Lue keskustelun säännöt.
Todellako ihmiset päättävät parisuhteeseen ryhtyessä "parisuhteen rajat"?
12.05.2022 |
Nykyään kuulee tätä usein. Kuinka ihmiset sen käytännössä tekevät? Eikö sen pitäisi tulla aika luonnostaan olettaen, että suhde ei ole avoin tai polyamorinen (silloin tietysti pitää vähän tarkemmin keskustella).
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päätä seurustelukumppanin kanssa parisuhteen rajoista, vaan kerron omat rajani, ja jos toiselle ne rajat eivät sovi, ei tule myöskään suhdetta.
Tuollalailla ei tule koskaan parisuhteita, jos kumpikin laittaa omat tiukat rajansa, eikä jousta niistä tuumaakaan. Sopiminen tarkoittaa sitä, että asioista neuvotellaan eikä sitä, että lyödään pöytään omat teesit sanomalla, että näistä ei sitten tingitä milliäkään. Toki voi aina ottaa tahdottoman nössön, joka on helppo litistää tohvelinsa alle ja sanella sille ihan mitä mieleen juolahtaa.
No ei tulekaan ei, ainakaan sellaisen kanssa jolle toisen rajat on uhka 😌 Se on niin kumma että te jotka haukutte aina muita konservatiivisiksi (ikään kuin se edes olisi haukkumasana) ette kerta kaikkiaan voi sietää sitä, jos jollakulla mulla on selkeät rajat. Ikävystyttävää, suorastaan 🥱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän jonkinlainen keskustelu kannattaa käydä. Samanhenkisen, samalla tavalla ajattelevan ihmisen kanssa keskustelu on nopeasti käyty. Sen sijaan hyvin eri lailla ajattelevan kanssa voi tulla vääntöä, ja koko suhteen jatko muuttuu kyseenalaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
kannattaa kysyä heti alussa mieheltä haluaako hän muuta kuin seksiä suhteelta niin säästyy isolta mielipahalta.
Aika monet ei myönnä tuossa vaiheessa, pointti on juuri saada sitä seksiä, ja pelkäävät että rehellisyys asiasta veisi mahdollisuudet. Sitten jälkeenpäin voi sanoa että eiköhän tämä ollut tässä ja eihä meillä edes ollut vielä mitään syvällisempää.
Vierailija kirjoitti:
Perinteinen kahden välinen suljettu parisuhde ei ole enää mikään ihanne ja normi vaan suhteet voi olla mitä monimuotoisempia. Itse en esim paheksu kertapanoa, mutta henkinen pettäminen onkin sitten jo ihan toinen tarina.
Voi tätä yksinkertaisuutta. Mitä edes tarkoitat henkisellä pettämisellä - ihastumista, flirttailua, salaviestittelyä ym.? Ihanko oikeasti kuvittelet, että kertapano tapahtuu jossain tyhjiössä täysin ilman salamyhkäistä flirttailuvaihetta ja muuta "henkistä" puolta?
"Kertapano" on toimenpide, joka vaatii jonkinlaista suunnitelmallisuutta, harkintaa ja tahallista petollisuutta. Ei kukaan päädy panemaan puhumatta ja vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, jos kyse on siitä, että katsotaanko pornoa vai ei. Mutta, jos kyseessä on rajat toisen ihmisen suhteen niin sitten tossa ei oo mitään järkeä.
Meillä toi keskustelu käyntii ihan avoimesti. Naisen mielestä 2-3x viikossa seksiä on riittävä määrä, itselläni testot jyllää kropassa niin, että harrastaisin seksiä vaikka kolmesti päivässä. Ymmärsi, kun kerroin rehellisesti, että puran vaan niitä paineita siihen ruudulle. Tulen huonotuuliseksi, jos annan testojen jyllätä kropassa liikaa ja se on naisellekin ikävä asia, että olen huonommalla tuulella.
Joo ymmärrän, että porno voi tuntua naisesta iljettävältä, varsinkin jos se mies mieluummin katsoo pornoa kuin harrastaa seksiä.
Ei sulla mitkään "testot" jyllää :D :D
Olet vain ihan samanlainen kuin muutkin nulikat, joiden elämän pääsisältö pyörii oman vehkeen ympärillä.
