Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Aiotko olla työelämässä eläkeikään asti?
15.05.2022 |
Itse en aio.
Säästän nyt lähes koko palkkani, että töistä pois jääminen olisi mahdollista.
Kommentit (132)
3 lasta, kyllä haluan näyttää perusarjen, vanhemmat käy töissä.
Meillä on niin paljon sijoitusasuntoja, ei lastenkaan tarvi siirtyä työmarkkinoille.
Työni on ihan kivaa.
Olen ollut pariin otteeseen lomautettu. Ei se hääviä ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan niin kauan saan, toivottavasti pitkään.
En aio, en jaksa. Pidän kyllä työstäni, mutta haluan myös elää, en kaatua saappaat jalassa töistä suoraan hautaan. Lähemmäs 70-vuotiaaksi pitäisimolla töissä, tiedä mitä kremppaa tuossa iässä jo on.
En ole varma millä elän, jos Suomen yhteiskunta pysyy tämän kaltaisena, niin varmaan jollain tuilla, mutta jossain halvassa maassa. Olisin valmis myös tekemään jotain (pimeitä) töitä pienissä määrin.
On kamalaa ajatella noin, ja n. 60-vuotiaaksi asti voin kuvitella olevani töissä, mutta en enää sen jälkeen.
En aio! Olen nyt 60v. Työelämä on jo nyt taakse jäänyt! Paskatyössä olin 38v. Säästöjä jäi hiukan,että pärjäilee sopivasti!
Olen jo työkyvyttömyyseläkkeellä 46 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole paljon vaihtoehtoja
Ei niin. Näköjään olen poissa työelämästä eläkeikään asti. Olen 59-vuotias työhaluinen ja töitä hakeva pitkäaikaistyötön.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan olen eläkkeelle asti työelämässä, jos vain terveyttä riittää.
En kai minä huvikseni käyttänyt useita vuosia yliopisto-opiskeluun, että pääsen haluamaani ammattiin.
Miten se onkin joillekin niin vaikea käsittää ja hyväksyä, että toiset ihmiset viihtyvät työssään ja kokevat vaikeudet haasteiksi, eivätkä vastoinkäymisiksi?
Miksi luulet, että olisi vaikea hyväksyä? Minusta ainakin on hienoa ja kunnioitettavaa jos ihminen jaksaa eläkeikään tai halutessaan ylikin. Minullakin oli tavoitteena, mutta yksinkertaisesti en jaksanut, viimeiset vuodet tuntui olevan suorituskyvyn äärirajoilla (fyysisesti raskas työ). 60-vuotiaana oli pakko lopettaa ja toipumisessa meni 3 vuotta, vasta sitten alkoi kunto palautua ja jaksoin taas harrastaa ja tehdä puutarhatöitä ja kotihommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Mitä te työelämästä pois tahtovat sitten tekisitte ehkä kymmeniä vuosia kotona maatessanne?
Hautaan se sinunkin taival joskus päättyy!
Aion. Saatan jopa jatkaa työntekoa vielä eläkkeelläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
69v asti pitäisi jaksaa. En aio olla. 60v on ihan maksimi. Jos en saa riittävästi rahaa säästöön, niin otan karenssin ja siirryn eläkeputkeen.
Eläkeputkea ei ole enää olemassakaan😂
Sun kaltaiset nillittäjät on yksi syy miksi en siellä töissä aio olla. Korjaan siis: 60v otan karenssin, elän 10v tukiaisilla ja sitten siirryn eläkkeelle. Onneksi tämä oli paljon helpompi lause, kuin edellinen.
Toivottavasti en. Ensisijainen tavoite on lyhentää elinikää, plan b on haalua sijoitusasuntoja siinä määrin, että elän pääomatuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, jos työ on koko elämä. Itse jäin 44-vuotiaana pois, eipähän ahdista oravanpyörä enää.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti. Ja kun eläkeikä koittaa, toivon kuolevani. Pitkästyn jo lomilla, miten sitten eläkkeellä? Ei mitään valoa tunnelin päässä.
Ainahan voit tulla tänne, piristymään seuraamme palstalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan olen eläkkeelle asti työelämässä, jos vain terveyttä riittää.
En kai minä huvikseni käyttänyt useita vuosia yliopisto-opiskeluun, että pääsen haluamaani ammattiin.
Miten se onkin joillekin niin vaikea käsittää ja hyväksyä, että toiset ihmiset viihtyvät työssään ja kokevat vaikeudet haasteiksi, eivätkä vastoinkäymisiksi?
Miksi luulet, että olisi vaikea hyväksyä? Minusta ainakin on hienoa ja kunnioitettavaa jos ihminen jaksaa eläkeikään tai halutessaan ylikin. Minullakin oli tavoitteena, mutta yksinkertaisesti en jaksanut, viimeiset vuodet tuntui olevan suorituskyvyn äärirajoilla (fyysisesti raskas työ). 60-vuotiaana oli pakko lopettaa ja toipumisessa meni 3 vuotta, vasta sitten alkoi kunto palautua ja jaksoin taas harrastaa ja tehdä puutarhatöitä ja kotihommia.
Ja sitten kuvitellaan että nuoremmat ikäluokat menee kepeästi sinne 70v kieppeille töissä. Konttorirotilla hajoaa pää ja fyysistä työtä tekevillä keho.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Mitä te työelämästä pois tahtovat sitten tekisitte ehkä kymmeniä vuosia kotona maatessanne?
Töissä pitää olla noin 8h muiden käskytettävänä joka arkipäivä. Sen vaihtoehtohan ei ole maata sohvalla, vaan sen ajan voi käyttää mihin tahansa itseään kiinnostavaan. Rajoittunut näkemys, että aikuinen ihminen tarvitsee päivähoitopaikan itselleen.
En aikonut, mutta töissä on niin kivaa, että en osaa lopettaa. Rahat riittäisi ilman palkkaakin, joten todennäköisesti joku on työttömänä siksi, että minä olen hyvä työntekijä. Työnantaja ei ole kertaakaan sanonut, että eikös ole aika lähteä.
Lopetan työt kun täytän 60, olen nyt 57 vuotias ja toistaiseksi terve.
Minulla on sijoituksia ja elelen pääomatuloilla kunnes eläkeikä koittaa.
Työt on aloitettu 17 vuotiaana niin eiköhän 40 vuotta ja risat työntekoa riitä. Työni on melko fyysistä.
Haluaisin nauttia vielä elämästä enkä rikkoa itseäni ennen eläkeikää.
en aio olla.perheettömänä miehenä rahaa jää niin mukavasti säästöön et 55 on mulle eläkeikä.
mietin asiaa vasta sitten kun saan vaikuisen työsuhteen hyvällä palkalla.
m34
Töistä pois oloa kohta kahdeksan vuotta. Makaan 5-8 tuntia vuorokaudessa. Joillakin on vaan muutakin sisältöä elämässä kun työ tai löhöäminen.