Lue keskustelun säännöt.
Mistä voisi saada tolkullista tukea vanhemmuuteen, jos on väsynyt?
09.05.2022 |
Kerron taustaksi, että olen koulutukseni puolesta ammattilainen kasvatusasioissa ja kehityspsykologiassa, vaikka en työkseni niihin liittyvissä tehtävissä toimikaan vaan ihan muun tyyppisessä työssä. Minulla on yksi temperamentiltaan varsin tulinen ja aistiyliherkkyyksillä varustettu lapsi, joka kanssa alan olla uupunut. Aviomieheni, lapsen isä siis, ei oikein jaksa perhe-elämää ja on valinnut varsin etäisen roolin eikä se muuksi muutu, hyvin paljon on asiasta puhuttu. Varsinaisia tukiverkostoja minulla ei misdään lähistöllä ole.
Pyysin tukea perheneuvolan kautta ja lopputulema oli, että meillä kävi muutaman kerran perhetyöntekijä kotona. En kuitenkaan kokenut saavani siitä mitään apua. Meidän arki toimii sinänsä hyvin, että kotona on siistiä eikä kotitöiden hoitumisessa ole mitään ongelmaa, tehdään joka päivä ruokaa ja ollaan taitavia siinä, leivotaankin usein, lapsella on selkeä päivärytmi jne. Hän niistä kovin kyseli. Ja jutteli jostain ihan peruskasvatusasioista, jotka on minulla varsin hyvin tiedossa. Tuntui, ettei hän kuitenkaan ymmärtänyt ollenkaan sitä millaista on aistiyliherkkä temperamentikas lapsi. Ei osannut niihin asioihin sanoa mitään tai sanoi kummallisuuksia, kuin ei ymmärtäisi mistä on kyse edes. Lopulta pyysin, että käynnit lopetetaan hyödyttöminä.
Osaisiko joku neuvoa mistä voisi saada tolkullista tukea vanhemmuuteen, jos on väsynyt?
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole väsynyt lapsen aistiyliherkkyyksien takia vaan sen takia, että olet yksinhuoltaja. Tilanne ei parane vinkeillä aistiyliherkkyyteen vaan teidän perhedynamiikka on se korjattava juttu. Pariterapia vois olla ihan hyvä idea.
hän ei ole yksinhuoltaja vaan avioliitossa ja käy töissä. jos hän jättäis työelämän ja keskittyis lapseen hän jaksaisi helposti.
Jos mies koko ajan muualla niin kyllä hän on käytännössä yh
eikä ole. hän on töissä. ei yh voi olla töissä silloin lapsi olisi käytännössä orpo.
lapsella on hyvä miehen malli pidä siitä kynsin ja hampain kiinni koska se on lapsen etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole väsynyt lapsen aistiyliherkkyyksien takia vaan sen takia, että olet yksinhuoltaja. Tilanne ei parane vinkeillä aistiyliherkkyyteen vaan teidän perhedynamiikka on se korjattava juttu. Pariterapia vois olla ihan hyvä idea.
Varmaan näin. Mutta olen luovuttanut jo miehen suhteen, ei hän halua terapiaan eikä hän halunnut sen perhetyöntekijänkään kanssa jutella. Yritin pyytää apua siihen mihin pystyn yksin vaikuttamaan eli miten toimia niiden aistiyliherkkyyksien ja niihin yhdistetyn tulisen temperamentin kanssa. Ap
miten jos irtisanoutuisit työstä? jaksaisit paremmin arkea.
Mitä jos eroisit siitä miehestä? Se ei oo kuitenkaan ikinä kotona niin mitä sä sillä oikeastaan teet? Sit saisit vähintään joka toisen viikonlopun omaa aikaa kokonaan, hyvällä tuurilla viikko-viikko-systeemin.
Niin taikka jos viet lapsen talon ulkopuolelle ja jätä sinne?
Jos kuitenkin keskityt lapseen töiden sijaan ja annat miehet tuoda rahat talouteen.
