riittää parempaan kohteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tutkimustenkin mukaan helpommin töitä, parempaa palkkaa jne. Jopa vanhemmat kohtelevat kaunista lasta paremmin kuin rumaa eli ovat ymmärtäväisempiä ja anteeksiantavaisempia. Tietysti myös kumppani löytyy helpommin.
Minulla on itseäni liki 20 vuotta nuorempi ystävä, jonka ulkonäkö, erityisesti vartalo, ei ole perinteisen viehättävä. Kyllä se ero huomion määrässä verrattuna siihen, mitä itse sai nuorena esimerkiksi yöelämässä, on huikea. Ja on sillä väliä. Itse ihan vain nättinä, en kaunottarena, olen aina saanut sen pojan/miehen, jonka olen halunnut. Kaverini ei yleensä saa miestä, josta olisi kiinnostunut.
No ei se näin mene. Minä olen ihan normaali nainen, ja olen pärjännyt joka paikassa ihan hyvin. Opiskelut ja koulu meni hienosti, kavereita olen aina saanut helposti, olen saanut erinomaisen miehen, jonka halusin, ja työpaikat, jotka halusin. Minun on oikeasti mahdotonta keksiä, mikä olisi ollut helpompaa, jos olisin ollut kauniimpi.
Paljon enemmän minusta ratkaisee ystävällinen ulospäinsuuntautunut persoona, riittävä älykkyys, hyvä itsetunto ja rohkeus. Kun niitä on, pärjää kyllä ihan tavallisellakin ulkonäöllä.
Sara Sieppi tienaa 150k vuodessa ja tekee "töitä" varmaan tunnin päivässä. Siinä sulle vastaus. Kumpi pääsee helpommalla?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt iltapäivälehtiä, somea ja muuta mediaa seuraa, voi miettiä kuinka moni naisista joista tehdään juttuja on julkisuudessa ulkonäkönsä vuoksi ja moniko todellisten meriittien vuoksi. Tosiasia on, että hyvä ulkonäkö toimii vipuna jos moneenkin asiaan.
Pääosin kaikki nämä "somettajat" naisista on ulkonäkönsä takia niin seurattuja instassa yms. Seuratuimmat miehet on tunnettuja ensin jostain muusta.
Kaunis nainen saa miehen suhteeseen. Minä rumana vain kertapanoon. Olisinpa kaunis, edes nätti mutta kun ei :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tutkimustenkin mukaan helpommin töitä, parempaa palkkaa jne. Jopa vanhemmat kohtelevat kaunista lasta paremmin kuin rumaa eli ovat ymmärtäväisempiä ja anteeksiantavaisempia. Tietysti myös kumppani löytyy helpommin.
Minulla on itseäni liki 20 vuotta nuorempi ystävä, jonka ulkonäkö, erityisesti vartalo, ei ole perinteisen viehättävä. Kyllä se ero huomion määrässä verrattuna siihen, mitä itse sai nuorena esimerkiksi yöelämässä, on huikea. Ja on sillä väliä. Itse ihan vain nättinä, en kaunottarena, olen aina saanut sen pojan/miehen, jonka olen halunnut. Kaverini ei yleensä saa miestä, josta olisi kiinnostunut.
No ei se näin mene. Minä olen ihan normaali nainen, ja olen pärjännyt joka paikassa ihan hyvin. Opiskelut ja koulu meni hienosti, kavereita olen aina saanut helposti, olen saanut erinomaisen miehen, jonka halusin, ja työpaikat, jotka halusin. Minun on oikeasti mahdotonta keksiä, mikä olisi ollut helpompaa, jos olisin ollut kauniimpi.
Paljon enemmän minusta ratkaisee ystävällinen ulospäinsuuntautunut persoona, riittävä älykkyys, hyvä itsetunto ja rohkeus. Kun niitä on, pärjää kyllä ihan tavallisellakin ulkonäöllä.
No hienoa sulle. Kaverini on älykäs, rohkea, monipuolinen, maailmasta kiinnostunut erittäin mukava ja ystävällinen ihminen. Mutta valitettavasti voisi sanoa, ettei hän ole edes tavallinen viehättävyydeltään vaan hänellä on ulkoisia ominaisuuksia, jotka ovat miehistä luotaantyöntäviä. Se todella näkyy kiinnostuksen puutteena.
No miten hänellä menee opiskelujen, työn ja muun elämän suhteen? Pidän vähän outona, että takerrut tuohon miesten suosioon ja vertailet sitä omaan 20 vuoden takaiseen menekkiisi. Onhan tässä nyt maailma muuttunut yöelämä mukaan luettuna. Ehkä (oletettavasti) nuoren naisen kannattaa kokeilla eri juttuja kuin meidän täti-ihmisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tutkimustenkin mukaan helpommin töitä, parempaa palkkaa jne. Jopa vanhemmat kohtelevat kaunista lasta paremmin kuin rumaa eli ovat ymmärtäväisempiä ja anteeksiantavaisempia. Tietysti myös kumppani löytyy helpommin.
