Lapsen v-mäinen kummi, mitä tekisitte?

Meillä on " suhtautumisongelma" 3v. lapsemme kummiin, tai siis oikeastaan kummiin ja hänen vaimoonsa. Kummi on mieheni vanhin kaveri, ovat siis olleet kavereita ihan lapsuudenajoista asti. Meidän lapsemme syntymän/ristiäisten aikoihin hän tapasi uuden vaimonsa, ja miehen mukaan koko tyyppi on muuttunut radikaalisti sen jälkeen. Huomaan toki itsekin eron, ja tällä hetkellä koko pariskunnan vierailut ovatkin aina jotenkin yhtä tuskaa. Miehen kaveri oli ennen tosi kiva ja huumorintajuinen, nyt he eivät tee mitään muuta kuin puhuvat pahaa (siis TOSI rumasti) jopa ihan lähimmistä ystävistään, jotka mekin tietenkin tunnemme. Siitä siirrytään sisarusten haukkumiseen, mieheni sisaren haukkumiseen...vaikea selittää, siis tuntuu kuin heillä ei olisi mitään hyvää sanottavaa kenestäkään, vaan he ikäänkuin kaivamalla kaivavat vikoja, kritisoivat muiden remonttia, sisustusmakua, työtä, autoa, lasta - aivan kaikkea. Aivan epäilemättä samat pahat puheet he puhuvat meistä sitten taas kaikille muille. Mieheni on oikeastaan alkanut keksimään melkein tekosyitä, ettei meidän tarvitsisi tavata heitä, mutta sekin tuntuu hölmöltä, koska emme kuitenkaan ole niin läheisiä ja paljon tekemisissä tällä hetkellä, ja lisäksi tämä kaveri on kuitenkin lapsemme kummi. (Häntä ei tosin kiinnosta kummilapsensa mitenkään, hän ei huomioi eikä muista lasta oikeastaan lainkaan.) Miten te suhtautuisitte asiaan? Tiputtaisitte ko. henkilöt vaivihkaa tuttavapiiristä pois, vai yrittäisitte lapsen takia pitää yllä jonkinlaisia suhteita?