Lue keskustelun säännöt.
Hoitajat hylkäsivät sovintoehdotuksen
11.05.2022 |
Pitäisi varmaan saada miljoonia että riittäisi noille.
Kommentit (2351)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hoitajien tehtävä olisi pitää julkinen sektori pystyssä?
Miksi muiden julkisen sektorin tekijöiden pitää pitää sairaaloita pystyssä? Olisko siks että hoitajat tarvitsee muuta yhteiskuntaa vähintään yhtä paljon kuin yhteiskunta hoitajia.
Julkista sektoria pidetään pystyssä porukalla. Me kaikki yhdessä. Joku kun lähtee keulimaan niin kaatuu koko roska. Yhteiskuntaopin alkeet taas käyttöön.
Miksi julkinen sektori pitäisi pitää pystyssä hinnalla millä hyvänsä?
No ei ole pakko ja kaikki ongelmat ratkeaa jos ei pidetä. Ei julkiselle sektorille tarvitse jättää kuin oikeuslaitos ja poliisi (lahjonnan estämiseksi). Kaikki muu toimii yhtä luotettavasti yksityisenä.
Oikeastiko yhteiskunnan toiminta on noin yksinkertaista, ihan kaikki ongelmat ratkeaa kun lopetetaan julkisen sektorin terveydenhuolto. Veikkaisin että sen jälkeen vielä enemmän on työtä niin poliisilla kuin oikeuslaitoksellakin.
No jos kysymys on että miksi pitäisi olla julkinen sektori. Vastaus on että eihän se mikään pakko ole, koska on oikeastaan vain kaksi asiaa mitä ei voida yksityistää: Poliisi ja oikeus.
Ihan toinen juttu onko tuollaisessa yhteiskunnassa kiva elää, mutta jos kerran julkista ei haluta pitää pystyssä niin tuo on sitten lopputulos.
Ei meillä julkisen sektorin ole mikään pakko tuottaa terveyspalveluita eikä ne kunnat jossa palvelut ostetaan yksityiseltä ole mihinkään kaatuneet.
Nyt oli paha kun kävi ilmi ettei terveydenhuollon ole pakko olla julkisella puolella ollenkaan. Kelasta vaan maksusitoumusta ja pörriäiseen kaikki. Tulee hinnatkin alas kun kaikki terveysjätit kisaa potilaista.
Ei terveysjätit kisaa julkisen sektorin asiakkaista. Kunnat ehkä kisaa siitä mikä pörriäinen tuottaa palvelut edullisemmin. Toisaalta siinä kohtaa varmasti myös karsitaan niitä palveluja. Kunnan tehtävä on turvata välttämättömät palvelut, mutta missään ei sanota mitä nämä välttämättömät palvelut on ja kuka sen määrittelee mitkä on välttämättömiä palveluja mitkä ei. Terveydenhuolto niin yksityisellä tuottaa myös niitä palveluita mitä suurin osa yhteiskunnassa ei pidä välttämättöminä.
Jos terveydenhoito siirretään 100% yksityiselle niin kyllä, siinä vaiheessa terveysjätit kisaa potilaista. Koska se on vain yhden lakimuutoksen päässä että voidaan luopua julkisesta terveydenhuollosta.
Yksityinen kilpailee maksavista asiakaista. Jos maksaja on edelleen julkinen sektori kyllä kilpailutus menee edelleen niin päin että julkinen kilpailuttaa ja osataa sieltä mistä saa halvimman (ehkä myös huonoimman) palvelun. Se mistä ehkä yksityiset kilpailee on ne asiakkaat jotka maksaa palvelut omasta tai vakuutusyhtiön pussista. Se kilpailu varmasti lisääntyy vaikka julkinen sektori edelleen palveluja (niitä välttämättömiä) tuottaisi.
No voidaan mennä Amerikan malliin: hoitoa saa vain työterveydestä tai rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavat nuo hoitajien työyhteisöt olla niin kieroja, että ei niiden selvittelyssä mikään auta. Itse työnantajana en voisi kuvitella ottavani joukkoirtisanoutuneita tyyppejä takaisin töihin, mutta nämä viekkaat laskevatkin sen päälle että työnantajalla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Sairasta kaiken kaikkiaan. Ei millään muulla alalla voi tällaista olla?
Jos nyt sattuisit olamaan julkisen sektorin työnantaja esim. hyvinvointialueen johtajan miten sinä ratkaisisit ongelman? Mikä se vaihtoehto on kuin yrittää saada se työvoima takaisin joka jo osaa työn?
No jos minä olisin työnantaja, niin olisin selvittänyt asiat kanssanne kauan ennen kuin joudutaan mihinkään lakkotilanteeseen (pahoittelen idealismiani, mutta näin on). Ulkopuolisena on todella vaikea ymmärtää, miten teillä ei ole ollut järkevää keskusteluyhteyttä ongelmakohdista.
Meidän kanssa? En ole sanonut olevani hoitaja enkä sitä myöskään ole. Se ajatuksena kiinnostaa miksi kuvitellaan että työntekijät olisi niitä joilla on velvollisuus jokin ala korjata. Ei niin ole millään alalla ei hoitoalalla sen paremmin kuin vaikka teollisuudessa. Jos työpaikkan ilmapiiri ei miellytä sitten vaihdetaan jonnekin muualle.
Työpaikan ilmapiitin muodostavat siellä olevat työntekijät ja vain he itse voivat muuttaa ilmapiiriä. Muutos lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään.
Niin mutta miksi lähteä muuttamaan työpaikan ilmapiiriä jos se muualla on kuitenkin jo parempi ja senkin voi valita työpaikakseen.
No miksi lähteä lakkoilemaan palkan takia, jos muualla on jo parempi palkka ja senkin voi valita ammatiksi?
