Opiskelukaveri ei siedä jos puhun vauvastani jotain
Tämä aloitus saa varmasti karsean määrän alapeukkuja, mutta katsotaan jos joku ymmärtäisi pointtini ja osaisi antaa neuvoja.
Opiskelen yliopistossa, olen vähän vanhempi kuin opiskelukaverini. Olen myös raskaana.
Meillä on 4 henkilön pieni porukka, käymme yleensä yhdessä syömässä ja vietämme muutenkin aikaa yliopistolla. Yksi näistä neljästä on paras ystäväni, loput kaksi lähinnä koulukavereita.
Nämä kaksi kaveria eivät välitä puhua mistään vauvaan liittyvästä yhtään mitään, toinen heistä muuttuu äärettömän töykeäksi jos mainitsen edes jotain. Puhun heidän kanssaan luonnollisesti siis muista jutuista. Ystäväni on vauvasta innoissaan ja juttelee aiheesta mielellään.
Nyt kun raskaus on pitkällä, tietää koko luokka että minulle on tulossa vauva. Aika usein kun hengailemme esimerkiksi käytävällä, joku tulee kyselemään jotain raskaudesta tai intoilemaan vauvasta, tai pyytävät saada kokeilla potkuja. Tämä yksi kaveri menee todella happamaksi ja häipyy paikalta välittömästi. Toinen kavereistani näyttää kiusaantuneelta. Ystävä on jutussa mukana.
Samoin käy jos olemme esimerkiksi ruokalassa, ja nämä kaksi kaveria alkavat puhua jostain omasta jutustaan. Tällöin saatan ystävälleni mainita hiljaa esimerkiksi että kävin ultrassa ja vauva oli sen ja sen painoinen tai että ostimme juuri pinnasängyn. Tämä vauvavastainen kaveri hiljenee saman tien ja kysyy kylmästi, että koskas keskustelunaihe vaivoihin vaihtui. Vaikka olisi siis itse jutellut kahdestaan viimeiset 10 minuuttia jostain bileistä joissa minä ja ystäväni ei oltu ja jossa oli ihmisiä joita emme tunne, ja minä ja ystäväni juttelimme vaikka opinnoista ennen kuin vaihdoin aiheen.
Tuo kaverin käytös tuntuu niin töykeältä, että en haluaisi oikeastaan edes viettää aikaa hänen kanssaan enää. Ymmärrän että kaikki eivät ole vauvaihmisiä mutta sitä en ymmärrä että miksi hän on niin äärettömän vihamielinen. Välimme ovat viilentyneet todella paljon siitä lähtien kun kerroin olevani raskaana.
Kyse ei ole traumoista tms, tuo kaveri on kertonut että haluaa itse lapsia sitten kun on paljon vanhempi, haluaa keskittyä opiskelijaelämään nyt.
Jotain vertaistukea tai vastaavia kokemuksia toivoisin.
Kommentit (277)
Teillä on oma sisäpiiri, sun bestiksellä ja sulla. Ne muut tunte jäävänsä sisäpiirin ulkopuolelle. Yliopistolla suurin osa on vielä nuoria eikä lapset ole ajankohtaisia moneen vuoteen. Jätä vauvasta lässyttäminen vähemmälle ja keskity opiskeluun. Kun meillä ei ole kuin sun versio asiasta niin vähän jää epäilyttämään vauvapuheen määrä. Todennäköisesti sitä on paljon enemmän kuin myönnät.
Btw, eikö äitee opettanut ettei porukassa kuiskutella? Se kun on huonoa käytöstä ja epäkohteliasta.
Lopuksi vielä, en kauheasti hehkuttaisi miten kaveri elää mukana täysillä. Niin minäkin olen elänyt mukana sekä tukenut kaikki kavereitten ja työkavereitten porsimiset. Ihastellut tuoreiden isovanhempien suttuisia puhelinvideoita lapsenlapsista yms. Todellisuudessa kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin kilo sitä itteensä. En vain näe mitään syytä olla olematta iloinen toisten puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheenaiheesi ei vain kiinnosta. En minäkään kerro kavereille veljenpoikani vakavasta sairaudesta.
Miten sinun veljenpoikasi liittyy ap:n kaverin huonoon käytökseen? Ei mitenkään.