No onhan ihmisten libidoissa eroja. Ja parempi sille pornolle runkata kuin vieraissa käydä. Ongelmia tulee sitten, jos porno alkaa oikeasti vaikuttaa siihen parisuhteeseen ja parisuhdeseksiin negatiivisella tavalla.
Ihanteellista olisi, jos miehetkin pystyisivät masturboimaan ilman sitä visuaalista kiihoketta, mutta olen ymmärtänyt, että harvemmat miehet pystyvät. En kyllä oikein ymmärrä, mistä se johtuu, mielikuvituksen ja visualisointikyvyn kun luulisi olevan enemmän yksilö- kuin sukupuolikysymys.
-eri
Kyllä ne pystyykin. Mistä ihmeestä te näitä teidän "tietoja" ongitte? Kukaan ei kuole siihen että lopettaa pakonomaisen käyttäytymisen, päinvastoin, se lisää elämisen mukavuutta kun pääsee irti pakkokäytöksestä, tässä tapauskessa jatkuvasta kullinhipelöimisestä.
Libidon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tämäkin taitaa olla joku "tieto".
No aika yleisiä tietoja käsittääkseni.
Vai miksi arvelet jopa lapsettomuusklinikan näytteenottohuoneessa olevan eroottisia lehtiä tai videoita?
Mun exäkin sanoi, että hän on varmaan suht harvinainen mies, kun hän pystyy masturboimaan pelkästään fantasioimalla. Tosin kyllä hänkin pornoa katsoi satunnaisesti.
Todellakaan ei terve mies tarvitse mitään katsottavaa materiaalia runkkaukseensa. Ihan älytön väite. Mm. sokea ei voisi ikinä masturboida :D Lehtiä on siellä siksi koska tilanne on jännittävä.
No joo, muotoilin viestini hieman huonosti ja huolimattomasti. Eivät varmaankaan tarvitse, mutta todellisuudessa suurin osa haluaa jotain visuaalista stimulaatiota. Jos on kyse fantasiasta, niin oletan, että useimmilla miehillä useimmilla kerroilla visuaalisilla asioilla on siinä iso merkitys.
Voin tietysti olla aivan väärässä, mutta jos olen, niin miksi suurin osa miehistä ylipäätään katsoo pornoa? Mitä he saavat siitä? Ja laittaako moni esim. kuvan pois ja kuuntelee kenties ääntä vain?
Kyse ei ollutkaan siitä että miksi joku mies katsoo mitä katsoo, vaan siitä että joku kuvittelee olevansa niin täynnä testosteronia että on pakko koko ajan vetää käteen tai nussia. Ja siitä että hän kuvittelee myös ettei miehet voi runkata ilman pornoa. Vuosi on kuitenkin 2022 jo, ja silti kyetään poimimaan kaikista epätodennäköisimmät asiat, ja levitellään niitä tosiasioina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan osaa ensi tapaamisella määritellä, mitkä ovat suhteen rajat ja pelisäännöt, en varmaan toisellakaan tapaamisella. Ei sitä alkuun tiedä, tuleeko tästä yleensä yhtään mitään.
Ei sitä nyt ensitapaamisella tietenkään, kuten ap mainitsi, SUHTEEN alussa. Ensitapaaminen ei ole suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päätä seurustelukumppanin kanssa parisuhteen rajoista, vaan kerron omat rajani, ja jos toiselle ne rajat eivät sovi, ei tule myöskään suhdetta.
Tuollalailla ei tule koskaan parisuhteita, jos kumpikin laittaa omat tiukat rajansa, eikä jousta niistä tuumaakaan. Sopiminen tarkoittaa sitä, että asioista neuvotellaan eikä sitä, että lyödään pöytään omat teesit sanomalla, että näistä ei sitten tingitä milliäkään. Toki voi aina ottaa tahdottoman nössön, joka on helppo litistää tohvelinsa alle ja sanella sille ihan mitä mieleen juolahtaa.