Monihan on jo vaihtanut alaa, mutta siitäkin suututaan ja vaaditaan pakkolakeja ties mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavat nuo hoitajien työyhteisöt olla niin kieroja, että ei niiden selvittelyssä mikään auta. Itse työnantajana en voisi kuvitella ottavani joukkoirtisanoutuneita tyyppejä takaisin töihin, mutta nämä viekkaat laskevatkin sen päälle että työnantajalla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Sairasta kaiken kaikkiaan. Ei millään muulla alalla voi tällaista olla?
Jos nyt sattuisit olamaan julkisen sektorin työnantaja esim. hyvinvointialueen johtajan miten sinä ratkaisisit ongelman? Mikä se vaihtoehto on kuin yrittää saada se työvoima takaisin joka jo osaa työn?
No jos minä olisin työnantaja, niin olisin selvittänyt asiat kanssanne kauan ennen kuin joudutaan mihinkään lakkotilanteeseen (pahoittelen idealismiani, mutta näin on). Ulkopuolisena on todella vaikea ymmärtää, miten teillä ei ole ollut järkevää keskusteluyhteyttä ongelmakohdista.
Meidän kanssa? En ole sanonut olevani hoitaja enkä sitä myöskään ole. Se ajatuksena kiinnostaa miksi kuvitellaan että työntekijät olisi niitä joilla on velvollisuus jokin ala korjata. Ei niin ole millään alalla ei hoitoalalla sen paremmin kuin vaikka teollisuudessa. Jos työpaikkan ilmapiiri ei miellytä sitten vaihdetaan jonnekin muualle.
Työpaikan ilmapiitin muodostavat siellä olevat työntekijät ja vain he itse voivat muuttaa ilmapiiriä. Muutos lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään.
Niin mutta miksi lähteä muuttamaan työpaikan ilmapiiriä jos se muualla on kuitenkin jo parempi ja senkin voi valita työpaikakseen.
Tuolla asenteella mikään ei muutu ja muulle alalle siirtyvä hoitaja jatkaa ilmapiirin myrkytystä uudessakin työpaikassa.
Ennemminkin se kiusaamaton vaihtaa työpaikkaa, kiusaajat jää sinne kiusaamaan uusia. Eikä ole mitään takeita uuden työpaikan hyvästä tilanteestakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa kuinka tärkeinä ja korvaamattomina hoitajat pitävät itseään. Yhteiskunnassa on kuulkaas paljon muitakin ihan yhtä tärkeitä ammatteja, enkä tarkoita nyt niitä insinöörejä joihin aina itseänne vertaatte. No, kun on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia :)
Ei yksittäinen hoitaja olekaan korvaamaton.
Mutta nyt on niin paha hoitajapula, että jokainen hoitaja on tärkeä.
Terveydenhoito on tärkeää.
Ehkä ei sinusta, jos et ikinä sairasta, mutta on se silti normaalijärjellä varustettujen ihmisten mielestä.
Aika moni ammatti on tärkeä, jopa tuo minun mieheni vaikka se onkin tuollainen säälittävä insinööri. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että puolesta Suomesta loppuu sähköt jos hän kollegoineen ottaa loparit. Varmaan siinä joku sairaalakin pimenisi ja jonkun hoitsun Tesla jäisi lataamatta.
SOu? Jeejee, hyvä että on insinööri ja hyvä että tekee kallisarvoista työtä.
Heitä kuiten on JO tarpeeksi.
Hoitajia ei ole, ja niitä tarvitsee siksi saada lisää.
Ei sunkaan mies haluisi tehdä kahden ihmisen työtä, eikä ehtisi, samalla palkalla. Ja jos tollanen tilanne tulisi eteen, protestoisi hänkin.
Et nyt ihan tiedä mistä puhut, mutta se on silti ihan jees 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavat nuo hoitajien työyhteisöt olla niin kieroja, että ei niiden selvittelyssä mikään auta. Itse työnantajana en voisi kuvitella ottavani joukkoirtisanoutuneita tyyppejä takaisin töihin, mutta nämä viekkaat laskevatkin sen päälle että työnantajalla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Sairasta kaiken kaikkiaan. Ei millään muulla alalla voi tällaista olla?
Jos nyt sattuisit olamaan julkisen sektorin työnantaja esim. hyvinvointialueen johtajan miten sinä ratkaisisit ongelman? Mikä se vaihtoehto on kuin yrittää saada se työvoima takaisin joka jo osaa työn?
No jos minä olisin työnantaja, niin olisin selvittänyt asiat kanssanne kauan ennen kuin joudutaan mihinkään lakkotilanteeseen (pahoittelen idealismiani, mutta näin on). Ulkopuolisena on todella vaikea ymmärtää, miten teillä ei ole ollut järkevää keskusteluyhteyttä ongelmakohdista.
Meidän kanssa? En ole sanonut olevani hoitaja enkä sitä myöskään ole. Se ajatuksena kiinnostaa miksi kuvitellaan että työntekijät olisi niitä joilla on velvollisuus jokin ala korjata. Ei niin ole millään alalla ei hoitoalalla sen paremmin kuin vaikka teollisuudessa. Jos työpaikkan ilmapiiri ei miellytä sitten vaihdetaan jonnekin muualle.
Työpaikan ilmapiitin muodostavat siellä olevat työntekijät ja vain he itse voivat muuttaa ilmapiiriä. Muutos lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään.
Niin mutta miksi lähteä muuttamaan työpaikan ilmapiiriä jos se muualla on kuitenkin jo parempi ja senkin voi valita työpaikakseen.
No miksi lähteä lakkoilemaan palkan takia, jos muualla on jo parempi palkka ja senkin voi valita ammatiksi?
Monihan on jo vaihtanut alaa, mutta siitäkin suututaan ja vaaditaan pakkolakeja ties mitä.
Niin, koska ajatus toistaiseksi on se, että terveydenhoito halutaan pitää julkisella. Kannattaa muistaa että ensi vuonna on eduskuntavaalit ja oikeisto ajaa terveyspalvelujen yksityistämistä. Voipi olla että poistuu koko ongelma ensi keväänä kun kaikki hoitajat on yksityisellä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavat nuo hoitajien työyhteisöt olla niin kieroja, että ei niiden selvittelyssä mikään auta. Itse työnantajana en voisi kuvitella ottavani joukkoirtisanoutuneita tyyppejä takaisin töihin, mutta nämä viekkaat laskevatkin sen päälle että työnantajalla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Sairasta kaiken kaikkiaan. Ei millään muulla alalla voi tällaista olla?
