Taisinpa ihastua itseäni huomattavasti älykkäämpään mieheen. Voi pönttöpönttöpönttö!
Olen tavannut tämän miehen useita kertoja työn merkeissä. Hän on todella älykäs, sivistynyt, sanavalmis, huumorintajuinen, avoin ja sosiaalinen. Todella miellyttävä energia hänellä.
Ja minä olen harmaavarpunen, hieman masentunut ja tyhmä kuin saapas. Hävettää ihan oma tyhmyys, tuntuu etten yksinkertaista lausetta osaa muodostaa oikein hänen seurassaan. Ehkä tyhmä on vähän ruma sana, mutta en oikeasti ole älykäs, tämä ei ole pelkkää huonoa itsetuntoa. Minun vahvuuteni on muualla kuin älyssä.
Toisinaan kuuntelen hänen juttujaan ajatellen "Voi kuinka kilttiä sinulta yliarvioida älykkyyteni tuolla tavalla", kun hän selittää minulle jotain älykästä josta en ymmärrä sanaakaan :)
Ihastun häneen aina vain uudelleen. Vaikka välillä onnistun karistamaan mokomat hömpötykset, niin sitten kun tavataan ihastun uudestaan. Voi pönttöminua! Olen kuitenkin jo lähemmäs 40-vuotias, en mikään tyttönen enää. Olen ajatellut etten koskaan enää pariudu, ja tuskin tässä tilanteessa mitään pariutumista tarvii pelätäkään, mutta kyllähän se ihastuminen laittaa sellasesta haaveilemaan.
Löytyykö teistä älykkyydeltään epäsuhtaisia pariskuntia, toimiiko sellainen?
Kommentit (80)
Minä olen teoreettisissa asioissa huomattavasti lukeneempi/tietävämpi kuin vaimoni, hän taas on käytännön hommissa taitavampi. Tähän asti on toiminut ihan hyvin, toki olisi mukavaa jos hän olisi kiinnostunut historiasta/politiikasta/kirjallisuudesta kuten minä, mutta se ei vähennä hänen rakastettavuuttaan ja haluttavuuttaan silmissäni. Löydämme kyllä vähemmän teoreettista yhteistä puuhaa. :)
M43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakavaan viestiin vakava vastaus.
Ihmiset ymmärtää että kaikki ihmiset ovat eri pituisia ja eri painoisia, kaikkien nenät on eri mittaisia ja korvat eri kokoisia, tämä kaikki hyväksytään.
Olemme myös älykkyyspitoisuudeltamme erilaisia.
Sekin pitää hyväksyä.
Me älykkäät mittelemme älyämme hyvin pienissä piireissä, jossain yliopistojen kammiossa, kun tulemme normaalien pariin, Gaussin käyrä, niin ymmärrämme kyllä hyvin älykkyyden erot ja ihmisten eroavaisuudet.
On yhtä kummallista ajatella että älykäs ei voisi rakastua vähemmän älykkääseen kuin ajattelisi että tumma ei voisi rakastua vaaleaan tai että pitkä ei voisi rakastua lyhyeen.
Sinäkin rakastuin erilaiseen ihmiseen, tuo erilainen voi ihan hyvin rakastua sinuun.
Sitä rakastutaan erilaisiin tai samanlaisiin piirteisiin mutta mitään yhtämittaista sääntöä ei ole. Toiseen voi ihastua tuoksusta, huumorista, kiltteydestä tai mistä vain, ei älykkäätkään aina pelkästään rakastu älykkäisiin.
Lopulta olen sitä mieltä että
Silmät ratkaisee (oma ihastumistapani)
M47En kyllä pidä ihon väriä saman kaliiberin ominaisuutena kuin älykkyyttä. Ajattelen että yhteisessä elämässä keskustellaan paljon asioista ja jos yksi on toista älykkäämpi niin turhautuu nopeaa. Ei löydy yhteisiä jutun aiheita, tai jos sattuukin löytymään niin ei niistä ainakaan voida keskustella samanlaisella antaumuksella.
