Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä Helsingissä on tapahtunut n. 10 vuoden aikana? Miksei siellä pärjää enää suomen kielellä?
16.05.2022 |
R-kioskin myyjästä taksikuskiin ja hotellin siivoojasta aamiaistarjoilun työntekijään kaikki puhuivat joko niin huonoa suomea tai ei ollenkaan, että jouduin olemaan englantia osaamattomien vanhempieni tulkkina vähän väliä. Hämmentävä kokemus.
Kommentit (833)
Vierailija kirjoitti:
En ole pk-seudulla nähnyt yhtään kantista Woltin tai Foodoran lähettinä.
Onko sellaista ihmettä täällä edes mahdollista nähdä?
Eipä näy täällä Jyväskylässäkään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska Kokoomus hallituksessa ollessaan halusi Suomeen ulkomaisen halpatyövoiman. Jotta yritykset rikastuisivat.
Itse nämä kokoomuspoliitikot eivät ole yritysmaailmassa yksityisellä sektorilla työssä olleet. Heidäb palkkansa on maksanut veronmaksajat.
Ja muista että keskusta ja perussuomalaiset kannattivat tätä!
Vierailija kirjoitti:
Suomenkieliset ei enää suostu pienipalkkaisiin töihin?
Vaikka olisi näin, mutta asiakaspalvelutehtävässä toimivan on osattava suomea ja / tai ruotsia.
Kokemuksia tältä kesältä? Saako hotelleissa suomenkielistä palvelua?
Vaatikaa ihmiset suomen kielistä palvelua AINA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko ulkomaan eläviä suositaan raakasti rekryissä tai sitten tosiaan pienipalkkaiset paskaduunit eivät enää kantiksille kelpaa.
Voi olla, että nämä molemmat vaikuttavat...
Ei raakasti, vaan raa'asti. Ei suomi ole helppoa.
vaihda kieli englantiin jos paremmin sujuisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No 33v olen täällä asunut ja tarvinnut englantia vain muutamia kertoja. En tiedä mistä puhut.
Suomessa on paljon ruotsin kielisiä alueita, joissa ei pärjää suomenkielellä, mutta niissäkin englannilla on selvinnyt.Kumma miten nämä alueet missä ei oikeasti pärjää suomella aiheuta samaa huutoa että kieli on nyt katsoamassa.
Toivottavasti joka mamma joka täällä uhoaa ettei englantia suostu puhumaan vaatii sitä omistajaa paikalle myös ahvenanmaalaidessa kahvilassa.
😆😅😂🤣
Vierailija kirjoitti:
aina niin hauskaa kun oma mussukkani on kieltenopettaja. kauheeta hänelle kun Niinistö vääntää töllössä ruotsia ja eikä niin kieliopillisen tarkasti. ei se minua häiritse kun ymmärsin kuitenkin mitä sale puhui ja mun korviin hyvin puhui.. Sama kielten ope ei vaivaannu siitä että joka kerta , kun ystävä pariskunta(white trash) kemistä saapuu kylään. Niin käydään hardrock cafessa(helsinki) syömässä , kun menu on englanniksi niin hän joutuu kemiläisille tulkitsee tarjontaa koska kemiläiset ei osaa enkkua pätkääkän...hah. kyllä mä arvostan enemmän ihmisiä jotka hallitsee välttävästi esim ruotsin ja enkun kuin se että ei osata mitään. kai nyt sen verran vois oppii ettei kysytä mitä beef/salmen...eiiiiiiiiiiis
Kampissa autotalossa on lounaspaikka, maksat ja menet seisovaan pöytään, on sortimenttia monenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle aloituksessa mainittu englanninkielen lisääntyminen on ihan ok, en koe sitä ongelmaksi, koska puhun englantia sujuvasti.
Silti tein just muuttoilmoituksen pois Helsingistä ja voi sitä helpotuksen määrää. Viimeiset vuodet tämä on tuntunut tosi epämiellyttävältä kaupungilta ja olen olllut tosi stressaantunut. Tykkäisin pyöräillä, mutta pyörälenkit alkoi pelottaa - keskustassa Baanan lähistöllä pörräsi kesäiltaisin parikymppisistä miehistä koostuvia aggressiivisia jengejä ja väljemmissä paikoissa espoolaisinsinöörit pyöräili päälle.