Jos nyt sattuisit olamaan julkisen sektorin työnantaja esim. hyvinvointialueen johtajan miten sinä ratkaisisit ongelman? Mikä se vaihtoehto on kuin yrittää saada se työvoima takaisin joka jo osaa työn?
No jos minä olisin työnantaja, niin olisin selvittänyt asiat kanssanne kauan ennen kuin joudutaan mihinkään lakkotilanteeseen (pahoittelen idealismiani, mutta näin on). Ulkopuolisena on todella vaikea ymmärtää, miten teillä ei ole ollut järkevää keskusteluyhteyttä ongelmakohdista.
Meidän kanssa? En ole sanonut olevani hoitaja enkä sitä myöskään ole. Se ajatuksena kiinnostaa miksi kuvitellaan että työntekijät olisi niitä joilla on velvollisuus jokin ala korjata. Ei niin ole millään alalla ei hoitoalalla sen paremmin kuin vaikka teollisuudessa. Jos työpaikkan ilmapiiri ei miellytä sitten vaihdetaan jonnekin muualle.
Työpaikan ilmapiitin muodostavat siellä olevat työntekijät ja vain he itse voivat muuttaa ilmapiiriä. Muutos lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään.
Niin mutta miksi lähteä muuttamaan työpaikan ilmapiiriä jos se muualla on kuitenkin jo parempi ja senkin voi valita työpaikakseen.
Tuolla asenteella mikään ei muutu ja muulle alalle siirtyvä hoitaja jatkaa ilmapiirin myrkytystä uudessakin työpaikassa.
Työpaikkoja on jo hoitoalalla monenlaisia. Ei läheskään kaikissa ole ongelmia työilmapiirissä. Jos asenteesi on se että kaikki hoitajat vain pilaavat työilmapiirin on varmasti vain hyvä että he poistuvat alalta.
Jos ihminen ei itse tunnista itsessään käytöksensä piirteitä, joita pitäisi muuttaa, tilanne ei muutu miksikään, vaikka vaihtaisi työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostatko oikeasti? Et, sanoo sosiologian lehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta. Hoitoalaa leimaa kulttuurissamme näkymättömyys ja aliarvostus, vaikka puheet ovat hurskaita. Sen huomaa vaikka siitä, että moni ajattelee palkkakuopan ja huonojen työolojen olevan oma ammatinvalintamoka.
– Hoivaa tarjoavat eri ihmiset kuin ne, jotka tekevät päätökset: matalapalkkaiset naiset ja maahan-
muuttajat. Hoiva on asia, jonka joku muu hoitaa, ja siksi sitä ei tarvitse nähdä, Ylöstalo sanoo.
Hoiva on vähän samalla tavalla näkymätöntä kuin siivous. Yhteiskunnan ilmastoiduissa konttoreissa istujat havahtuvat koko toimialan olemassaoloon vasta, jos konttoria ei ole hetkeen siivottu. Hoivakin alkaa hitaasti kiinnostaa nyt, kun siitä on pulaa. Hoitajien huonosta tilanteesta ovat jo pitkään kärsineet iäkkäät ja sairaat ihmiset, mutta he eivät ole siinä asemassa, että heidän hätähuutojaan kuultaisiin.
Se pieni ero, että hoitajia kyllä arvostetaan yhteiskunnallisesti paljonkin. Hoitajan status on jo merkittävä ja ihmiset kyllä pitävät heitä arvossaan.
Siivoojia/laitoshuoltajia ei noteerata millään tavoin. He ovat oikeasti näkymättömiä. Kuitenkaan yksikään terveydenhuollon yksikkö ei toimisi ilman heitä potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Ilman siivoojia ei toimi mikään yhteiskunnassa. Siivoojat ovat erittäin tärkeä ammattiryhmä. Hoitajille ovat ilmaa.
Hoitajat ei ole mikään poikkeus tuossa. Siivoojat tuntuu olevan kaikille ilmaa.
T: siivooja
Me opettajat arvostamme todella paljon siivoojia/siistijöitä.
Miten se arvostus näkyy? Ei musta mitenkään. T: siivooja
Paha sanoa. Mä ainakin yritän olla siivojalle samalla tavalla kiva kuin kaikille muillekin, yritän olla kävelemättä lattialla minkä siivooja juuri siivosi, en jätä kahviläikkiä mun työpöydälle odottamaan siivoojaa ja nytkin antaisin niille kunta-alan pienipalkkaisimmille sen 3,6% normi korotusten päälle. Mutta onko vielä jotain mitä voi tehdä?
Tiedän, teitä on olemassa, jotka huomioitte ja arvostatte siivoojan työtä. Kiitos siitä!
Yhteiskunnallisella tasolla, se arvostuksen puute näkyy ja kuuluu kauas.
Toisin sanoen ei näy eikä kuulu mitään. Kukaan ei julkisesti ole vaatimassa siivoojille parempia palkkoja, media-näkyvyydestä puhumattakaan.Jos lohduttaa niin kaikki ei tiedä että meitä arkistonhoitajia yhä on ja että ollaan vieläpä kriittinen ala. Eli siis symppaan siivoojia tässä.
Onko tää se syy että arkistonhoitajat hengailee niin usein työpaikalla siivoojien kanssa? Vaikka siis toinen on maisteri ja toinen ei välttämättä edes amista käynyt. Olen nimittäin omalla työpaikalla ihmetellyt tätä. Yleensä saman koulutustason omaavat hengaa keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostatko oikeasti? Et, sanoo sosiologian lehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta. Hoitoalaa leimaa kulttuurissamme näkymättömyys ja aliarvostus, vaikka puheet ovat hurskaita. Sen huomaa vaikka siitä, että moni ajattelee palkkakuopan ja huonojen työolojen olevan oma ammatinvalintamoka.
