Ihme ei ole yliluonnollinen - tieteellinen määritelmä epäonnistuu ymmärtämään ihmisen henkilökohtaista kokemusta
Mikä on ihme? Psykologian mukaan ihme on itse asiassa yksilön henkilökohtainen kokemus tietystä tapahtumasta tai asioiden hämmästyttävyydestä hänen maailmankuvansa kautta, ei yliluonnollinen ilmiö, joka rikkoo fysiikan lakeja.
Ihmeen määrittäminen yliluonnolliseksi ilmiöksi, joka rikkoo fysiikan lakeja, on tuore, 1700- ja 1800-luvuilla esitelty naturalisti-rationalistinen selitysyritys, jolla pyrittiin sulkemaan ihmeet pois luonnollisesta ja yksilöllisestä kokemuspohjasta. Historioitsijat, psykologit ja kulturologit ovat kuitenkin sittemmin kritisoineet, että nykyaikainen määritelmä ei vastaa alkuperäistä kansankäsitystä, vaan se on epätarkka ja virheellinen käsitys siitä, kuinka muinaiset ihmiset ymmärsivät ihmeitä. Näin ollen tieteellisen määritelmän sanotaan olevan vieraantunut ihmisten mielenelämästä ja kuinka nykyaikainen ihmeen tieteellinen määritelmä väheksyy aliarvioidem yksilön henkilökohtaista kokemusta tässä asiassa.
On myös hyvin ilmeistä, kuinka tieteen antama moderni määritelmä ihmeestä ja kansankäsitys ihmeestä eroavat radikaalisti. Näiden kahden välillä on ristiriita ja siksi toisen on oltava ainakin väärä (joko kansan käsitys tai tieteellinen määritelmä - mutta onko kansa tyhmää jos se on eri mieltä kuin tieteellinen määritelmä?). Ja siksi pitäisi hyväksyä se tosiasia, että ihmeet kuuluvat psykologian alaan eivätkä fysiikan alaan, koska kyse on siitä, mitä yksilöt kokevat, eikä sitä, mitä voidaan fyysisesti mitata.
Ja kyllä, mikä tahansa voi siis olla ihme yksilön henkilökohtaisella tasolla. Se riippuu siitä, mitä yksilö kokee ja omasta päätöksestään sanoo ihmeeksi ja mitä taas ei. Ja siksi me esimerkiksi kutsumme joitain luonnonmuodostelmia luonnon ihmeiksi tai rakennuksia arkkitehtuurin ihmeiksi, vaikka niissä ei ole mitään yliluonnollista eivätkä kaikki tieteilijät eivät pidä siitä, että me tavalliset ihmiset käyttämme sanaa "ihme" tällä tavalla kun se "rikkoo" sanan tieteellistä määritelmää (mutta tieteestä riippumatta ihmiset käyttävät tätä sanaa kuten he ovat aina käyttäneet).
Kommentit (5)
Fysiikka, kemia, matematiikka = Matemaatis-luonontieteelliset tieteet
Psykologia, historia, kielitiede, kulttuuritiede = humanistiset tieteet
Matemaatis-luonontieteelliset tieteet = oikeaa tiedettä
Humanistiset tieteet = ei aitoa tiedettä, epätiedettä, pseudotiedettä, jne
T. fyysikko ja matemaatikko
Me olemme vain materiaalia, tavaraa, ääniä päästelevä lihasäkki. Tutkijat ovat jo vuosia sitten todistaneet ettei ihmisellä ole sellaista asiaa kuin mieli. Aivot ovat vain eloton möykky materiaalista rasvaa jossa kulkee sähköisiä impulsseja. Nämä impulssit antavat esimerkiksi rajoille köskyjö lliikua eli nykiä ennen kuin olet tietoinen näistä neuroimpulssien välittämistä käskyistä. Ja siksi ihmisellä ei myöskään ole vapaata tahtoa.
Elemmeko me ihmiset edes elävä? Mikä on elottoman ja elävän raja?
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka, kemia, matematiikka = Matemaatis-luonontieteelliset tieteet
Psykologia, historia, kielitiede, kulttuuritiede = humanistiset tieteet
Matemaatis-luonontieteelliset tieteet = oikeaa tiedettä
Humanistiset tieteet = ei aitoa tiedettä, epätiedettä, pseudotiedettä, jne
T. fyysikko ja matemaatikko
"Fysiikka ja matemattiiika ovat parempia, " T. fyysikko ja matemaatikko. Ymmärtääkö "matemaatikko," että et itse voi arvioida itseäsi muita paremmaksi. Sen täytyy tehdä jonkun objektiivisen.
Ok. Sillai sit.