Tykkäisin käydä ravintoloissa syömässä, mutta niissä oli etenkin ennen koronaa niin täyttä, ettei niihin mahtunut. Täyttä oli myös terasseilla. Bussikuskit on usein vihamielisen oloisia ja ajotyyli on niin äkäinen, että seisomaan joutuvat matkustavat horjahtelevat.
Itäkeskuksessa kävin kerran huvikseni, taas törmäsin niihin jengeihin ja alkoi pelottaa sielläkin. Lähdin pois metrolla, jossa seurana oli pari narkkaria ja alkoholistia mölisemässä keskellä sunnuntaipäivää. Sekin pelotti.
Asuin itse ihan mukavalla, luonnonläheiselläkin alueella, mutta ei silti tule ulkoiltua täällä vaan naapurikunnissa. Helsingin vähäiset virkistysalueet ja luontopolut ovat niin täyteen ammuttuja, että rauhallinen iltahölkkä tai päiväkävely tuntuu suunnilleen samalta kuin kävelisi vilkkaalla kadulla. Koko ajan saa väistellä muita.
Mihinkään ei saisi oikeastaan ajaa autolla, mutta julkisilla kulkeminenkaan ei ole ihan niin helppoa kuin luulisi. Toisaalta kehät ja motarit keskustan ulkopuolella ovat niin ruuhkaisia, että joka päivä tuntuu elämä yhdeltä selviytymistaistelulta, kun niitä joutuu ajelemaan.
Lähiluonto vedetään matalaksi raiteiden ja harmaiden kerrostalokoppien tieltä.
Kaikkialle, missä voidaan hankaloittaa autoilua ja pyöräilyä tietöillä, perustetaan työmaa. Kaistat puhkotaan rikki ja koristetaan kyltillä, jossa lukee "valmista vuonna 2024". Toki teitä ja niiden alla olevaa infraa pitää huoltaakin, mutta isossa kaupungissa tietyöt on ikuisia. Aina ja ikuisesti kuljet ja elät jonkun tietyömaan varrella.
Siihen päälle tämä on Suomen kallein paikka asua.
Muutan pois oman mielenterveyteni vuoksi enkä ikinä enää palaa. Kymmenen vuotta yritin sietää ja meno on vain hullummaksi mennyt.
Oon nyt maaseudulla ja alan jo kaipaamaan kotiin. Viihdyn myös Hgissä hyvin ja siellä on taas omat intressit.
Suomi kansainvälistyy kovaa vauhtia. Syntyvyys liian vähäistä, tarvitaan työvoimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä tavalla kielet ja kulttuurit kuolevat, historia tulee eläväksi, koska elämme sitä täyttä päätä, parhaillaan. Joskus tulevaisuudessa historiankirjat kertovat, että Pohjois-Euroopassa on asunut aikoinaan skandinaaveja ja suomalaisia ja saamelaisia. He olivat vaaleita, suht isokokoisia ja he tekivät sen aikaiset kehittyneimmät yhteisöt, ns. hyvinvointiyhteiskunnat, jotka säilyivät muutaman vuosikymmenen. Sitten talouskokeilut, kansainvaellukset, epäedulliset liittoumat ja kauppasopimukset tekivät niistä lopun. Ihmiset näissä maissa eivät arvostaneet omaa kulttuuriaan ja kieliään, vaan halusivat jälkeläisensä oppivat jotain valtakieltä suoraan. Tähtäimessä kansainväliset urat. Kilpailu kv-areenoilla on kova ja yksi keino siellä pärjäämiseen olisi omaleimaisuus, persoonallisuus, mutta nämä pohjoismaiset kansat eivät uskoneet/luottaneet omaansa, vaan pitivät muiden tuomaa/esittämää kulttuuria ja kieltä parempana tai ainakin voitokkaampana.
Suomlaisillahan on kokemusta kielenvaihdosta jo ennestäänkin. Mitä todennäköisimmin suomalaisten esi-isät ja -äipät puhuivat jotain muinaisgermaania tai muuta indoeurooppalaista kieltä, ehkä jotain baltialaisten esikieltä, mutta sitten he viehättyivät tänne tulleen pienen ryhmän kielestä ja tarinoista ja vähitellen vaihtoivat vanhan ja raihnaisen ja ei -voitokkaan kielensä tähän uuteen, nimittäin suomeen.
Se oli silloin se. Tavallaanhan nyt palataan sinne alkugermaanien juurille, sieltähän se englantikin on kehittynyt.
Lontoossa on pärjännyt englannilla melkein 2000 vuotta.