– Hoivaa tarjoavat eri ihmiset kuin ne, jotka tekevät päätökset: matalapalkkaiset naiset ja maahan-
muuttajat. Hoiva on asia, jonka joku muu hoitaa, ja siksi sitä ei tarvitse nähdä, Ylöstalo sanoo.
Hoiva on vähän samalla tavalla näkymätöntä kuin siivous. Yhteiskunnan ilmastoiduissa konttoreissa istujat havahtuvat koko toimialan olemassaoloon vasta, jos konttoria ei ole hetkeen siivottu. Hoivakin alkaa hitaasti kiinnostaa nyt, kun siitä on pulaa. Hoitajien huonosta tilanteesta ovat jo pitkään kärsineet iäkkäät ja sairaat ihmiset, mutta he eivät ole siinä asemassa, että heidän hätähuutojaan kuultaisiin.
Se pieni ero, että hoitajia kyllä arvostetaan yhteiskunnallisesti paljonkin. Hoitajan status on jo merkittävä ja ihmiset kyllä pitävät heitä arvossaan.
Siivoojia/laitoshuoltajia ei noteerata millään tavoin. He ovat oikeasti näkymättömiä. Kuitenkaan yksikään terveydenhuollon yksikkö ei toimisi ilman heitä potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Ilman siivoojia ei toimi mikään yhteiskunnassa. Siivoojat ovat erittäin tärkeä ammattiryhmä. Hoitajille ovat ilmaa.
Hoitajat ei ole mikään poikkeus tuossa. Siivoojat tuntuu olevan kaikille ilmaa.
T: siivooja
Me opettajat arvostamme todella paljon siivoojia/siistijöitä.
Miten se arvostus näkyy? Ei musta mitenkään. T: siivooja
Paha sanoa. Mä ainakin yritän olla siivojalle samalla tavalla kiva kuin kaikille muillekin, yritän olla kävelemättä lattialla minkä siivooja juuri siivosi, en jätä kahviläikkiä mun työpöydälle odottamaan siivoojaa ja nytkin antaisin niille kunta-alan pienipalkkaisimmille sen 3,6% normi korotusten päälle. Mutta onko vielä jotain mitä voi tehdä?
Tiedän, teitä on olemassa, jotka huomioitte ja arvostatte siivoojan työtä. Kiitos siitä!
Yhteiskunnallisella tasolla, se arvostuksen puute näkyy ja kuuluu kauas.
Toisin sanoen ei näy eikä kuulu mitään. Kukaan ei julkisesti ole vaatimassa siivoojille parempia palkkoja, media-näkyvyydestä puhumattakaan.
Itsehän olen aina arvostanut siivoojia. He ovat tärkeitä työyhteisöissä ja heidän arvonsa huomaa vasta kun he eivät ole paikalla. Arvostin jonkin verran myös hoitajia ennenkuin olin 8 kk puolipakolla hoivakodissa avustajana ennen eläkkeelle pääsyä. Suurin osa lähihoitajista istui 4-6 tuntia päivästä taukotuvassa. Työt hoiti sairaanhoitajat, avustajat, siivoojat ja keittiöhenkilökunta.
Suomessa naisten keskipalkka on n. 2800 eli sama kuin lähihoitajilla. Koulutus on lyhyempi kuin ylioppilaalla. Ja sitten kehdataan valittaa, että palkka on liian pieni. Siitä taukohuoneessa istuskelusta.
Harkinnassa on vielä, että tekisinkö muistion niistä kaikista vanhustenhoivan laiminlöinneistä, joita havaitsin paikassa ja lähettäisin ministeriöön, sairaanhoitopiiriin ym. Se ainakin tuli selväksi, että kun itseäni uhkaa hoivakotiin lähtö, niin nielen nikkeliä ennemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko palkankorotuksia vastustaneet miettineet sitä, että myös kaikenlainen hoitoalan työolojen parantaminen luonnollisesti maksaa paljon rahaa? Ei sekään ole mikään taikatemppu. Silläkin saralla tehtävää riittää. Osa myös ehdottelee täällä asioita, joita on jo tehty mm. digipalvelut ja vapaaehtoistyö.
Kylmä totuus on että hoitoalaan on laitettava rahaa ja jostakin se on tietysti pois.
Hoitsujen kesken on selkeästi nähtävillä kauhea nokkimisjärjestys ja eripura, kateellisuus ja juoruilu. Siinä yksi ilman rahaa työolojen parannus.
Ja tuo hoidetaan käytännössä miten?
Eikö teillä ole hoitoalan työpaikoilla mitään konsteja esim. kiusaamisen ja simputuksen estämiseen/käsittelyyn? Muualla näistä ilmoitetaan esimiehelle, joka ottaa asian käsittelyyn, tai jutellaan työterveydessä, joka myös voi tukea asiassa. Monilla työpaikoilla on käytössä myös ns. varhaisen puuttumisen malli, jolloin kaikki tahot otetaan mukaan.
Tehyn sivulta ohjeet:
Miten työntekijän tulee toimia, jos häntä kiusataan?
-Työntekijän täytyy kertoa kiusaajalle suoraan, jos hän kokee tämän käyttäytymisen asiattomaksi ja ettei hyväksy hänen toimintaansa. Kiusatun on kuvattava konkreettisesti, mitä hän kokee epäasiallisena.
Jos kiusaaminen jatkuu, työntekijän pitää kertoa asiasta esihenkilölleen. Jos kiusaaja on oma lähiesihenkilö, asiasta tulee kertoa hänen esihenkilölleen.-
Ensin on siis käytävä kaksintaistoon kiusaajan kanssa ja kiusatun pitää kyetä osoittamaan KONKREETTISESTI kiusaajalle, miten hän asian kokee.
Sen jälkeen voi sitten ilmoitella esihenkilön esihenkilön esihenkilön esihenkilölle jne. jos vielä siltä tuntuu ja jaksaa.