Jotkut asiat nyt vaan on sellaisia, joista ei tarvitse neuvotella. Esimerkiksi pettämisestä. Raja menee seksissä jonkun toisen kanssa. Turha yrittää neuvotella, että ok, mutta kävisikö että tiistai olisi poikkeus? Ota tai jätä, mieluummin sitten ilman parisuhdetta, kun huonossa parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän joka naiselta tulee listaus miten hän haluaa asioiden tapahtuvan ja miten haluaa että häntä palvellaan. Eihän miesten halyamisella ole väliä kun nainen päättää yksin tai nainen jättää miehen
Vaikka jättäisikin, niin mitä sitten? Ei naisilla ole mitään pakkoa olla parisuhteessa jos eivät halua. Eikä miehillä ole oikeutta vaatis naidta jatkamaan suhdetta vaan koska mies haluu. (Muuhun kommenttisi sisältöön en edes ota kantaa, sen verran höperöä soopaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me keskustelimme. Oli toinen kerta, kun tapasimme ja eka kerta sängyssä yhdessä. Siinä sovimme, että olemme nyt pariskunta eikä muita säätöjä pidetä. Ystäviä saa olla sukupuolesta riippumatta, mutta ystävien kanssa ei ole fyysistä kanssakäymistä. Olimme asioista samaa mieltä, selkeää, helppoa ja vaivatonta.
No mites halailu tällaisen "ystävän" kanssa? entä hitaiden tanssiminen? Nehän ovat molemmat fyysistä kanssakäymistä? Jos nämä on sallittuja, niin kuinka pitkään saa halata ystävää? Entä missä käsien pitää silloin olla? Saako olla takamuksella tai etumuksella? Jos tanssi on sallittua niin kuinka lähekkäin saa tanssia esim. hitaita? Missä kädet saa silloin olla? Jne.
Tämä nyt vain esimerkkinä siitä että ihmiset ovat sopivinaan jostain yksinkertaisesta asiasta, mutta tosiasiassa he sopivat samalla myös aika monesta muusta asiasta sanattomasti, ja niin että toisella voi olla erilainen käsitys asiasta.
Eivätkö nämä asiat ole oikeasti itsestäänselviä suht normaalille ihmiselle?
Ystäviäkin halataan, joten halaaminen in ok, ellei siihen sisälly selkeästi jotain eroottista viestiä. Sama tanssimisen kanssa. Tanssiminen on monelle harrastus, ajanviete, liikuntamuoto jne. joten miksi se olisi kiellettyä kumppanilta? Mutta jos tosiaan laittaa käden toisen perseelle, niin silloin se ei ole enää tavallista tanssimista.
Ihan oikeasti, onko nää joillekin epäselviä? On varmaan ihmisiä, jotka kieltävät muiden halaamisen tai tanssimisen muiden kanssa, mutta silloin on kyse epäterveestä mustasukkaisuudesta, joten itse ainakin kiertäisin kaukaa tällaiset tyypit.
Et ole ilmeisesti kuullut koskaan näitä "älä nyt viitsi, sehän oli vain tanssimista, onko tanssiminen muka kielletty, mninä en tätä tiennytkään?" kun siippa jää kiinni tanssittuaan kädet vieraan naisen takapuolella?
Et varmaan ymmärtänyt pointtia, vaikka sen erikseen kirjoitin lainaamaasi viestiini. Kyse on siitä että ihmiset sopivat yhdessä asiasta, ja samalla isosta määrästä kaikkea mikä kuuluu esimerkkini mukaisesta aiheeseen. Tämä muu sopiminen tapahtuu sanoitta, ja sillä oletuksella että "kyllähän sillä toisella on ihan sama käsitys tanssimisesta ja halaamisesta kuin minulla", vaikka näin ei välttämättä ole.
Okei, en jaksa enempää. Sanonpahan vain, että en ole joutunut tuollaisiin tilanteisiin, koska en ole seurustellut ääliöiden kanssa. Enkä aio tehdä niin jatkossakaan.
Jos asioista ei keskustella, saatat myös itse olla vahingossa se ääliö. Esimerkikki omasta elämästäni: vanha perhetuttu (mies) asui ulkomailla ja kävi tapaamassa vanhempiaan Jyväskylässä. Hänellä oli lento aamupäivästä, joten sovimme vanhoina ystävinä, että hän tulee luokseni yöksi (vierashuoneeseen), koska asun Vantaalla ja hän pääsee tästä nopeasti lentokentälle. Uusi poikaystäväni suuttui tästä ja tuli mustasukkaiseksi, koska "vieras mies oli luonani yötä". En kuuna päivänä olisi olettanut tämän olevan mikään ongelma, kun kyse oli vanhasta perhetutusta ja nukuimme eti huoneissa. Olisi kannattanut keskustella, toki hyvä vain että suhde loppui siihen. Tuollaista omituista mustasukkaisuutta en olisi jaksanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päätä seurustelukumppanin kanssa parisuhteen rajoista, vaan kerron omat rajani, ja jos toiselle ne rajat eivät sovi, ei tule myöskään suhdetta.