Eihän toi tarkoita ihonväriä vaan just vaikka hiustenväriä oi vitsi mä turhaudun
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmainen kysymys oikeastaan on se, voiko älykäs mies parisuhteessa kunnioittaa ja arvostaa naista joka ei ole kovin älykäs. Jos mies vain nauttii omasta ylemmyydestään kun toinen on tyhmempi niin ei silloin kunnioita. Eikä myöskään silloin jos viitsii katsella tyhmää vaimoaan, kun on on kuitenkin niin kaunis.
Ap
Kyllä voi. Mieheni arvostaa kaikkea mitä teen perheemme eteen.
T. Se 15 v naimisissa ollut
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa naisista ihastuu itseään älykkäämpää mieheen.
Varmaan evoluutio tarkoittaa sitä että valtaosa ihastuu itseään älykkäämpään. Muuten kokisimme sulkasadon ja lajihäviön
Jättäisin kyllä aloitteenteon tuossa tilanteessa miehelle. Olisi tosi noloa mennä selvästi huonompana itseään tyrkyttämään. Mies saisi arvioida olenko riittävä vai en ja tehdä aloitteen, jos kokee minun olevan sen arvoinen. Toki silloinkin ottaisin ehkä läppänä ja saattaisin vielä varmistaa mieheltä että onhan hän huomannut, että pelataan vähän eri sarjoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaako vain siltä että sua vain n jännittää.
No vähän kyllä jännittää kun en tiedä voiko se mies nähdä minussa mitään arvokasta kun en ole älykäs :D
Ja tämä on siksi ongelma, koska minulla on kuitenkin ajattelukykyä ja itsereflektointikykyä, muttei sivistystä, tietoa tai mitään matemaattista lahjakkuutta. Eli en ole ihan kuutamolla, osaan havainnoida ja jopa (valitettavasti) tajuta sen etten älyllä loista.
Tiedän yhden pariskunnan jotka on olleet yli 50 vuotta naimisissa, mies on älykäs kuin mikä, huumorintajuinen ja sanavalmis keskustelija jolla on todella laaja sivistys asiasta kuin asiasta. Vaimo on sitten vähän semmoinen miellyttävä "omituinen höpöttäjä", olen miettinyt millaista heidän elämänsä ja keskustelunsa ovat siellä omissa oloissaan mutta ilmeisen hyvin toimii kun ovat molemmat niin positiivisia ja onnellisen oloisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaako vain siltä että sua vain n jännittää.
No vähän kyllä jännittää kun en tiedä voiko se mies nähdä minussa mitään arvokasta kun en ole älykäs :D
Ja tämä on siksi ongelma, koska minulla on kuitenkin ajattelukykyä ja itsereflektointikykyä, muttei sivistystä, tietoa tai mitään matemaattista lahjakkuutta. Eli en ole ihan kuutamolla, osaan havainnoida ja jopa (valitettavasti) tajuta sen etten älyllä loista.
Mies tietänee millainen olet ja jos on sinuun tykästynyt niin miksi alat turhaan itseäsi teilaamaan? Mies tietää mistä sinussa pitää ja ei sinun sitä tarvitse silloin arvuutella, nauti ja mene virran mukana äläkä ylianalysoi, siitä tulee vain mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin kyllä aloitteenteon tuossa tilanteessa miehelle. Olisi tosi noloa mennä selvästi huonompana itseään tyrkyttämään. Mies saisi arvioida olenko riittävä vai en ja tehdä aloitteen, jos kokee minun olevan sen arvoinen. Toki silloinkin ottaisin ehkä läppänä ja saattaisin vielä varmistaa mieheltä että onhan hän huomannut, että pelataan vähän eri sarjoissa.
Olen huonompi vain siinä tapauksessa ettei hän näe minussa mitään arvokasta, koska en ole älykäs. Kuten sanottua, vahvuuteni on muualla kuin älykkyydessä. Mutta minullakin on kuitenkin vahvuuteni.