Oikeesti???
Ei ihme, että kiusaaminen jaksaa ja voi hyvin hoitoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosireiska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostatko oikeasti? Et, sanoo sosiologian lehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta. Hoitoalaa leimaa kulttuurissamme näkymättömyys ja aliarvostus, vaikka puheet ovat hurskaita. Sen huomaa vaikka siitä, että moni ajattelee palkkakuopan ja huonojen työolojen olevan oma ammatinvalintamoka.
– Hoivaa tarjoavat eri ihmiset kuin ne, jotka tekevät päätökset: matalapalkkaiset naiset ja maahan-
muuttajat. Hoiva on asia, jonka joku muu hoitaa, ja siksi sitä ei tarvitse nähdä, Ylöstalo sanoo.
Hoiva on vähän samalla tavalla näkymätöntä kuin siivous. Yhteiskunnan ilmastoiduissa konttoreissa istujat havahtuvat koko toimialan olemassaoloon vasta, jos konttoria ei ole hetkeen siivottu. Hoivakin alkaa hitaasti kiinnostaa nyt, kun siitä on pulaa. Hoitajien huonosta tilanteesta ovat jo pitkään kärsineet iäkkäät ja sairaat ihmiset, mutta he eivät ole siinä asemassa, että heidän hätähuutojaan kuultaisiin.
Se pieni ero, että hoitajia kyllä arvostetaan yhteiskunnallisesti paljonkin. Hoitajan status on jo merkittävä ja ihmiset kyllä pitävät heitä arvossaan.
Siivoojia/laitoshuoltajia ei noteerata millään tavoin. He ovat oikeasti näkymättömiä. Kuitenkaan yksikään terveydenhuollon yksikkö ei toimisi ilman heitä potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Ilman siivoojia ei toimi mikään yhteiskunnassa. Siivoojat ovat erittäin tärkeä ammattiryhmä. Hoitajille ovat ilmaa.
Hoitajat ei ole mikään poikkeus tuossa. Siivoojat tuntuu olevan kaikille ilmaa.
T: siivooja
Me opettajat arvostamme todella paljon siivoojia/siistijöitä.
Miten se arvostus näkyy? Ei musta mitenkään. T: siivooja
Paha sanoa. Mä ainakin yritän olla siivojalle samalla tavalla kiva kuin kaikille muillekin, yritän olla kävelemättä lattialla minkä siivooja juuri siivosi, en jätä kahviläikkiä mun työpöydälle odottamaan siivoojaa ja nytkin antaisin niille kunta-alan pienipalkkaisimmille sen 3,6% normi korotusten päälle. Mutta onko vielä jotain mitä voi tehdä?
Tiedän, teitä on olemassa, jotka huomioitte ja arvostatte siivoojan työtä. Kiitos siitä!
Yhteiskunnallisella tasolla, se arvostuksen puute näkyy ja kuuluu kauas.
Toisin sanoen ei näy eikä kuulu mitään. Kukaan ei julkisesti ole vaatimassa siivoojille parempia palkkoja, media-näkyvyydestä puhumattakaan.Itsehän olen aina arvostanut siivoojia. He ovat tärkeitä työyhteisöissä ja heidän arvonsa huomaa vasta kun he eivät ole paikalla. Arvostin jonkin verran myös hoitajia ennenkuin olin 8 kk puolipakolla hoivakodissa avustajana ennen eläkkeelle pääsyä. Suurin osa lähihoitajista istui 4-6 tuntia päivästä taukotuvassa. Työt hoiti sairaanhoitajat, avustajat, siivoojat ja keittiöhenkilökunta.
Suomessa naisten keskipalkka on n. 2800 eli sama kuin lähihoitajilla. Koulutus on lyhyempi kuin ylioppilaalla. Ja sitten kehdataan valittaa, että palkka on liian pieni. Siitä taukohuoneessa istuskelusta.
Harkinnassa on vielä, että tekisinkö muistion niistä kaikista vanhustenhoivan laiminlöinneistä, joita havaitsin paikassa ja lähettäisin ministeriöön, sairaanhoitopiiriin ym. Se ainakin tuli selväksi, että kun itseäni uhkaa hoivakotiin lähtö, niin nielen nikkeliä ennemmin.
Mulla on vielä kymmeniä vuosia eläkeikään, mutta seurattuani millaista isovanhemmillani hoitokodeissa on ja nuorempana ollessani siivoojana hoitokodeissa niin kyllä nikkeliratkaisun teen minäkin. Ja ihan samoista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavat nuo hoitajien työyhteisöt olla niin kieroja, että ei niiden selvittelyssä mikään auta. Itse työnantajana en voisi kuvitella ottavani joukkoirtisanoutuneita tyyppejä takaisin töihin, mutta nämä viekkaat laskevatkin sen päälle että työnantajalla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Sairasta kaiken kaikkiaan. Ei millään muulla alalla voi tällaista olla?
Jos nyt sattuisit olamaan julkisen sektorin työnantaja esim. hyvinvointialueen johtajan miten sinä ratkaisisit ongelman? Mikä se vaihtoehto on kuin yrittää saada se työvoima takaisin joka jo osaa työn?
No jos minä olisin työnantaja, niin olisin selvittänyt asiat kanssanne kauan ennen kuin joudutaan mihinkään lakkotilanteeseen (pahoittelen idealismiani, mutta näin on). Ulkopuolisena on todella vaikea ymmärtää, miten teillä ei ole ollut järkevää keskusteluyhteyttä ongelmakohdista.
Meidän kanssa? En ole sanonut olevani hoitaja enkä sitä myöskään ole. Se ajatuksena kiinnostaa miksi kuvitellaan että työntekijät olisi niitä joilla on velvollisuus jokin ala korjata. Ei niin ole millään alalla ei hoitoalalla sen paremmin kuin vaikka teollisuudessa. Jos työpaikkan ilmapiiri ei miellytä sitten vaihdetaan jonnekin muualle.