Tuollalailla ei tule koskaan parisuhteita, jos kumpikin laittaa omat tiukat rajansa, eikä jousta niistä tuumaakaan. Sopiminen tarkoittaa sitä, että asioista neuvotellaan eikä sitä, että lyödään pöytään omat teesit sanomalla, että näistä ei sitten tingitä milliäkään. Toki voi aina ottaa tahdottoman nössön, joka on helppo litistää tohvelinsa alle ja sanella sille ihan mitä mieleen juolahtaa.
Jotkut asiat nyt vaan on sellaisia, joista ei tarvitse neuvotella. Esimerkiksi pettämisestä. Raja menee seksissä jonkun toisen kanssa. Turha yrittää neuvotella, että ok, mutta kävisikö että tiistai olisi poikkeus? Ota tai jätä, mieluummin sitten ilman parisuhdetta, kun huonossa parisuhteessa.
Jos se tiukka raja mistä ei tarvitse neuvotella on seksi, niin miten neuvottelematta tiedätte sen mitä kumpikin kokee seksinä? Siinä voi olla melkoisia eroja mihin kukakin sen rajan vetää.
Minua kiehtoo ajatus siitä, että on olemassa pareja, joita ei kiinnosta keskustella näistä asioista. En siis edes tarkoita sitä, että pitäisi istua alas ja päättää säännöistä, vaan ihan vain avoimesti keskustella siitä, mitä toinen kokee pettämisenä, uhkana parisuhteelle, epämiellyttävänä tai kokee johtavan mustasukkaisuuteen. Eikö ihmiset halua tutustua siihen kumppaniinsa ja oppia ymmärtämään häntä paremmin? Ei tässä loppujen lopuksi edes ole mistään rajojen asettamisesta ja yhteisten pelisääntöjen päättämisestä, vaan ihan siitä, että on halu oppia tuntemaan se toinen puolisko tässä suhteessa ja sen jälkeen tehdä päätös siitä, haluaako omalla toiminnallaan pitää puolison onnellisena, vai tekeekö mieluummin omalla tavalla vaikka se satuttaisi puolisoa. Koska loppupeleissä mitkään säännöt eivät aikuista ihmistä pysäytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiehtoo ajatus siitä, että on olemassa pareja, joita ei kiinnosta keskustella näistä asioista. En siis edes tarkoita sitä, että pitäisi istua alas ja päättää säännöistä, vaan ihan vain avoimesti keskustella siitä, mitä toinen kokee pettämisenä, uhkana parisuhteelle, epämiellyttävänä tai kokee johtavan mustasukkaisuuteen. Eikö ihmiset halua tutustua siihen kumppaniinsa ja oppia ymmärtämään häntä paremmin? Ei tässä loppujen lopuksi edes ole mistään rajojen asettamisesta ja yhteisten pelisääntöjen päättämisestä, vaan ihan siitä, että on halu oppia tuntemaan se toinen puolisko tässä suhteessa ja sen jälkeen tehdä päätös siitä, haluaako omalla toiminnallaan pitää puolison onnellisena, vai tekeekö mieluummin omalla tavalla vaikka se satuttaisi puolisoa. Koska loppupeleissä mitkään säännöt eivät aikuista ihmistä pysäytä.
Hyvin sanottu!