Eihän se tuo. Se loisii. Toinen pesee sen kalsarit ja hoitaa sen lapsen.
Siis miksi täällä joka toinen sanoo että ap:n pitäisi lopettaa työn teko?? Eihän hän työhön sano olevansa väsynyt vaan lapsen kanssa yksin vääntämiseen. Se työssä käynti on monelle ihan mielekästä (kuten ap:n miehellekin).
Parhaat neuvot saat vertaistukena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi täällä joka toinen sanoo että ap:n pitäisi lopettaa työn teko?? Eihän hän työhön sano olevansa väsynyt vaan lapsen kanssa yksin vääntämiseen. Se työssä käynti on monelle ihan mielekästä (kuten ap:n miehellekin).
eli se työnteko ei väsytä yhtään? varmaan ensimmäinen tapaus maailman historiassa.
apn mies tekee kahta työtä. kertoo että näkee tärkeänä ylläpitää perheen taloutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole väsynyt lapsen aistiyliherkkyyksien takia vaan sen takia, että olet yksinhuoltaja. Tilanne ei parane vinkeillä aistiyliherkkyyteen vaan teidän perhedynamiikka on se korjattava juttu. Pariterapia vois olla ihan hyvä idea.
Varmaan näin. Mutta olen luovuttanut jo miehen suhteen, ei hän halua terapiaan eikä hän halunnut sen perhetyöntekijänkään kanssa jutella. Yritin pyytää apua siihen mihin pystyn yksin vaikuttamaan eli miten toimia niiden aistiyliherkkyyksien ja niihin yhdistetyn tulisen temperamentin kanssa. Ap
miten jos irtisanoutuisit työstä? jaksaisit paremmin arkea.
Mitä jos eroisit siitä miehestä? Se ei oo kuitenkaan ikinä kotona niin mitä sä sillä oikeastaan teet? Sit saisit vähintään joka toisen viikonlopun omaa aikaa kokonaan, hyvällä tuurilla viikko-viikko-systeemin.
Heh, vähän naiivia kuvitella että mies joka on ulkoistanut itsensä perheestään ryhtyy vuorovanhemmaksi, viikonloputkit voi tehdä tiukkaan kun nytkin on töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi täällä joka toinen sanoo että ap:n pitäisi lopettaa työn teko?? Eihän hän työhön sano olevansa väsynyt vaan lapsen kanssa yksin vääntämiseen. Se työssä käynti on monelle ihan mielekästä (kuten ap:n miehellekin).
eli se työnteko ei väsytä yhtään? varmaan ensimmäinen tapaus maailman historiassa.
apn mies tekee kahta työtä. kertoo että näkee tärkeänä ylläpitää perheen taloutta.
Perheen taloutta? Omaa harrastustaan se ylläpitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole väsynyt lapsen aistiyliherkkyyksien takia vaan sen takia, että olet yksinhuoltaja. Tilanne ei parane vinkeillä aistiyliherkkyyteen vaan teidän perhedynamiikka on se korjattava juttu. Pariterapia vois olla ihan hyvä idea.
Varmaan näin. Mutta olen luovuttanut jo miehen suhteen, ei hän halua terapiaan eikä hän halunnut sen perhetyöntekijänkään kanssa jutella. Yritin pyytää apua siihen mihin pystyn yksin vaikuttamaan eli miten toimia niiden aistiyliherkkyyksien ja niihin yhdistetyn tulisen temperamentin kanssa. Ap
miten jos irtisanoutuisit työstä? jaksaisit paremmin arkea.
Mitä jos eroisit siitä miehestä? Se ei oo kuitenkaan ikinä kotona niin mitä sä sillä oikeastaan teet? Sit saisit vähintään joka toisen viikonlopun omaa aikaa kokonaan, hyvällä tuurilla viikko-viikko-systeemin.
Niin taikka jos viet lapsen talon ulkopuolelle ja jätä sinne?
Jos kuitenkin keskityt lapseen töiden sijaan ja annat miehet tuoda rahat talouteen.