Työpaikan ilmapiitin muodostavat siellä olevat työntekijät ja vain he itse voivat muuttaa ilmapiiriä. Muutos lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään.
Niin mutta miksi lähteä muuttamaan työpaikan ilmapiiriä jos se muualla on kuitenkin jo parempi ja senkin voi valita työpaikakseen.
No miksi lähteä lakkoilemaan palkan takia, jos muualla on jo parempi palkka ja senkin voi valita ammatiksi?
Monihan on jo vaihtanut alaa, mutta siitäkin suututaan ja vaaditaan pakkolakeja ties mitä.
Niin, koska ajatus toistaiseksi on se, että terveydenhoito halutaan pitää julkisella. Kannattaa muistaa että ensi vuonna on eduskuntavaalit ja oikeisto ajaa terveyspalvelujen yksityistämistä. Voipi olla että poistuu koko ongelma ensi keväänä kun kaikki hoitajat on yksityisellä töissä.
Jo palvelut halutaan pitää julkisella sektorilla pitäisi tehdä muutakin haukkua hoitajia työpaikka kiusaajiksi. Kiusaamisongelma kyllä ratkeaa siinä vaiheessa kun tiedetään haluaako hoitajat pitää julkisella sektorilla vai ei. Sitä ei päätä sen oaremmin hoitajat kuin ne asiakkaat vaan päätökset tehdään muualla. Jos asiakkaat ei ole tyytyväisiä palveluun eikä niihin hoitajiin päätös että julkisella sektorilla ei tarvita terveydenhuollon työntekijöitä on hyvin helppo tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostatko oikeasti? Et, sanoo sosiologian lehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta. Hoitoalaa leimaa kulttuurissamme näkymättömyys ja aliarvostus, vaikka puheet ovat hurskaita. Sen huomaa vaikka siitä, että moni ajattelee palkkakuopan ja huonojen työolojen olevan oma ammatinvalintamoka.
– Hoivaa tarjoavat eri ihmiset kuin ne, jotka tekevät päätökset: matalapalkkaiset naiset ja maahan-
muuttajat. Hoiva on asia, jonka joku muu hoitaa, ja siksi sitä ei tarvitse nähdä, Ylöstalo sanoo.
Hoiva on vähän samalla tavalla näkymätöntä kuin siivous. Yhteiskunnan ilmastoiduissa konttoreissa istujat havahtuvat koko toimialan olemassaoloon vasta, jos konttoria ei ole hetkeen siivottu. Hoivakin alkaa hitaasti kiinnostaa nyt, kun siitä on pulaa. Hoitajien huonosta tilanteesta ovat jo pitkään kärsineet iäkkäät ja sairaat ihmiset, mutta he eivät ole siinä asemassa, että heidän hätähuutojaan kuultaisiin.
Se pieni ero, että hoitajia kyllä arvostetaan yhteiskunnallisesti paljonkin. Hoitajan status on jo merkittävä ja ihmiset kyllä pitävät heitä arvossaan.
Siivoojia/laitoshuoltajia ei noteerata millään tavoin. He ovat oikeasti näkymättömiä. Kuitenkaan yksikään terveydenhuollon yksikkö ei toimisi ilman heitä potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Ilman siivoojia ei toimi mikään yhteiskunnassa. Siivoojat ovat erittäin tärkeä ammattiryhmä. Hoitajille ovat ilmaa.
Hoitajat ei ole mikään poikkeus tuossa. Siivoojat tuntuu olevan kaikille ilmaa.
T: siivooja
Me opettajat arvostamme todella paljon siivoojia/siistijöitä.
Miten se arvostus näkyy? Ei musta mitenkään. T: siivooja
Paha sanoa. Mä ainakin yritän olla siivojalle samalla tavalla kiva kuin kaikille muillekin, yritän olla kävelemättä lattialla minkä siivooja juuri siivosi, en jätä kahviläikkiä mun työpöydälle odottamaan siivoojaa ja nytkin antaisin niille kunta-alan pienipalkkaisimmille sen 3,6% normi korotusten päälle. Mutta onko vielä jotain mitä voi tehdä?
Tiedän, teitä on olemassa, jotka huomioitte ja arvostatte siivoojan työtä. Kiitos siitä!
Yhteiskunnallisella tasolla, se arvostuksen puute näkyy ja kuuluu kauas.
Toisin sanoen ei näy eikä kuulu mitään. Kukaan ei julkisesti ole vaatimassa siivoojille parempia palkkoja, media-näkyvyydestä puhumattakaan.Jos lohduttaa niin kaikki ei tiedä että meitä arkistonhoitajia yhä on ja että ollaan vieläpä kriittinen ala. Eli siis symppaan siivoojia tässä.
Onko tää se syy että arkistonhoitajat hengailee niin usein työpaikalla siivoojien kanssa? Vaikka siis toinen on maisteri ja toinen ei välttämättä edes amista käynyt. Olen nimittäin omalla työpaikalla ihmetellyt tätä. Yleensä saman koulutustason omaavat hengaa keskenään.
Todennäköisesti. Ne jotka jätetään työyhteisöstä ulkopuolelle usein hengaa keskenään. Niin se on kaikissa ihmisryhmissä. Ne joita ei oteta porukoihin mukaan muodostaa oman porukan. Yhdistäviä tekijöitä ei välttämättä ole muuta kuin tuo kiusatuksi tuleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko palkankorotuksia vastustaneet miettineet sitä, että myös kaikenlainen hoitoalan työolojen parantaminen luonnollisesti maksaa paljon rahaa? Ei sekään ole mikään taikatemppu. Silläkin saralla tehtävää riittää. Osa myös ehdottelee täällä asioita, joita on jo tehty mm. digipalvelut ja vapaaehtoistyö.
Kylmä totuus on että hoitoalaan on laitettava rahaa ja jostakin se on tietysti pois.
Hoitsujen kesken on selkeästi nähtävillä kauhea nokkimisjärjestys ja eripura, kateellisuus ja juoruilu. Siinä yksi ilman rahaa työolojen parannus.