Ap
Voihan mörkö ja menninkäiset, minkä olet mennyt tekemään! Voi peijoonin peijooni ja taivaan talikynttilät! Piru merrassa ja hanskat hukassa! Miksi, miksi ja vielä kerran miksi? Möykky sentään, nyt ei kyllä kunnian kukko laula eikä hypi koiratkaan...!
Mutta vakavammin sanottuna, niin veikkaisin, että ihan hyvin voi toimia suhde. Vaikka kyse olisikin tosiaankin synnynäisestä älykkyydestä, eikä esimerkiksi vain sivistyneisyydestä tai itsevarmuudesta, niin jos älykkäät ja vähemmän älykkäät (tai minkään muun perinnöllisen ominaisuuden omaavat ja omaamattomat) eivät ikinä pariutuisi keskenään, olisivat ihmiset erkaantuneet useammiksi eri alalajeiksi, eikä asia varmaankaan ole näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaako vain siltä että sua vain n jännittää.
No vähän kyllä jännittää kun en tiedä voiko se mies nähdä minussa mitään arvokasta kun en ole älykäs :D
Ja tämä on siksi ongelma, koska minulla on kuitenkin ajattelukykyä ja itsereflektointikykyä, muttei sivistystä, tietoa tai mitään matemaattista lahjakkuutta. Eli en ole ihan kuutamolla, osaan havainnoida ja jopa (valitettavasti) tajuta sen etten älyllä loista.
Mies tietänee millainen olet ja jos on sinuun tykästynyt niin miksi alat turhaan itseäsi teilaamaan? Mies tietää mistä sinussa pitää ja ei sinun sitä tarvitse silloin arvuutella, nauti ja mene virran mukana äläkä ylianalysoi, siitä tulee vain mielipahaa.
Ei se mies minua niin hyvin tunne. Ehkä pitää minua älykkäämpänä kuin olen. Eikä ole myöskään ilmaissut kiinnostustaan mitenkään selkeästi.
Mutta kiitos kuitenkin hyvästä neuvosta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin kyllä aloitteenteon tuossa tilanteessa miehelle. Olisi tosi noloa mennä selvästi huonompana itseään tyrkyttämään. Mies saisi arvioida olenko riittävä vai en ja tehdä aloitteen, jos kokee minun olevan sen arvoinen. Toki silloinkin ottaisin ehkä läppänä ja saattaisin vielä varmistaa mieheltä että onhan hän huomannut, että pelataan vähän eri sarjoissa.
Olen huonompi vain siinä tapauksessa ettei hän näe minussa mitään arvokasta, koska en ole älykäs. Kuten sanottua, vahvuuteni on muualla kuin älykkyydessä. Mutta minullakin on kuitenkin vahvuuteni.
Ap
Voi hyvänen aika. Kuulostat kyllä todellakin aika yksinkertaiselta. Tällaista turhanpäiväistä jankkaamista jaksa kuunnella erkkikään. Me tuskin täällä sulle voidaan sanoa, oletko tarpeeksi fiksu jollekin tyypille, josta satut olemaan kiinnostunut. Hänhän sen päättää ja hän on oma yksilönsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin kyllä aloitteenteon tuossa tilanteessa miehelle. Olisi tosi noloa mennä selvästi huonompana itseään tyrkyttämään. Mies saisi arvioida olenko riittävä vai en ja tehdä aloitteen, jos kokee minun olevan sen arvoinen. Toki silloinkin ottaisin ehkä läppänä ja saattaisin vielä varmistaa mieheltä että onhan hän huomannut, että pelataan vähän eri sarjoissa.
Olen huonompi vain siinä tapauksessa ettei hän näe minussa mitään arvokasta, koska en ole älykäs. Kuten sanottua, vahvuuteni on muualla kuin älykkyydessä. Mutta minullakin on kuitenkin vahvuuteni.
