Voiko uskovaisella ja ateistilla olla keskenään kunnioittavaa parisuhdetta tai perhettä?
Uskovainen tuttavamies pohdiskeli tuossa tinderöintiään, kuulosti minun korvaani hiukan erikoiselta. Haluaisi uskovaisen vaimon, mutta kun muutkin kriteerit on aika korkealla (hoikka, nuori, kaunis) niin valikoimaa lisätäkseen "kelpuuttaa" muutkin. Kysyin, että miten mahd. lasten kasvatus ja se pohti siinä, että no jos kirkkoon kuulumaton puoliso ei hyväksyisi kastamista niin ehkä hän voisi kastattaa lapsen salaa (wtf?), koska muuten lapsi joutuu kuollessaan hel vet tiin. Onko tällaisia oikeasti enemmänkin, vai olenko tekemisissä aivan erikoislevelin hörhön kanssa?
Kommentit (73)
Uskon Korkemimpaan mutta en itsekään ihan kaikkeen mitä uskovaiset. Voisin olla agnostikon tai toisuskoisen kanssa, ateistinkin. Mutta toivoisin häneltä kunnioittavaa suhtautumista toisten uskonnoille.
Me olemme olevinamme kovin älykkäitä ja edistyksellisiä ja jossain määrin on saatu hyvääkin aikaan mutta onko tekniikan kehittyminen ja materia oikeanlaista kehittymistä? Eikö henkinen kehitys olisi tärkeämpää? Monella meillä on tavaraa ja materiaa nurkat täynnä mutta oma itsemme henkinen sisusta on saastunut ja täynnä vääryyttä petosta kylmyyttä välinpitämättömyyttä yms. Minusta emme ole vuosisatoihin kehittyneet paljoakaan ihmisenä voi olla että menty jopa takapakkia. Pitäisikö sille tehdä jotain?
Ei. Viimeistään hänen suku vaatii, että lapset pitää kastaa ja käydä rippikoulu ja mennä vihille kirkossa.
On vaikeaa puolustaa lasta aivopesulta.
mark kirjoitti:
Me olemme olevinamme kovin älykkäitä ja edistyksellisiä ja jossain määrin on saatu hyvääkin aikaan mutta onko tekniikan kehittyminen ja materia oikeanlaista kehittymistä? Eikö henkinen kehitys olisi tärkeämpää? Monella meillä on tavaraa ja materiaa nurkat täynnä mutta oma itsemme henkinen sisusta on saastunut ja täynnä vääryyttä petosta kylmyyttä välinpitämättömyyttä yms. Minusta emme ole vuosisatoihin kehittyneet paljoakaan ihmisenä voi olla että menty jopa takapakkia. Pitäisikö sille tehdä jotain?
Henkinen kehitys ei vaadi uskontoja. Vai oliko puheenvuorosi nimenomaan suunnattu asteisteille osoituksena heidän henkisestä kehittymättömyydestään?
Miksi ei voisi olla? Kukin uskoo mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Tiede ei tiedä kaikkea. Osa on täysiä arvauksia ja olettamuksia. Ihminen tietää hyvin vähän asioita.
Ihminen on todennäköisesti liian rajoittunut aivoiltaan edes ymmärtämään vaikka eteen tarjoiltaisiin vastauksia.
Jokin asia tiedetään aina niin kauan kunnes tulee tieto mikä kumoaa sen. Minusta kyseessä ei ole tieto. Tieto on jotain miten joku asia on löysimmepä sitä tai emme ja se ei muutu.Ja uskontoko tietää?
En ole hän, jota kysyt mutta vastaan omalta osaltani. Ensiksi uskonto on hyvin henkilökohtainen asia eli se voi antaa vastausen tai olla antamatta.
Uskonto EI ANNA vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Uskomine taas on siinä mielessä erikoista, että se ei vaadi tai odota toimiakseen todisteita.
Toisaalta taas todisteiden jälkeen ei ole enää järkeä puhua uskomisesta. Todisteet ovat siis uskomiselle merkityksettömiä.