Eihän se tuo. Se loisii. Toinen pesee sen kalsarit ja hoitaa sen lapsen.
mitkä kalsarit? ai ne mitkä miehen tuomilla rahoilla on ostettu? pesee millä? ai saippualla joka on miehen tuomilla rahoilla ostettu? pesee missä? pyykkikoneessa joka on miehen tuomilla rahoilla ostettu....
nainen on maailman paras hoitamaan omaa lasta jos vaan viitsii eikä siirrä sitä toiselle vieraalle ihmiselle ja itse mene töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole väsynyt lapsen aistiyliherkkyyksien takia vaan sen takia, että olet yksinhuoltaja. Tilanne ei parane vinkeillä aistiyliherkkyyteen vaan teidän perhedynamiikka on se korjattava juttu. Pariterapia vois olla ihan hyvä idea.
hän ei ole yksinhuoltaja vaan avioliitossa ja käy töissä. jos hän jättäis työelämän ja keskittyis lapseen hän jaksaisi helposti.
Jos mies koko ajan muualla niin kyllä hän on käytännössä yh
eikä ole. hän on töissä. ei yh voi olla töissä silloin lapsi olisi käytännössä orpo.
lapsella on hyvä miehen malli pidä siitä kynsin ja hampain kiinni koska se on lapsen etu.
Mitä sekoilet? Ap sanonut että mies on koko ajan muualla kuin kotonaan. Eli ei juurikaan osallistu lapsen hoitoon. Mies voisi hakea 9-5 duunin ja siten olla ainakin illat mukana lapsen elämässä, jolloin Ap voisi edes hieman hengähtää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi täällä joka toinen sanoo että ap:n pitäisi lopettaa työn teko?? Eihän hän työhön sano olevansa väsynyt vaan lapsen kanssa yksin vääntämiseen. Se työssä käynti on monelle ihan mielekästä (kuten ap:n miehellekin).
eli se työnteko ei väsytä yhtään? varmaan ensimmäinen tapaus maailman historiassa.
apn mies tekee kahta työtä. kertoo että näkee tärkeänä ylläpitää perheen taloutta.
Perheen taloutta? Omaa harrastustaan se ylläpitää.
ei ole mitään harrastusta.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erotkaa. Mitään ette menetä kumpikaan jos isä ei ole koskaan edes kotona. Saat yh:na sen tukiperheenkin ja muuta tukea jos isästä ei ole edes joka toinen vkl olemaan lapsensa kanssa.
Aika kärjekkäitä vastauksia olet saanut minunkin mielestä. Itse kysymykseen: voisko vertaisten tuki auttaa? Facebookissa jokin ryhmä aistiyliherkkien vanhemmille? Tutustu myös kiintymysvanhemmuusryhmään. Siellä on vastikään ollut keskusteluja samoista teemoista. Saisitko tällaisista kanavista ehkä paremmin tukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole väsynyt lapsen aistiyliherkkyyksien takia vaan sen takia, että olet yksinhuoltaja. Tilanne ei parane vinkeillä aistiyliherkkyyteen vaan teidän perhedynamiikka on se korjattava juttu. Pariterapia vois olla ihan hyvä idea.
hän ei ole yksinhuoltaja vaan avioliitossa ja käy töissä. jos hän jättäis työelämän ja keskittyis lapseen hän jaksaisi helposti.
Jos mies koko ajan muualla niin kyllä hän on käytännössä yh
eikä ole. hän on töissä. ei yh voi olla töissä silloin lapsi olisi käytännössä orpo.
lapsella on hyvä miehen malli pidä siitä kynsin ja hampain kiinni koska se on lapsen etu.