Jospa olen itse lapsseton? Olen hoitanut veljenpoikaa pikkuvauvasta asti ja olen hänen kummitätinsä? Poika on minulle tärkein rakkain ihminen maailmassa. Koskaan ei voi tietää, mitä reaktioiden takana on.
Edelleenkään sinun veljenpoikasi ei liity ap:n kysymykseen. Sinä et ole raskaana eikä tilanteesi ole kuten ap:lla. Jos itse on raskaana ja kaveri ei hyväksy raskauden mainitsemistakaan, on kyse eri asia kuin ettet jaa toisten ihmisten lasten asioita muille.
Ymmärrän etteivät kaikki jutut ja aiheet kiinnosta kaikkia, mutta kyllä ystävyyteen/kaveruuteen mielestäni kuuluu se, että kuunnellaan myös niitä epäkiinnostavia asioita.
Tietysti rajansa kaikella, mutta AP:n tilanne ei kuulostanut siltä, että hän puhuu pelkästään vauvasta.
Joko kaverilla on itsellään lapsiin liittyvä kipeä asia (abortti, lapsettomuus, keskenmeno), tai sitten hän on vain ilkeä.
Minä kysyisin asiasta, ja yrittäisin ymmärtää toisen kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on oma sisäpiiri, sun bestiksellä ja sulla. Ne muut tunte jäävänsä sisäpiirin ulkopuolelle. Yliopistolla suurin osa on vielä nuoria eikä lapset ole ajankohtaisia moneen vuoteen. Jätä vauvasta lässyttäminen vähemmälle ja keskity opiskeluun. Kun meillä ei ole kuin sun versio asiasta niin vähän jää epäilyttämään vauvapuheen määrä. Todennäköisesti sitä on paljon enemmän kuin myönnät.
Btw, eikö äitee opettanut ettei porukassa kuiskutella? Se kun on huonoa käytöstä ja epäkohteliasta.
Lopuksi vielä, en kauheasti hehkuttaisi miten kaveri elää mukana täysillä. Niin minäkin olen elänyt mukana sekä tukenut kaikki kavereitten ja työkavereitten porsimiset. Ihastellut tuoreiden isovanhempien suttuisia puhelinvideoita lapsenlapsista yms. Todellisuudessa kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin kilo sitä itteensä. En vain näe mitään syytä olla olematta iloinen toisten puolesta.
Eikö tuollainen bestiskulttuuri kuulu lähinnä sinne peruskouluun?
Olen 21-vuotias yliopisto-opiskelija ja mielestäni raskaus on jotenkin vain yksinkertaisesti kiusallinen aihe, en oikein tiedä itsekään miksi. Seksi yms. on mhös kiusallisia, varmaan siksi myös raskaus.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on oma sisäpiiri, sun bestiksellä ja sulla. Ne muut tunte jäävänsä sisäpiirin ulkopuolelle. Yliopistolla suurin osa on vielä nuoria eikä lapset ole ajankohtaisia moneen vuoteen. Jätä vauvasta lässyttäminen vähemmälle ja keskity opiskeluun. Kun meillä ei ole kuin sun versio asiasta niin vähän jää epäilyttämään vauvapuheen määrä. Todennäköisesti sitä on paljon enemmän kuin myönnät.
Btw, eikö äitee opettanut ettei porukassa kuiskutella? Se kun on huonoa käytöstä ja epäkohteliasta.
Lopuksi vielä, en kauheasti hehkuttaisi miten kaveri elää mukana täysillä. Niin minäkin olen elänyt mukana sekä tukenut kaikki kavereitten ja työkavereitten porsimiset. Ihastellut tuoreiden isovanhempien suttuisia puhelinvideoita lapsenlapsista yms. Todellisuudessa kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin kilo sitä itteensä. En vain näe mitään syytä olla olematta iloinen toisten puolesta.
Eikö oma äitisi opettanut sivistyneeseen kielenkäyttöön?
Vierailija kirjoitti:
Mitä hän on sanonut, kun olet tästä hänen kanssaan keskustellut?
En minä oikein kehtaa ottaa asiaa puheeksi. Ei tässä ole kuin pari kuukautta jäljellä ja sitten alkaa kesäloma, sen jälkeen tuskin kuulen hänestä enää mitään.