Ap
Tuolla yhdellä osa-alueella olet huonompi, ja sitä kommentissani tarkoitin. Kokonaisuudesta en osaa sanoa, voi toki olla että olet joillain muilla osa-alueilla mieheen verrattuna parempi. Esimerkiksi ulkonäön osalta, ja sehän on ihan tunnetusti monille miehille - myös älykkäille - lähes ykkösjuttu. Mutta monet älykkäät arvostavat myös kumppanissa älykkyyden korkealle, ja tämä mies saattaa olla juuri tätä tyyppiä. Siksi jättäisin aloitteen tekemisen hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin kyllä aloitteenteon tuossa tilanteessa miehelle. Olisi tosi noloa mennä selvästi huonompana itseään tyrkyttämään. Mies saisi arvioida olenko riittävä vai en ja tehdä aloitteen, jos kokee minun olevan sen arvoinen. Toki silloinkin ottaisin ehkä läppänä ja saattaisin vielä varmistaa mieheltä että onhan hän huomannut, että pelataan vähän eri sarjoissa.
Olen huonompi vain siinä tapauksessa ettei hän näe minussa mitään arvokasta, koska en ole älykäs. Kuten sanottua, vahvuuteni on muualla kuin älykkyydessä. Mutta minullakin on kuitenkin vahvuuteni.
Ap
Voi hyvänen aika. Kuulostat kyllä todellakin aika yksinkertaiselta. Tällaista turhanpäiväistä jankkaamista jaksa kuunnella erkkikään. Me tuskin täällä sulle voidaan sanoa, oletko tarpeeksi fiksu jollekin tyypille, josta satut olemaan kiinnostunut. Hänhän sen päättää ja hän on oma yksilönsä.
En minä ole sellaista pyytänytkään.
Ap
Minäkin luulin ihastuneeni älykkääseen mieheen. Kuljin pää pilvissä. Hän puhui fiksuja, käyttäytyi fiksusti ja oli sosiaalisesti lahjakas. Sitten koitti se päivä kun tuli vähän erimielisyyttä. Sanoi minulle että vaikka minä olenkin suht fiksu niin hän tietää olevansa viisaampi. Sanoi ettei loukkaantunut minun sanoistani koska osaa käyttää aivojaan.
Pisteet laski tuosta eikä siitä jutusta mitään muutenkaan tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tutustuin mieheeni, ajattelin hänestä juuri noin ja ajattelin olevani liian tyhmä hänelle. No, hyvin pian alkoi paljastua, että se on vain se itsevarmuus, jolla hän puhuu asioista ja monesti ihan puutaheinää... Eli jos muuten synkkaa, niin tutustu rohkeasti ja katso, kuka hän oikeasti on.
Kyllä tämä mies ihan oikeasti on älykäs, tietää paljon asioita ja esimerkiksi maailman historiasta hänellä on johdonmukainen käsitys (toisin kuin minulla, sirpaleita sieltä täältä). Luulee että minäkin "tottakai" tiedän joitain asioita, joista minulla ei kuitenkaan ole aavistustakaan. Olen siitä päätellyt, että hän elää älykkäiden ihmisten ympäröimänä, eikä esimerkiksi voi kuvitellakaan ettei joku tiedä mikä vaikutus tietyllä vuosisadalla on ollut rakennustaiteeseen :D
Ap
Jos joku luulee toisen itsestään selvästi tietävän jotain asioita ei todella ole älykäs vaan taaperon tasolla joka todella kuvittelee kaikkien tietävän mitä hänen päässään liikkuu.
On eri asia tietää asioita joita on lukenut tai joiden kanssa on ikänsä elänyt kuin olla älykäs.