Itse esim tiedän, että puolisoani häiritsee, jos kaverini mainitsee eksäni (olivat hänen kanssaan hyvin läheisiä), joten itse en koskaan mainitse eksääni. Ei tämä ole mikään sääntö tai asia, josta olemme erikseen päättäneet mustavalkoiset rajat. Itseäni esim ei häiritse kuulla mieheni eksästä, joten jos joku hänet mainitsee, se ei hetkauta. Myös miehelle olen sanonut, ettei se haittaa ja hän voi hyvin jutella eksästä jos tekee mieli. Samoin hänkin on sanonut, ettei tarinat eksästä muuten haittaa, mutta tuossa kaveriporukassa harmittaa, kun usein keskustelut ovat tyyliä "voi muistatteko sen reissun sinne ja sinne kun lähdettiin kaikki yhdessä ja eksäkin oli mukana! Olipa meillä hauskaa!". Se antaa hänelle tunteen, että ystävät pitävät enemmän eksästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me keskustelimme. Oli toinen kerta, kun tapasimme ja eka kerta sängyssä yhdessä. Siinä sovimme, että olemme nyt pariskunta eikä muita säätöjä pidetä. Ystäviä saa olla sukupuolesta riippumatta, mutta ystävien kanssa ei ole fyysistä kanssakäymistä. Olimme asioista samaa mieltä, selkeää, helppoa ja vaivatonta.
No mites halailu tällaisen "ystävän" kanssa? entä hitaiden tanssiminen? Nehän ovat molemmat fyysistä kanssakäymistä? Jos nämä on sallittuja, niin kuinka pitkään saa halata ystävää? Entä missä käsien pitää silloin olla? Saako olla takamuksella tai etumuksella? Jos tanssi on sallittua niin kuinka lähekkäin saa tanssia esim. hitaita? Missä kädet saa silloin olla? Jne.
Tämä nyt vain esimerkkinä siitä että ihmiset ovat sopivinaan jostain yksinkertaisesta asiasta, mutta tosiasiassa he sopivat samalla myös aika monesta muusta asiasta sanattomasti, ja niin että toisella voi olla erilainen käsitys asiasta.
Eivätkö nämä asiat ole oikeasti itsestäänselviä suht normaalille ihmiselle?
Ystäviäkin halataan, joten halaaminen in ok, ellei siihen sisälly selkeästi jotain eroottista viestiä. Sama tanssimisen kanssa. Tanssiminen on monelle harrastus, ajanviete, liikuntamuoto jne. joten miksi se olisi kiellettyä kumppanilta? Mutta jos tosiaan laittaa käden toisen perseelle, niin silloin se ei ole enää tavallista tanssimista.
Ihan oikeasti, onko nää joillekin epäselviä? On varmaan ihmisiä, jotka kieltävät muiden halaamisen tai tanssimisen muiden kanssa, mutta silloin on kyse epäterveestä mustasukkaisuudesta, joten itse ainakin kiertäisin kaukaa tällaiset tyypit.
Et ole ilmeisesti kuullut koskaan näitä "älä nyt viitsi, sehän oli vain tanssimista, onko tanssiminen muka kielletty, mninä en tätä tiennytkään?" kun siippa jää kiinni tanssittuaan kädet vieraan naisen takapuolella?
Et varmaan ymmärtänyt pointtia, vaikka sen erikseen kirjoitin lainaamaasi viestiini. Kyse on siitä että ihmiset sopivat yhdessä asiasta, ja samalla isosta määrästä kaikkea mikä kuuluu esimerkkini mukaisesta aiheeseen. Tämä muu sopiminen tapahtuu sanoitta, ja sillä oletuksella että "kyllähän sillä toisella on ihan sama käsitys tanssimisesta ja halaamisesta kuin minulla", vaikka näin ei välttämättä ole.
Okei, en jaksa enempää. Sanonpahan vain, että en ole joutunut tuollaisiin tilanteisiin, koska en ole seurustellut ääliöiden kanssa. Enkä aio tehdä niin jatkossakaan.
Jos asioista ei keskustella, saatat myös itse olla vahingossa se ääliö. Esimerkikki omasta elämästäni: vanha perhetuttu (mies) asui ulkomailla ja kävi tapaamassa vanhempiaan Jyväskylässä. Hänellä oli lento aamupäivästä, joten sovimme vanhoina ystävinä, että hän tulee luokseni yöksi (vierashuoneeseen), koska asun Vantaalla ja hän pääsee tästä nopeasti lentokentälle. Uusi poikaystäväni suuttui tästä ja tuli mustasukkaiseksi, koska "vieras mies oli luonani yötä". En kuuna päivänä olisi olettanut tämän olevan mikään ongelma, kun kyse oli vanhasta perhetutusta ja nukuimme eti huoneissa. Olisi kannattanut keskustella, toki hyvä vain että suhde loppui siihen. Tuollaista omituista mustasukkaisuutta en olisi jaksanut.