Tämä opiskelukaveri on siis enemmänkin kuin tavallinen työkaveri jonka kanssa jutellaan arkisia ja mukavia juttuja, henkilökohtaiset ja arat asiat käsitellään sitten muiden kanssa. Sellainen jonka kanssa käydään usein lounaalla ja ollaan työpareina, mutta ei vietetä aikaa töiden ulkopuolella.
Tuntuisi että menen jonkun riman yli jos kysyisin mistä tuo käytös johtuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto, jossa omasta kurssista käytetään termiä luokka? Ja syömässä käydään ruokalassa, ei (kampus)ravintolassa tai yksinkertaisesti käydä lounaalla? Ja muut haluavat kokeilla vauvan potkuja?
En oikein tiedä, missä vammaisten yliopistossa opiskelet, mutta ainakaan Helsingissä raskaus ei ole ihme eikä vauvoista vatsassa koko ajan puhuta. Odotus on normisettiä, ei sen ihmeempää kuin luomi kädessä tai hampaiden oikominen.
Oletko nyt ihan varma, että olet yliopistossa? Tai että vauvalle kannattaa ostaa pinnasänkyä ennen kuin olet varma, että saat vauvaa kotiin asti.
Ihminen on sokea omalle käytökselleen ja jokainen äiti ja odottava sanoo etten minä mutta muut. Tietämättään ap jutut saattaa pyöriä sen oman navan ympärillä enemmän kuin tarpeeksi. Enkä kanssa oikein usko, että nuorten naisten kiinnostukset on vuonna 2022 niissä vauvoissa kun niistä ei enää juurikaan haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se sun vauva liittyy niihin opintoihin? Et ikinä voi tietää, mitä hän käy parhaillaan läpi. Saattaa vaikka odottaa aikaa aborttiin tai on itse juuri saanut keskenmenon. Ei näistä ääneen puhuta.
Huolehdithan, että kyselet myös muiden kuulumisia ja puhut muusta kuin raskaudestasi? Oma raskautesi on sinun elämäsi keskiössä, ei muiden. Kaikella rakkaudella.
Ei puhuta tämän ihmisen kanssa mistään kauhean henkilökohtaisista asioista, ei olla kovin läheisiä. Lähinnä jutellaan koulusta, opiskeluista, kokeista ja elämästä ylipäätään. Vauvasta tai raskaudesta ei ikinä, eikä se minua haittaa. Puhun mielelläni myös muista asioista.
En kuitenkaan voi estää sitä, että joku muu tulee kyselemään vauvasta jotain kun olen hänen kanssaan.
Enne kuin olin raskaana, puhuimme usein tulevaisuudesta ja perhesuunnitelmista. Lapsia ei haluaisi nyt missään nimessä kun haluaa keskittyä opiskeluelämään. Olemme aika erilaisessa elämäntilanteessa. Mutta enhän minä oikeasti tiedä vaikka siellä oliskin jotain traumaa taustalla. En vaan ole yhtään saanut sellaista kuvaa hänen juttujensa perusteella.
Lähinnä siis ihmetyttää tuo suoranainen vihamielisyys kaikkea raskauteen liittyvää kohtaan. Tämä on nimittäin ensimmäinen kerta elämäni aikana kun joku käyttäytyy seurassani tuolla tavalla.
Ap
Useimmilla raskaana olevilla on kokemusta, kuinka joku lapseton alkaa suhtautua vihamielisesti omien traumojen tms. takia.
Silloin ei auta kuin ottaa etäisyyttä ja kannattaa opetella sanomaan napakasti, jos toinen kommentoi loukkaavasti. Kynnysmattona ei kannata olla. Sinulla ei ole mitään anteeksi pyydettävää.
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto, jossa omasta kurssista käytetään termiä luokka? Ja syömässä käydään ruokalassa, ei (kampus)ravintolassa tai yksinkertaisesti käydä lounaalla? Ja muut haluavat kokeilla vauvan potkuja?
En oikein tiedä, missä vammaisten yliopistossa opiskelet, mutta ainakaan Helsingissä raskaus ei ole ihme eikä vauvoista vatsassa koko ajan puhuta. Odotus on normisettiä, ei sen ihmeempää kuin luomi kädessä tai hampaiden oikominen.