Itse olen vaihtanut alaa parin kymmenen vuoden välein ja usein nuoret kolleeegat sanovat olet älykäs, en todella ole. Ikä vuosina 20-40 olin yhdellä alalla nyt 40-60 toisella ja lisäksi elin nuoruuteni ja lapsuuteni ihan erityyppisessä yrittäjä perheessä. Kuitenkin joka alalta on jotain matkaan jotain tarttunut ruuti kyllä jäisi keksimättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin kyllä aloitteenteon tuossa tilanteessa miehelle. Olisi tosi noloa mennä selvästi huonompana itseään tyrkyttämään. Mies saisi arvioida olenko riittävä vai en ja tehdä aloitteen, jos kokee minun olevan sen arvoinen. Toki silloinkin ottaisin ehkä läppänä ja saattaisin vielä varmistaa mieheltä että onhan hän huomannut, että pelataan vähän eri sarjoissa.
Olen huonompi vain siinä tapauksessa ettei hän näe minussa mitään arvokasta, koska en ole älykäs. Kuten sanottua, vahvuuteni on muualla kuin älykkyydessä. Mutta minullakin on kuitenkin vahvuuteni.
Ap
Tuolla yhdellä osa-alueella olet huonompi, ja sitä kommentissani tarkoitin. Kokonaisuudesta en osaa sanoa, voi toki olla että olet joillain muilla osa-alueilla mieheen verrattuna parempi. Esimerkiksi ulkonäön osalta, ja sehän on ihan tunnetusti monille miehille - myös älykkäille - lähes ykkösjuttu. Mutta monet älykkäät arvostavat myös kumppanissa älykkyyden korkealle, ja tämä mies saattaa olla juuri tätä tyyppiä. Siksi jättäisin aloitteen tekemisen hänelle.
Heh, jos hän näkee minun vahvuuteni hän voi ajatella samalla tavalla, että mitä jos minä arvostan vain samalta osa-alueelta vahvoja miehiä eikä hän siksi uskalla tyrkyttää huonompaa itseään minulle :D Mutta aion silti tehdä kuten sanoitkin ja jättää mahdollisen aloitteen hänelle
Ap
Tyhm3mpi saattaa joutua alakynteen. Ajan mittaan älykkäämpi saattaa vedättää.
Miksi hän on vapaa? Noin vanha ja vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin kyllä aloitteenteon tuossa tilanteessa miehelle. Olisi tosi noloa mennä selvästi huonompana itseään tyrkyttämään. Mies saisi arvioida olenko riittävä vai en ja tehdä aloitteen, jos kokee minun olevan sen arvoinen. Toki silloinkin ottaisin ehkä läppänä ja saattaisin vielä varmistaa mieheltä että onhan hän huomannut, että pelataan vähän eri sarjoissa.
Olen huonompi vain siinä tapauksessa ettei hän näe minussa mitään arvokasta, koska en ole älykäs. Kuten sanottua, vahvuuteni on muualla kuin älykkyydessä. Mutta minullakin on kuitenkin vahvuuteni.
Ap
Tuolla yhdellä osa-alueella olet huonompi, ja sitä kommentissani tarkoitin. Kokonaisuudesta en osaa sanoa, voi toki olla että olet joillain muilla osa-alueilla mieheen verrattuna parempi. Esimerkiksi ulkonäön osalta, ja sehän on ihan tunnetusti monille miehille - myös älykkäille - lähes ykkösjuttu. Mutta monet älykkäät arvostavat myös kumppanissa älykkyyden korkealle, ja tämä mies saattaa olla juuri tätä tyyppiä. Siksi jättäisin aloitteen tekemisen hänelle.
Heh, jos hän näkee minun vahvuuteni hän voi ajatella samalla tavalla, että mitä jos minä arvostan vain samalta osa-alueelta vahvoja miehiä eikä hän siksi uskalla tyrkyttää huonompaa itseään minulle :D Mutta aion silti tehdä kuten sanoitkin ja jättää mahdollisen aloitteen hänelle
Ap
Mahdollista tuokin, vaikka miehet harvemmin harrastavat ylianalysointia suhdeasioissa.
Suurin osa naisista ihastuu itseään älykkäämpää mieheen.