Mitä sekoilet? Ap sanonut että mies on koko ajan muualla kuin kotonaan. Eli ei juurikaan osallistu lapsen hoitoon. Mies voisi hakea 9-5 duunin ja siten olla ainakin illat mukana lapsen elämässä, jolloin Ap voisi edes hieman hengähtää
mieti miten paljon ap hengähtää jos hän ei olisi töissä lainkaan vaan olisi lapsensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole väsynyt lapsen aistiyliherkkyyksien takia vaan sen takia, että olet yksinhuoltaja. Tilanne ei parane vinkeillä aistiyliherkkyyteen vaan teidän perhedynamiikka on se korjattava juttu. Pariterapia vois olla ihan hyvä idea.
Varmaan näin. Mutta olen luovuttanut jo miehen suhteen, ei hän halua terapiaan eikä hän halunnut sen perhetyöntekijänkään kanssa jutella. Yritin pyytää apua siihen mihin pystyn yksin vaikuttamaan eli miten toimia niiden aistiyliherkkyyksien ja niihin yhdistetyn tulisen temperamentin kanssa. Ap
miten jos irtisanoutuisit työstä? jaksaisit paremmin arkea.
Mitä jos eroisit siitä miehestä? Se ei oo kuitenkaan ikinä kotona niin mitä sä sillä oikeastaan teet? Sit saisit vähintään joka toisen viikonlopun omaa aikaa kokonaan, hyvällä tuurilla viikko-viikko-systeemin.
Niin taikka jos viet lapsen talon ulkopuolelle ja jätä sinne?
Jos kuitenkin keskityt lapseen töiden sijaan ja annat miehet tuoda rahat talouteen.
Eihän se tuo. Se loisii. Toinen pesee sen kalsarit ja hoitaa sen lapsen.
mitkä kalsarit? ai ne mitkä miehen tuomilla rahoilla on ostettu? pesee millä? ai saippualla joka on miehen tuomilla rahoilla ostettu? pesee missä? pyykkikoneessa joka on miehen tuomilla rahoilla ostettu....
nainen on maailman paras hoitamaan omaa lasta jos vaan viitsii eikä siirrä sitä toiselle vieraalle ihmiselle ja itse mene töihin.
Hitto sä vaikutat rasittavalta.
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa. Mitään ette menetä kumpikaan jos isä ei ole koskaan edes kotona. Saat yh:na sen tukiperheenkin ja muuta tukea jos isästä ei ole edes joka toinen vkl olemaan lapsensa kanssa.
minäminäminäminäminäminä....
n.10 vuoden päästä luetaan koskela 2 ja mietitään mikä meidän yhteiskunnassa on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa. Mitään ette menetä kumpikaan jos isä ei ole koskaan edes kotona. Saat yh:na sen tukiperheenkin ja muuta tukea jos isästä ei ole edes joka toinen vkl olemaan lapsensa kanssa.
minäminäminäminäminäminä....
n.10 vuoden päästä luetaan koskela 2 ja mietitään mikä meidän yhteiskunnassa on pielessä.
Perusta yhteiskunnallisille ongelmille oma ketju.
Olen pahoillani Ap mitä pskaa olet saanut niskaasi täysin ilman syytä. Ja tämäkin kommentti tulee saamaan alapeukkuja jostain syystä :) mutta en osaa auttaa koska olen itse uupunut jo ilman lasta ja töitäkin, halusin vaan osoittaa myötätuntoa koska olet saanut niin ilkeitä kommentteja.
Olet väsynyt, koska ei kukaan jaksa olla vähänkään "erityisestä" lapsesta yksin vastuussa 24/7. Ei ihmistä ole ylipäätään luotu olemaan lapsesta 100% vastuussa 100% ajasta, ei alkuasukasheimonkaan naiset istu kaikki niitä lapsia tuijottamassa koko ajan.
Suutu sille miehelle ja totea että se hänen harrastustyönsä loppuu nyt ja alkaa ottaa edes kerran viikossa päivän verran vastuuta tai sitten vaihtoehtona on ero tai viikko-viikko järjestely.
Niin taikka jos viet lapsen talon ulkopuolelle ja jätä sinne?
Jos kuitenkin keskityt lapseen töiden sijaan ja annat miehet tuoda rahat talouteen.