Ja tuo hoidetaan käytännössä miten?
Eikö teillä ole hoitoalan työpaikoilla mitään konsteja esim. kiusaamisen ja simputuksen estämiseen/käsittelyyn? Muualla näistä ilmoitetaan esimiehelle, joka ottaa asian käsittelyyn, tai jutellaan työterveydessä, joka myös voi tukea asiassa. Monilla työpaikoilla on käytössä myös ns. varhaisen puuttumisen malli, jolloin kaikki tahot otetaan mukaan.
Tehyn sivulta ohjeet:
Miten työntekijän tulee toimia, jos häntä kiusataan?
-Työntekijän täytyy kertoa kiusaajalle suoraan, jos hän kokee tämän käyttäytymisen asiattomaksi ja ettei hyväksy hänen toimintaansa. Kiusatun on kuvattava konkreettisesti, mitä hän kokee epäasiallisena.
Jos kiusaaminen jatkuu, työntekijän pitää kertoa asiasta esihenkilölleen. Jos kiusaaja on oma lähiesihenkilö, asiasta tulee kertoa hänen esihenkilölleen.-
Ensin on siis käytävä kaksintaistoon kiusaajan kanssa ja kiusatun pitää kyetä osoittamaan KONKREETTISESTI kiusaajalle, miten hän asian kokee.
Sen jälkeen voi sitten ilmoitella esihenkilön esihenkilön esihenkilön esihenkilölle jne. jos vielä siltä tuntuu ja jaksaa.
Oikeesti???
Ei ihme, että kiusaaminen jaksaa ja voi hyvin hoitoalalla.
Tämähän on ihan normaali käytäntö (esimerkki ei-hoitoalalta).
Kyllä, olen tullut kiusatuksi ja häirityksi töissä. Kerroin kiusaajalle, että minun ei tarvitse sietää tällaista. Kerroin esimiehelle, miten tämä kiusaaja sai raivokohtauksen töissä ja huusi minulle, ja tämän jälkeen otti silmätikukseen. Kerroin myös työterveydessä asiasta. Kävi ilmi, että en ollut ensimmäinen uhri. Kiusaaja joutui lähtemään nopeasti tämän jälkeen seuraavissa yt-neuvotteluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko palkankorotuksia vastustaneet miettineet sitä, että myös kaikenlainen hoitoalan työolojen parantaminen luonnollisesti maksaa paljon rahaa? Ei sekään ole mikään taikatemppu. Silläkin saralla tehtävää riittää. Osa myös ehdottelee täällä asioita, joita on jo tehty mm. digipalvelut ja vapaaehtoistyö.
Kylmä totuus on että hoitoalaan on laitettava rahaa ja jostakin se on tietysti pois.
Hoitsujen kesken on selkeästi nähtävillä kauhea nokkimisjärjestys ja eripura, kateellisuus ja juoruilu. Siinä yksi ilman rahaa työolojen parannus.
Ja tuo hoidetaan käytännössä miten?
Eikö teillä ole hoitoalan työpaikoilla mitään konsteja esim. kiusaamisen ja simputuksen estämiseen/käsittelyyn? Muualla näistä ilmoitetaan esimiehelle, joka ottaa asian käsittelyyn, tai jutellaan työterveydessä, joka myös voi tukea asiassa. Monilla työpaikoilla on käytössä myös ns. varhaisen puuttumisen malli, jolloin kaikki tahot otetaan mukaan.
Tehyn sivulta ohjeet:
Miten työntekijän tulee toimia, jos häntä kiusataan?
-Työntekijän täytyy kertoa kiusaajalle suoraan, jos hän kokee tämän käyttäytymisen asiattomaksi ja ettei hyväksy hänen toimintaansa. Kiusatun on kuvattava konkreettisesti, mitä hän kokee epäasiallisena.
Jos kiusaaminen jatkuu, työntekijän pitää kertoa asiasta esihenkilölleen. Jos kiusaaja on oma lähiesihenkilö, asiasta tulee kertoa hänen esihenkilölleen.-
Ensin on siis käytävä kaksintaistoon kiusaajan kanssa ja kiusatun pitää kyetä osoittamaan KONKREETTISESTI kiusaajalle, miten hän asian kokee.
Sen jälkeen voi sitten ilmoitella esihenkilön esihenkilön esihenkilön esihenkilölle jne. jos vielä siltä tuntuu ja jaksaa.
Oikeesti???
Ei ihme, että kiusaaminen jaksaa ja voi hyvin hoitoalalla.
Ei tässä ole mitään kummallista, normaali käytäntö. Ei tuo konkretia tarkoita, että pitää olla jotain kättä pitempää, pitää vaan kertoa minkä kokee epäasialliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko palkankorotuksia vastustaneet miettineet sitä, että myös kaikenlainen hoitoalan työolojen parantaminen luonnollisesti maksaa paljon rahaa? Ei sekään ole mikään taikatemppu. Silläkin saralla tehtävää riittää. Osa myös ehdottelee täällä asioita, joita on jo tehty mm. digipalvelut ja vapaaehtoistyö.
Kylmä totuus on että hoitoalaan on laitettava rahaa ja jostakin se on tietysti pois.
Hoitsujen kesken on selkeästi nähtävillä kauhea nokkimisjärjestys ja eripura, kateellisuus ja juoruilu. Siinä yksi ilman rahaa työolojen parannus.
Ja tuo hoidetaan käytännössä miten?
Eikö teillä ole hoitoalan työpaikoilla mitään konsteja esim. kiusaamisen ja simputuksen estämiseen/käsittelyyn? Muualla näistä ilmoitetaan esimiehelle, joka ottaa asian käsittelyyn, tai jutellaan työterveydessä, joka myös voi tukea asiassa. Monilla työpaikoilla on käytössä myös ns. varhaisen puuttumisen malli, jolloin kaikki tahot otetaan mukaan.
Tehyn sivulta ohjeet:
Miten työntekijän tulee toimia, jos häntä kiusataan?