Oletko nyt ihan varma, että olet yliopistossa? Tai että vauvalle kannattaa ostaa pinnasänkyä ennen kuin olet varma, että saat vauvaa kotiin asti.
Turussa ainakin on yliopistolla monta opiskelijaruokalaa. Oli kyllä Helsingissäkin ainakin 15 v sitten.
Veikkaan että ap opiskelee luokanopettaksi tms. ala jossa ollaan tiiviimmin yhden ja saman vuosikurssin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hän on sanonut, kun olet tästä hänen kanssaan keskustellut?
En minä oikein kehtaa ottaa asiaa puheeksi. Ei tässä ole kuin pari kuukautta jäljellä ja sitten alkaa kesäloma, sen jälkeen tuskin kuulen hänestä enää mitään.
Tämä opiskelukaveri on siis enemmänkin kuin tavallinen työkaveri jonka kanssa jutellaan arkisia ja mukavia juttuja, henkilökohtaiset ja arat asiat käsitellään sitten muiden kanssa. Sellainen jonka kanssa käydään usein lounaalla ja ollaan työpareina, mutta ei vietetä aikaa töiden ulkopuolella.
Tuntuisi että menen jonkun riman yli jos kysyisin mistä tuo käytös johtuu.
Ap
Miksi otat sitten hänestä hikeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto, jossa omasta kurssista käytetään termiä luokka? Ja syömässä käydään ruokalassa, ei (kampus)ravintolassa tai yksinkertaisesti käydä lounaalla? Ja muut haluavat kokeilla vauvan potkuja?
En oikein tiedä, missä vammaisten yliopistossa opiskelet, mutta ainakaan Helsingissä raskaus ei ole ihme eikä vauvoista vatsassa koko ajan puhuta. Odotus on normisettiä, ei sen ihmeempää kuin luomi kädessä tai hampaiden oikominen.
Oletko nyt ihan varma, että olet yliopistossa? Tai että vauvalle kannattaa ostaa pinnasänkyä ennen kuin olet varma, että saat vauvaa kotiin asti.
Ihminen on sokea omalle käytökselleen ja jokainen äiti ja odottava sanoo etten minä mutta muut. Tietämättään ap jutut saattaa pyöriä sen oman navan ympärillä enemmän kuin tarpeeksi. Enkä kanssa oikein usko, että nuorten naisten kiinnostukset on vuonna 2022 niissä vauvoissa kun niistä ei enää juurikaan haaveilla.
Edelleen se luetun ymmärtäminen. Kaveri hermostuu, jos ulkopuolinen kysyy jotain.
No voi voi sulle maistuu
kyllä minulla on hieno perse
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se sun vauva liittyy niihin opintoihin? Et ikinä voi tietää, mitä hän käy parhaillaan läpi. Saattaa vaikka odottaa aikaa aborttiin tai on itse juuri saanut keskenmenon. Ei näistä ääneen puhuta.
Huolehdithan, että kyselet myös muiden kuulumisia ja puhut muusta kuin raskaudestasi? Oma raskautesi on sinun elämäsi keskiössä, ei muiden. Kaikella rakkaudella.
Ei puhuta tämän ihmisen kanssa mistään kauhean henkilökohtaisista asioista, ei olla kovin läheisiä. Lähinnä jutellaan koulusta, opiskeluista, kokeista ja elämästä ylipäätään. Vauvasta tai raskaudesta ei ikinä, eikä se minua haittaa. Puhun mielelläni myös muista asioista.
En kuitenkaan voi estää sitä, että joku muu tulee kyselemään vauvasta jotain kun olen hänen kanssaan.
Enne kuin olin raskaana, puhuimme usein tulevaisuudesta ja perhesuunnitelmista. Lapsia ei haluaisi nyt missään nimessä kun haluaa keskittyä opiskeluelämään. Olemme aika erilaisessa elämäntilanteessa. Mutta enhän minä oikeasti tiedä vaikka siellä oliskin jotain traumaa taustalla. En vaan ole yhtään saanut sellaista kuvaa hänen juttujensa perusteella.
Lähinnä siis ihmetyttää tuo suoranainen vihamielisyys kaikkea raskauteen liittyvää kohtaan. Tämä on nimittäin ensimmäinen kerta elämäni aikana kun joku käyttäytyy seurassani tuolla tavalla.