Vierailija kirjoitti:
Maailma on ja oma ehnkilökohtainen elämäni on niin suuressa myllerryksessä, että itselleni se, että haluan uskoa antaa pientä toivoa paremmasta: siitä, että asiat vielä järjestyy ja asettuvat uomiinsa ja löytävät paikkansa mutta niin tietämätön olen, että en voi varmuudella tai tieteellisesti todostaa, että näin tulisi vielä käymään; ainakaan omana elinaikanani.
Tulevaisuususko poikkeaa uskonnoista sikäli, että se on tarpeen ateistillekin. Muutenhan ei olisi syytä edes nousta aamulla ylös sängystä.
Kyllä uskonto antaa myös vastauksia. - Tai näin sen itse tunnen tai koen. On valintoja ja päätöksiä, joiden kohdalla tiedän, että pelksätään rationaalisesti ja tieteellisesti olisi olemassa paljon perustellumpi vastaus tai tapa toimia mutta olen saattanut silti valita kuitenkin sen, johon itse uskon, vaikka moni varmasti pitää minua tästä syystä täysin vinksahataneena.
Hymyilyttää tuo mitä kirjoitit tulevaisuuden uskosta. - Kas kun et kirjoittanut, että kyllä ateisitillekin kelpaa uskonto sillon kun siitä voi ottaa parhaat palat. Mutta joo. Ei oma uskontonikaan ole niin vahvaa ja kaiken kattavaa, että tekisin jokaisen valintani ja päätökseni vain sen perusteella. Vaikka välillä tuntuukin sille, että osalle uskonto kuin jonkinlaien huntu, jonka läpi aistii tai kokee ja tuntee jne kaiken muun.
mark kirjoitti:
Me olemme olevinamme kovin älykkäitä ja edistyksellisiä ja jossain määrin on saatu hyvääkin aikaan mutta onko tekniikan kehittyminen ja materia oikeanlaista kehittymistä? Eikö henkinen kehitys olisi tärkeämpää? Monella meillä on tavaraa ja materiaa nurkat täynnä mutta oma itsemme henkinen sisusta on saastunut ja täynnä vääryyttä petosta kylmyyttä välinpitämättömyyttä yms. Minusta emme ole vuosisatoihin kehittyneet paljoakaan ihmisenä voi olla että menty jopa takapakkia. Pitäisikö sille tehdä jotain?
Takapakkia? Oletko ollut todistamassa ihmisten henkisen kehityksen tasoa muutama vuosisata sitten? Lähdetään vaikka siitä, että lääketiede on lyhyessä ajassa kehittynyt huimasti. Syöpä ja moni muu sairaus ei enää ole kuolemantuomio. Vammaisia, vanhuksia ja mielenterveysongelmia hoidetaan, eikä sysätä jonnekin kuolemaan. Kidutus ja raa-at teloitukset on useimmissa maissa tuomittu, vaikka niitä ikävä kyllä vieläkin tapahtuu. Naisten ei tarvitse olla synnytyskoneita lapsille, joista suuri osa kuolee nälkään ja sairauksiin jo vauvana. Tässä vain muutama ihmiskunnan edistysaskel, jotka ovat tieteen ja koulutuksen ansiota.
Tosissasiko väität, ettei muutama vuosisata sitten ole ollut vääryyttä ja petoksia, ja ettei nykyaikana olisi välittämistä?
mark kirjoitti:
Riippuu uskovaisesta mutta jos olette huomanneet että rippikoulu ja kastaminen on ihan normaaleja käytäntöjä. En tunne yhtään ihmistä joka ei olisi kastettu tai käynyt jonkinlaista rippikoulua. Naimisiinkaan ei kannata mennä kirkossa ilman uskoa koska muuten ne kaavat on tyhjänpäiväisiä jorinoita. Miten voi luvata jumalan kasvojen edessä jos ei usko häneen? Ehkä siksi niin moni liitto kaatuu. Uskovaisista sanotaan että ovat umpimielisiä mutta itse pidän niitä umpimielisinä jotka kuvittelee että ihminen on maailmankaikkeuden älykkäin otus ja jumala sekä päättämässä ja tietämässä kaikesta kaiken. Mitään ei voi olla koska ihminen ei sitä hyväksy tai löydä. Siinä vasta umpimielinen ajatusmaailma.