No tuota ja tuollaisia ihmisiä kuin tuo poikaystäväsi minä juuri tarkoitin. Ehkä sana ääliö nyt oli huono valinta, mutta en ryhtyisi suhteeseen esim. juuri sairalloisen mustasukkaisen tyypin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me keskustelimme. Oli toinen kerta, kun tapasimme ja eka kerta sängyssä yhdessä. Siinä sovimme, että olemme nyt pariskunta eikä muita säätöjä pidetä. Ystäviä saa olla sukupuolesta riippumatta, mutta ystävien kanssa ei ole fyysistä kanssakäymistä. Olimme asioista samaa mieltä, selkeää, helppoa ja vaivatonta.
No mites halailu tällaisen "ystävän" kanssa? entä hitaiden tanssiminen? Nehän ovat molemmat fyysistä kanssakäymistä? Jos nämä on sallittuja, niin kuinka pitkään saa halata ystävää? Entä missä käsien pitää silloin olla? Saako olla takamuksella tai etumuksella? Jos tanssi on sallittua niin kuinka lähekkäin saa tanssia esim. hitaita? Missä kädet saa silloin olla? Jne.
Tämä nyt vain esimerkkinä siitä että ihmiset ovat sopivinaan jostain yksinkertaisesta asiasta, mutta tosiasiassa he sopivat samalla myös aika monesta muusta asiasta sanattomasti, ja niin että toisella voi olla erilainen käsitys asiasta.
Eivätkö nämä asiat ole oikeasti itsestäänselviä suht normaalille ihmiselle?
Ystäviäkin halataan, joten halaaminen in ok, ellei siihen sisälly selkeästi jotain eroottista viestiä. Sama tanssimisen kanssa. Tanssiminen on monelle harrastus, ajanviete, liikuntamuoto jne. joten miksi se olisi kiellettyä kumppanilta? Mutta jos tosiaan laittaa käden toisen perseelle, niin silloin se ei ole enää tavallista tanssimista.
Ihan oikeasti, onko nää joillekin epäselviä? On varmaan ihmisiä, jotka kieltävät muiden halaamisen tai tanssimisen muiden kanssa, mutta silloin on kyse epäterveestä mustasukkaisuudesta, joten itse ainakin kiertäisin kaukaa tällaiset tyypit.
Et ole ilmeisesti kuullut koskaan näitä "älä nyt viitsi, sehän oli vain tanssimista, onko tanssiminen muka kielletty, mninä en tätä tiennytkään?" kun siippa jää kiinni tanssittuaan kädet vieraan naisen takapuolella?
Et varmaan ymmärtänyt pointtia, vaikka sen erikseen kirjoitin lainaamaasi viestiini. Kyse on siitä että ihmiset sopivat yhdessä asiasta, ja samalla isosta määrästä kaikkea mikä kuuluu esimerkkini mukaisesta aiheeseen. Tämä muu sopiminen tapahtuu sanoitta, ja sillä oletuksella että "kyllähän sillä toisella on ihan sama käsitys tanssimisesta ja halaamisesta kuin minulla", vaikka näin ei välttämättä ole.
Okei, en jaksa enempää. Sanonpahan vain, että en ole joutunut tuollaisiin tilanteisiin, koska en ole seurustellut ääliöiden kanssa. Enkä aio tehdä niin jatkossakaan.
Jos asioista ei keskustella, saatat myös itse olla vahingossa se ääliö. Esimerkikki omasta elämästäni: vanha perhetuttu (mies) asui ulkomailla ja kävi tapaamassa vanhempiaan Jyväskylässä. Hänellä oli lento aamupäivästä, joten sovimme vanhoina ystävinä, että hän tulee luokseni yöksi (vierashuoneeseen), koska asun Vantaalla ja hän pääsee tästä nopeasti lentokentälle. Uusi poikaystäväni suuttui tästä ja tuli mustasukkaiseksi, koska "vieras mies oli luonani yötä". En kuuna päivänä olisi olettanut tämän olevan mikään ongelma, kun kyse oli vanhasta perhetutusta ja nukuimme eti huoneissa. Olisi kannattanut keskustella, toki hyvä vain että suhde loppui siihen. Tuollaista omituista mustasukkaisuutta en olisi jaksanut.