Minulla on itseäni liki 20 vuotta nuorempi ystävä, jonka ulkonäkö, erityisesti vartalo, ei ole perinteisen viehättävä. Kyllä se ero huomion määrässä verrattuna siihen, mitä itse sai nuorena esimerkiksi yöelämässä, on huikea. Ja on sillä väliä. Itse ihan vain nättinä, en kaunottarena, olen aina saanut sen pojan/miehen, jonka olen halunnut. Kaverini ei yleensä saa miestä, josta olisi kiinnostunut.
No ei se näin mene. Minä olen ihan normaali nainen, ja olen pärjännyt joka paikassa ihan hyvin. Opiskelut ja koulu meni hienosti, kavereita olen aina saanut helposti, olen saanut erinomaisen miehen, jonka halusin, ja työpaikat, jotka halusin. Minun on oikeasti mahdotonta keksiä, mikä olisi ollut helpompaa, jos olisin ollut kauniimpi.
Paljon enemmän minusta ratkaisee ystävällinen ulospäinsuuntautunut persoona, riittävä älykkyys, hyvä itsetunto ja rohkeus. Kun niitä on, pärjää kyllä ihan tavallisellakin ulkonäöllä.
No hienoa sulle. Kaverini on älykäs, rohkea, monipuolinen, maailmasta kiinnostunut erittäin mukava ja ystävällinen ihminen. Mutta valitettavasti voisi sanoa, ettei hän ole edes tavallinen viehättävyydeltään vaan hänellä on ulkoisia ominaisuuksia, jotka ovat miehistä luotaantyöntäviä. Se todella näkyy kiinnostuksen puutteena.
No miten hänellä menee opiskelujen, työn ja muun elämän suhteen? Pidän vähän outona, että takerrut tuohon miesten suosioon ja vertailet sitä omaan 20 vuoden takaiseen menekkiisi. Onhan tässä nyt maailma muuttunut yöelämä mukaan luettuna. Ehkä (oletettavasti) nuoren naisen kannattaa kokeilla eri juttuja kuin meidän täti-ihmisten.
Ero on se, että nuorilla naisilla on paljon helpompaa nykyään. Enää ei tarvitse lähteä kotiovesta ulos, niin puhelimeen tulee deittipyyntöjä jatkuvalla syötöllä niin halutessaan. Ja yöelämään mennään yleensä tanssimaan kavereiden kanssa, eikä haluta edes tutustua vieraisiin ihmisiin, koska se on outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tutkimustenkin mukaan helpommin töitä, parempaa palkkaa jne. Jopa vanhemmat kohtelevat kaunista lasta paremmin kuin rumaa eli ovat ymmärtäväisempiä ja anteeksiantavaisempia. Tietysti myös kumppani löytyy helpommin.
Minulla on itseäni liki 20 vuotta nuorempi ystävä, jonka ulkonäkö, erityisesti vartalo, ei ole perinteisen viehättävä. Kyllä se ero huomion määrässä verrattuna siihen, mitä itse sai nuorena esimerkiksi yöelämässä, on huikea. Ja on sillä väliä. Itse ihan vain nättinä, en kaunottarena, olen aina saanut sen pojan/miehen, jonka olen halunnut. Kaverini ei yleensä saa miestä, josta olisi kiinnostunut.
No ei se näin mene. Minä olen ihan normaali nainen, ja olen pärjännyt joka paikassa ihan hyvin. Opiskelut ja koulu meni hienosti, kavereita olen aina saanut helposti, olen saanut erinomaisen miehen, jonka halusin, ja työpaikat, jotka halusin. Minun on oikeasti mahdotonta keksiä, mikä olisi ollut helpompaa, jos olisin ollut kauniimpi.
Paljon enemmän minusta ratkaisee ystävällinen ulospäinsuuntautunut persoona, riittävä älykkyys, hyvä itsetunto ja rohkeus. Kun niitä on, pärjää kyllä ihan tavallisellakin ulkonäöllä.
Sara Sieppi tienaa 150k vuodessa ja tekee "töitä" varmaan tunnin päivässä. Siinä sulle vastaus. Kumpi pääsee helpommalla?
Ehdottomasti minä tavisnaamallani. Minua ei haukuta päivittäin netissä, minulla on ihana perhe, puoliso ja koti, ja olen saanut opiskella mielekkään ammatin, olen saanut onnistumisen kokemuksia työelämässä ja muualla, ilman, että minun on tarvinnut myydä yksityisyyttäni.
Selvästikin eri ihmisten kohdalla on valtava ero siinä, minkä kukakin näkee hyväksi elämäksi. Itse en näe mitään Vegas-tarjoilijan tai sometähden elämää sellaisena, jota kukaan kauniskaan täysjärkinen tavoittelisi. Siksi en ole sitä mieltä, että kauneudesta olisi ihmiselle mitään hyötyä.
Toki varmasti jos on oikeasti fyysisesti poikkeava, voi perustellusti ajatella, että normaalilla ulkonäöllä olisi helpompaa. Mutta minä olen sitä mieltä, että nuo rumana itseään pitävät eivät ole mitään rumia, vaan vain huonoitsetuntoisia. Katsokaa vaikka nuoria ylioppilasjuhlissa. Onko kukaan ikinä nähnyt rumaa nuorta (muualla kuin peilissä?) En minä ainakaan.
Myös on eri asia kuin vaan. Lue tuo ensimmäinen viesti, mistä tämä kommentointi lähti.