Helsingissä jo alle puolet syntyvistä lapsista kastetaan. Itse olen 80-luvun tuote, eikä minuakaan ole kastettu, että melko umpinaisessa kuplassa elät, jos et ketään tällaista tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Tiede ei tiedä kaikkea. Osa on täysiä arvauksia ja olettamuksia. Ihminen tietää hyvin vähän asioita.
Ihminen on todennäköisesti liian rajoittunut aivoiltaan edes ymmärtämään vaikka eteen tarjoiltaisiin vastauksia.
Jokin asia tiedetään aina niin kauan kunnes tulee tieto mikä kumoaa sen. Minusta kyseessä ei ole tieto. Tieto on jotain miten joku asia on löysimmepä sitä tai emme ja se ei muutu.Ja uskontoko tietää?
En ole hän, jota kysyt mutta vastaan omalta osaltani. Ensiksi uskonto on hyvin henkilökohtainen asia eli se voi antaa vastausen tai olla antamatta.
Uskonto EI ANNA vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Uskomine taas on siinä mielessä erikoista, että se ei vaadi tai odota toimiakseen todisteita.
Toisaalta taas todisteiden jälkeen ei ole enää järkeä puhua uskomisesta. Todisteet ovat siis uskomiselle merkityksettömiä.
Vierailija kirjoitti:
Maailma on ja oma ehnkilökohtainen elämäni on niin suuressa myllerryksessä, että itselleni se, että haluan uskoa antaa pientä toivoa paremmasta: siitä, että asiat vielä järjestyy ja asettuvat uomiinsa ja löytävät paikkansa mutta niin tietämätön olen, että en voi varmuudella tai tieteellisesti todostaa, että näin tulisi vielä käymään; ainakaan omana elinaikanani.
Tulevaisuususko poikkeaa uskonnoista sikäli, että se on tarpeen ateistillekin. Muutenhan ei olisi syytä edes nousta aamulla ylös sängystä.
Kyllä uskonto antaa myös vastauksia.
MIKÄ siinä uskonnossa antaa vastauksia? Olematon jumalako?
Vierailija kirjoitti:
Hymyilyttää tuo mitä kirjoitit tulevaisuuden uskosta. - Kas kun et kirjoittanut, että kyllä ateisitillekin kelpaa uskonto sillon kun siitä voi ottaa parhaat palat.
Ei tulevaisuususkolla ole mitään tekemistä uskontojen kanssa, joten vertauksesi ei nyt ihan osunut maaliin.
Jos on molemminpuolista kunnioitusta, seurustelu ja perheenperustaminen onnistuu
Helppoa se ei välttämättä ole, mutta keskinäinen kunnioitus auttaa
Samaa tarvitaan antoisaan ja hedelmälliseen (netti)keskusteuunkin, ehdotonta kunnioitusta
Kyllä muiden kunnioittaminen ja hyvät käytöstavat rakentuvat johonkin ihan muuhun kuin uskovaisuuteen tai ateismiin.
Voi olla äärettömän fiksu ja asiallinen ateisti ja täysääliö uskovainen, joka vielä jostain syystä pitää itseään siinä asemassa, että voi jumalatyyliin tuomita muita.
Eikö ole ihan hirveä perisynti etsiä mallikaunotarta vaimoksi, siis oikea ulkokultaisuuden huipentuma 🤣
Olen uskovainen, eikä minua haittaisi jos kumppanini olisi ateisti. Harvoin puhun uskonasioista muiden kanssa, joten se ja sama mitä katsomusta toinen edustaa. Provokatiivista ateistia, joka haluaisi jatkuvasti "haastaa" uskoani kaiken maailman kysymyksillä en kauaa katselisi. En pidä sellaisista uskiksistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Tiede ei tiedä kaikkea. Osa on täysiä arvauksia ja olettamuksia. Ihminen tietää hyvin vähän asioita.