No tuota ja tuollaisia ihmisiä kuin tuo poikaystäväsi minä juuri tarkoitin. Ehkä sana ääliö nyt oli huono valinta, mutta en ryhtyisi suhteeseen esim. juuri sairalloisen mustasukkaisen tyypin kanssa.
No eikö se juuri silloin helpottaisi elämääsi, jos keskustelisitte alussa jo asiat selväksi? Huomaisit hänen rajat olevan sinulle liian jyrkät ja päättäisit suhteen. Ei tarvitsisi odottaa sitä ensimmäistä riitaa, huutoa, tappelua ja itkua joka tulisi kun vahingossa rikkoisit jotain tuntematonta rajaa.
Vierailija kirjoitti:
kannattaa kysyä heti alussa mieheltä haluaako hän muuta kuin seksiä suhteelta niin säästyy isolta mielipahalta.
Samoin naisilta kannattaa kysyä myös.
Siis seurusteleeko täällä vaan mykät ihmiset? Vai päätättekö, ettei näistä asioista saa puhua? Miten ihmiset EIVÄT puhu ihan perusasioista seurusteluun liittyen?
Aika rohkeaa perustaa suhde pelkälle oletukselle.
Kyllä minulle on ihan selviö, että pitää olla yhteiset säännöt, käyttäisin mieluummin sanaa yhteiset ARVOT. Yksi syy miksi olen jäänyt sinkuksi on juuri se, että en ole löytänyt sellaista ihmistä, jolla olisi samat arvot parisuhteessa kuin itselläni.
Ihmisillä on todella suurta vaihtelua näissä arvoissa, jotkut ottavat esimerkiksi pettämisen niin, että "noo, ei se kiva juttu ollut, mutta paljon pahempaakin voisi tapahtua". Ai siis mitä pahempaa? Mulle tuo on pahinta mahdollista ikinä, sillä en itse edes pysty pettämään, vaikka tarjouksia tulisi ja on tullutkin. Olen ollut kavereiden kanssa baareissa ja jotkut kaverini on vedelleet siellä kielareita muiden miesten kanssa ja oma mies vaan katsoo tossuna vieressä. Tää on joillekin normi juttu ja ehkä jopa kiihoke. Mutta ei ole mun juttu tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Siis seurusteleeko täällä vaan mykät ihmiset? Vai päätättekö, ettei näistä asioista saa puhua? Miten ihmiset EIVÄT puhu ihan perusasioista seurusteluun liittyen?
En haluaisi käydä tuota keskustelua, koska koen että rajojen määrittäminen on joka tapauksessa keinotekoista ja hankalaa. Haluan luottaa myös kumppanin arviointikykyyn ja tavallaan antaa hänen olla vastuussa omasta käyttäytymisestään ja itse taas olen omastani. En esimerkiksi tykkäisi siitä, jos hän suutelisi toista naista ihastuneena kahden kesken jossakin, mutta osana jotakin porukan hauskanpitoa se voisi olla ok. Ei tosin nykyään pelailla mitään bilepelejä, joten sinänsä tuo on vähän huono esimerkki.
Ehkä keskustelu olisi tärkeämpi, jos jommalle kummalle olisi tärkeää asettaa rajoja? Se nyt on kuitenkin päivänselvää, että avoimesta suhteesta tulisi keskustella erikseen, koska siihen liittyy myös mm. pieni kolmannen osapuolen raskaaksi tulemisen riski vaikka suojautuisikin parhaansa mukaan. Mutta muut rajat voivat monen puolesta häilyä tilanteen ja harkinnan mukaan, joten siksi niitä ei ole tarvetta määritellä.
No joo, muotoilin viestini hieman huonosti ja huolimattomasti. Eivät varmaankaan tarvitse, mutta todellisuudessa suurin osa haluaa jotain visuaalista stimulaatiota. Jos on kyse fantasiasta, niin oletan, että useimmilla miehillä useimmilla kerroilla visuaalisilla asioilla on siinä iso merkitys.
Voin tietysti olla aivan väärässä, mutta jos olen, niin miksi suurin osa miehistä ylipäätään katsoo pornoa? Mitä he saavat siitä? Ja laittaako moni esim. kuvan pois ja kuuntelee kenties ääntä vain?