-Työntekijän täytyy kertoa kiusaajalle suoraan, jos hän kokee tämän käyttäytymisen asiattomaksi ja ettei hyväksy hänen toimintaansa. Kiusatun on kuvattava konkreettisesti, mitä hän kokee epäasiallisena.
Jos kiusaaminen jatkuu, työntekijän pitää kertoa asiasta esihenkilölleen. Jos kiusaaja on oma lähiesihenkilö, asiasta tulee kertoa hänen esihenkilölleen.-
Ensin on siis käytävä kaksintaistoon kiusaajan kanssa ja kiusatun pitää kyetä osoittamaan KONKREETTISESTI kiusaajalle, miten hän asian kokee.
Sen jälkeen voi sitten ilmoitella esihenkilön esihenkilön esihenkilön esihenkilölle jne. jos vielä siltä tuntuu ja jaksaa.
Oikeesti???
Ei ihme, että kiusaaminen jaksaa ja voi hyvin hoitoalalla.
Jos hoitajilla on pokkaa seistä tällaisten palkankorotusvaatimusten takana, niin ei kiusaajan/esimiehen kanssa puhuminen luulisi olevan mikään ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko palkankorotuksia vastustaneet miettineet sitä, että myös kaikenlainen hoitoalan työolojen parantaminen luonnollisesti maksaa paljon rahaa? Ei sekään ole mikään taikatemppu. Silläkin saralla tehtävää riittää. Osa myös ehdottelee täällä asioita, joita on jo tehty mm. digipalvelut ja vapaaehtoistyö.
Kylmä totuus on että hoitoalaan on laitettava rahaa ja jostakin se on tietysti pois.
Hoitsujen kesken on selkeästi nähtävillä kauhea nokkimisjärjestys ja eripura, kateellisuus ja juoruilu. Siinä yksi ilman rahaa työolojen parannus.
Ja tuo hoidetaan käytännössä miten?
Eikö teillä ole hoitoalan työpaikoilla mitään konsteja esim. kiusaamisen ja simputuksen estämiseen/käsittelyyn? Muualla näistä ilmoitetaan esimiehelle, joka ottaa asian käsittelyyn, tai jutellaan työterveydessä, joka myös voi tukea asiassa. Monilla työpaikoilla on käytössä myös ns. varhaisen puuttumisen malli, jolloin kaikki tahot otetaan mukaan.
Tehyn sivulta ohjeet:
Miten työntekijän tulee toimia, jos häntä kiusataan?
-Työntekijän täytyy kertoa kiusaajalle suoraan, jos hän kokee tämän käyttäytymisen asiattomaksi ja ettei hyväksy hänen toimintaansa. Kiusatun on kuvattava konkreettisesti, mitä hän kokee epäasiallisena.
Jos kiusaaminen jatkuu, työntekijän pitää kertoa asiasta esihenkilölleen. Jos kiusaaja on oma lähiesihenkilö, asiasta tulee kertoa hänen esihenkilölleen.-
Ensin on siis käytävä kaksintaistoon kiusaajan kanssa ja kiusatun pitää kyetä osoittamaan KONKREETTISESTI kiusaajalle, miten hän asian kokee.
Sen jälkeen voi sitten ilmoitella esihenkilön esihenkilön esihenkilön esihenkilölle jne. jos vielä siltä tuntuu ja jaksaa.
Oikeesti???
Ei ihme, että kiusaaminen jaksaa ja voi hyvin hoitoalalla.Jos hoitajilla on pokkaa seistä tällaisten palkankorotusvaatimusten takana, niin ei kiusaajan/esimiehen kanssa puhuminen luulisi olevan mikään ongelma.
Mitä noi liittyy toisiinsa. Rivihoitaja vaan on ja elää elämäänsä, tehyt ja muut siellä pauhaa.
Kiusaajaa on todella vaikea vastustaa, oli sitten aikuinen tai lapsi.
Lähärit tienaavat lähes 2500. Se on amistutkinnolla hyvä liksa varsinkin kun on varma työ.
Mitenkä mikään muuttuu Rytköstä haukkumalla ja pilkkaamalla. Hänhän tekee vain työnsä ja velvollisuutensa.
Keikkalaisena näkee monenlaisia paikkoja. Erääseen paikkaan on vuoroja kovasti tarjolla. Otin sinne keikan vastaan. Kukaan ei neuvonut, vaan yksin hoitamaan 7 asukasta. Olin tyytyväinen illalla, kun kaikki saivat ruoan, lääkkeet, puhtauden ja mielestäni hyvän hoidon. Paikatkin jäi siistiin kuntoon yökön tullessa.
Tulin sitten aamuun töihin, niin yöllä naama norsunveellä kotisi, että "kylläpä oli taas..huh huh. Etkö sää tajunnut, että iltavuoro jälkeen pitää pöytä luutu viedä talon toisessa päässä olevaan siivoiskomeroon ja hakea uusi tilalle"
Jäin äimän käkenä istumaan. Sekö se oli tärkeintä, että joku luutunoli jäänyt vaihtamatta jostakin siivouskomerosta, mitä en edes tiennyt olevan. Asukkaiden hoito ei ollut niin tärkeää.
Kolmatta vuoroa en ottanut vastaan. Tehkööt vajaalla porukalla minun puolesta.
Tällaista tämä siis on. Jos jossakin paikassa on pula henkilökunnasta, niin syy löytyy yleensä siitä työyhteisöstä, eikä palkasta
Mäkin olen siivooja ja jo kirjotin aiemmin. Toivon todella hoitajille ja näille muille naisvaltaisille aloille korotuksia. Julkinen terveydenhoito on tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Olen myös tottunut vähään arvostukseen, ja siksi juuri ehkä mua häiritsee paljon tämä hoitajien nyt saama haukunta ja halveksunta, vaikka he vain koittavat pitää puoliaan ja terveydenhoidon tasoa yllä.
Mullakaan ei ole ratkaisua tohon rahoitusongelmaa, joten kivittäkää vaan, oon jo tottunut siihen.