Ap
Miksi sinulle on niin tärkeää, että hän hyväksyy sinut? Käyttäytyvän puutteellisuuden piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Tai että vauvalle kannattaa ostaa pinnasänkyä ennen kuin olet varma, että saat vauvaa kotiin asti.
Mikäs taikauskoinen muumio sinä olet?
Täytyyhän se sänky yleensä kootakin ennen käyttöönottoa. Ja saako sitten edes turvakaukalokaan ostaa ennen kuin vauva syntynyt?
Kaffebulla kirjoitti:
Olette eri elämänvaiheessa ja olette kiinnostuneet eri asioista. Varmaan tunne on ihan molemminpuolinen, että toisen jutut ei kiinnosta yhtään.
Kyllä minua hänen juttunsa kiinnostaa ja tykkään esimerkiksi opiskella yhdessä, tulemme hyvin juttuun. Tai siis tulimme.
Mietin jopa että voiko kyse olla jostain "häpeästä", että siis häpeää puolestani sitä että olen raskaana yliopistossa jossa nyt yleensä ei ihmisten kuulu perustaa perhettä.
Tai sitten tosiaan jotain enemmän henkilökohtaista, kuten vaikka se abortti tai jotain muita käsittelemättömiä asioita. Hän puhui ennen minun raskauttani kyllä hyvin avoimesti siitä ettei todellakaan ole lasten aika. Bilettää paljon vaihtuvien sulhojen kanssa, minusta on mukava kuunnella hänen seikkailuistaan. Hänen elämänsä on hyvin tapahtumarikasta. Siksi tuo lapsettomuus/abortti ei jotenkin sovi tuohon kuvaan mikä minulla hänestä on, mutta eihän sitä tiedä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen 21-vuotias yliopisto-opiskelija ja mielestäni raskaus on jotenkin vain yksinkertaisesti kiusallinen aihe, en oikein tiedä itsekään miksi. Seksi yms. on mhös kiusallisia, varmaan siksi myös raskaus.
Kehtaatko mainita vanhempasi, kun se viittaa seksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on oma sisäpiiri, sun bestiksellä ja sulla. Ne muut tunte jäävänsä sisäpiirin ulkopuolelle. Yliopistolla suurin osa on vielä nuoria eikä lapset ole ajankohtaisia moneen vuoteen. Jätä vauvasta lässyttäminen vähemmälle ja keskity opiskeluun. Kun meillä ei ole kuin sun versio asiasta niin vähän jää epäilyttämään vauvapuheen määrä. Todennäköisesti sitä on paljon enemmän kuin myönnät.
Btw, eikö äitee opettanut ettei porukassa kuiskutella? Se kun on huonoa käytöstä ja epäkohteliasta.
Lopuksi vielä, en kauheasti hehkuttaisi miten kaveri elää mukana täysillä. Niin minäkin olen elänyt mukana sekä tukenut kaikki kavereitten ja työkavereitten porsimiset. Ihastellut tuoreiden isovanhempien suttuisia puhelinvideoita lapsenlapsista yms. Todellisuudessa kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin kilo sitä itteensä. En vain näe mitään syytä olla olematta iloinen toisten puolesta.
Eikö tuollainen bestiskulttuuri kuulu lähinnä sinne peruskouluun?
Kysy ap:lta, mistäs me muut se voitais tietää. Alla lainaus ap:n tekstistä:
"Meillä on 4 henkilön pieni porukka, käymme yleensä yhdessä syömässä ja vietämme muutenkin aikaa yliopistolla. Yksi näistä neljästä on paras ystäväni, loput kaksi lähinnä koulukavereita."
Ei minuakaan kiinnosta muiden vauva-asiat tai neuvolakuulumiset. Olen itsekin raskaana, mutta en juuri puhu asiasta muiden kuin mieheni kanssa ihan vain sen takia kun tiedän, että vaikka tämä on iso asia meille niin muita ei kiinnosta. Meillähän on vain ap:n versio tapahtumista. Luultavasti hän itse höpöttää koko ajan vauvasta.
Mutta ei se veljenpoikasi vakava sairaus liity edelleenkään tähän. Jos aloittaja on raskaana ja ihmiset tulevat siitä keskustelemaan, mitä sinun mielestäsi pitäsi sanoa`