Ihminen on todennäköisesti liian rajoittunut aivoiltaan edes ymmärtämään vaikka eteen tarjoiltaisiin vastauksia.
Jokin asia tiedetään aina niin kauan kunnes tulee tieto mikä kumoaa sen. Minusta kyseessä ei ole tieto. Tieto on jotain miten joku asia on löysimmepä sitä tai emme ja se ei muutu.Ja uskontoko tietää?
Ei uskontokaan tiedä mutta tiedottomassa maailmassa ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa joko uskoa että jumala on tai sitten uskoa ettei häntä ole. Ateisti uskoo ettei jumalaa ole ei hänkään sitä voi tietää koska kukaan ei tiedä. Uskokoon kuka tahansa mihin uskoo.
On olemassa lukuisia vaihtoehtoja sen lisäksi, että on vain ateismi ja kristinusko.
Eihän tuo edellinen kirjoittaja puhunut kristinuskosta mitään.
Puhui kuitenkin Jumalasta hän-muodossa. Jos jonkinlainen Jumala tai Jumaluus on, se tuskin on mikään "hän".
Kun rakastaa toista, Jumala ei vaadi eroamaan, vaan kunnioittamaan vakaumusta.
Vierailija kirjoitti:
Ateistin elämä ei pyöri jumalan ympärillä, joten en minä vaimoni kanssa juuri uskonnosta keskustele. Eikä hänkään uskoaan minulle tuputa. Yhdessä on oltu jo 14 vuotta. Yhteisiä lapsia ei ole, joten kaste- ja lastenkasvatusasiatkaan eivät ole erilaistennvakaumustemme takia tuottaneet päänvaivaa.
Näin se meilläkin toimii. Mieheni on entinen seurakuntanuori ja jollain tasolla uskovainen, joka näkyy arjessa ulospäin lähinnä siinä, että hän kulkee päivät yöt rippiristi kaulassa. Itse olen ateisti. Tulen perus tapakristitystä suvusta, joka käy kirkossa tasan häissä ja hautajaisissa, lapsena kävin seurakunnan kerhot ja 15-vuotiaana rippikoulun, mutta erosin kirkosta 18-vuotiaana, kun pääsin päättämään asiasta itse.
Kumpikaan ei tuputa omaa näkemystään toiselle, emme keskustele uskonasioista ja kunnioitamme toistemme näkemyksiä vaikka emme niitä välttämättä ymmärrä. Naimisiin mentiin miehen kotikirkossa, koska se oli hänelle tärkeää ja tulevan lapsen voi puolestani kastaa, jos mies sitä toivoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Tiede ei tiedä kaikkea. Osa on täysiä arvauksia ja olettamuksia. Ihminen tietää hyvin vähän asioita.
Ihminen on todennäköisesti liian rajoittunut aivoiltaan edes ymmärtämään vaikka eteen tarjoiltaisiin vastauksia.
Jokin asia tiedetään aina niin kauan kunnes tulee tieto mikä kumoaa sen. Minusta kyseessä ei ole tieto. Tieto on jotain miten joku asia on löysimmepä sitä tai emme ja se ei muutu.Ja uskontoko tietää?
Ei uskontokaan tiedä mutta tiedottomassa maailmassa ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa joko uskoa että jumala on tai sitten uskoa ettei häntä ole. Ateisti uskoo ettei jumalaa ole ei hänkään sitä voi tietää koska kukaan ei tiedä. Uskokoon kuka tahansa mihin uskoo.
On olemassa lukuisia vaihtoehtoja sen lisäksi, että on vain ateismi ja kristinusko.
Eihän tuo edellinen kirjoittaja puhunut kristinuskosta mitään.
Puhui kuitenkin Jumalasta hän-muodossa. Jos jonkinlainen Jumala tai Jumaluus on, se tuskin on mikään "hän".
Kai jokainen saa jumalasta käyttää mitä pronominia haluaa, vaikka se jumala olisi Shiva, Vishnu tai Spagettimnosteri.
Tuossa aloituksessa alleviivautuu hienosti uskovaisten tekopyhyys. Se usko on olevinaan niin tärkeä arvo, mutta siitä voidaan joustaa, toisin kuin kumppanin ulkoisista ominaisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Tiede ei tiedä kaikkea. Osa on täysiä arvauksia ja olettamuksia. Ihminen tietää hyvin vähän asioita.
Ihminen on todennäköisesti liian rajoittunut aivoiltaan edes ymmärtämään vaikka eteen tarjoiltaisiin vastauksia.
Jokin asia tiedetään aina niin kauan kunnes tulee tieto mikä kumoaa sen. Minusta kyseessä ei ole tieto. Tieto on jotain miten joku asia on löysimmepä sitä tai emme ja se ei muutu.Ja uskontoko tietää?
Niin no jos käsityskyky riittää vain Jumalan ajattelemiseen jonain persoonana tai olentona.
Ei uskontokaan tiedä mutta tiedottomassa maailmassa ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa joko uskoa että jumala on tai sitten uskoa ettei häntä ole. Ateisti uskoo ettei jumalaa ole ei hänkään sitä voi tietää koska kukaan ei tiedä. Uskokoon kuka tahansa mihin uskoo.
On olemassa lukuisia vaihtoehtoja sen lisäksi, että on vain ateismi ja kristinusko.
Eihän tuo edellinen kirjoittaja puhunut kristinuskosta mitään.
Puhui kuitenkin Jumalasta hän-muodossa. Jos jonkinlainen Jumala tai Jumaluus on, se tuskin on mikään "hän".
Kai jokainen saa jumalasta käyttää mitä pronominia haluaa, vaikka se jumala olisi Shiva, Vishnu tai Spagettimnosteri.
Niin, jos käsityskyky riittää vain Jumalan ajattelemiseen jonain erillisenä persoonana tai olentona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Tiede ei tiedä kaikkea. Osa on täysiä arvauksia ja olettamuksia. Ihminen tietää hyvin vähän asioita.
Ihminen on todennäköisesti liian rajoittunut aivoiltaan edes ymmärtämään vaikka eteen tarjoiltaisiin vastauksia.
Jokin asia tiedetään aina niin kauan kunnes tulee tieto mikä kumoaa sen. Minusta kyseessä ei ole tieto. Tieto on jotain miten joku asia on löysimmepä sitä tai emme ja se ei muutu.Ja uskontoko tietää?
Niin no jos käsityskyky riittää vain Jumalan ajattelemiseen jonain persoonana tai olentona.
Ei uskontokaan tiedä mutta tiedottomassa maailmassa ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa joko uskoa että jumala on tai sitten uskoa ettei häntä ole. Ateisti uskoo ettei jumalaa ole ei hänkään sitä voi tietää koska kukaan ei tiedä. Uskokoon kuka tahansa mihin uskoo.
On olemassa lukuisia vaihtoehtoja sen lisäksi, että on vain ateismi ja kristinusko.
Eihän tuo edellinen kirjoittaja puhunut kristinuskosta mitään.
Puhui kuitenkin Jumalasta hän-muodossa. Jos jonkinlainen Jumala tai Jumaluus on, se tuskin on mikään "hän".
Kai jokainen saa jumalasta käyttää mitä pronominia haluaa, vaikka se jumala olisi Shiva, Vishnu tai Spagettimnosteri.
Niin, jos käsityskyky riittää vain Jumalan ajattelemiseen jonain erillisenä persoonana tai olentona.
Eihän tässä ole kyse käsityskyvystä, vaan mielikuvituksesta.
Uskonto EI ANNA vastausta.
Toisaalta taas todisteiden jälkeen ei ole enää järkeä puhua uskomisesta. Todisteet ovat siis uskomiselle merkityksettömiä.
Tulevaisuususko poikkeaa uskonnoista sikäli, että se on tarpeen ateistillekin. Muutenhan ei olisi syytä edes nousta aamulla ylös sängystä.