Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisitte tilanteessani? (Raskauden suunnittelu + määräaikainen työsuhde)
09.05.2022 |
Minulla on vuoden loppuun asti oleva määräaikainen työsuhde. Päätimme kuitenkin alkaa yrittämään mieheni kanssa vauvaa tänä kesänä, jos siis kävisi tuuri niin vauva syntyisi ensi keväänä. Tietenkin olisi taloudellisesti järkevää, että olisin vakituisessa työsuhteessa äitiyslomalle jäädessä. Olen ollut tässä työssä nyt pari kuukautta eli koeaikaa on vielä vähän jäljellä, jos löytyisi hyvä vakityö jota voisin hakea. Aikaa ei kuitenkaan ole paljon ja mahdollinen raskaus alkaa jo näkyä viimeistään syksyllä (eihän kukaan mua silloin siis palkkaa:D). Tykkään kuitenkin nykyisestä työstäni, mutta mietin voinko vielä alkaa utelemaan tässä vaiheessa vielä onko tulossa jatkoa vuodenvaihteen jälkeen. Pitäisikö kertoa esimiehelle raskauden suunnittelusta? Mitä minun pitäisi tehdä?
Kommentit (22)
Työt on toissijainen asia, jos haluat lapsen.
Eli oma neuvoni on, että yritätte lasta ja asiasta ei tarvitse työnantajalle puhua. Ei kuulu hänelle. Jos jatkoa tarjotaan, niin kiva. Ja jos ei, niin kyllä töitä voi hakea vanhempainvapaallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei noita töitä ja elämää voi noin tarkkaan suunnitella. Päivä kerrallaan. Ei tiedä milloin raskaus alkaa ja miten työasiat muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei palkkaisi? Minulla oli raskaus on jo ihan näkyvillä kun hain edellistä paikkaa, vuoden mittainen määräaikainen josta ehdin olla töissä vain 3kk ennen äitiyslomaa. Sain paikan.
Tosi kiva et sulla on hyvä kokemus :)! Ehkä mäkin sit uskallan pistää hakemuksen, jos joku mielenkiintoinen vakkarityö tulis hakuun!
Kerro rehellisesti että ei kannata vakinaistaa kun olet jäämässä pois työelämästä vähintään pariksi vuodeksi
Itse olen aina työnantajan puolella, eli aina on suuri riski palkata vakkariksi nuori nainen...
En koskaan suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan turhaa miettimistä. Et voi tietää miten raskaussuunnitelmanne etenevät. Tietenkään et sano mitään työnantajalle!! Ei kuulu millään tavalla hänelle. Paras vinkki minkä annan sinulle: mieti, minkä verran miehesi pohtii ja suunnittelee tällä hetkellä omaa uraansa ja tulevan vuoden työelämäänsä teidän lapsen hankintasuunnitelmien takia? Arvaan että ei pätkääkään. Jos näin, niin ota hänestä mallia.
Ihan oikeasti, asenteet ja käytännöt eivät koskaan muutu jos me naiset itse ylläpidämme kulttuuria, jossa raskaus on joku työntekijän puute tai haitta, mikä naisen pitää hyvittää tai vähintään hyvissä ajoin tunnustaa työnantajalle.
Meillä valittiin vakipaikalle nainen, joka jäi perhevapaalle 4 kk töissäolon jälkeen. Palatessaan hän sai eri tehtävänkuvam kuin mihin aikoinaan tuli valituksi ja sijaisestaan tuli pomonsa. Siinä sitten riideltiin vähän aikaa, mutta myös luottamusmiehen kanta oli selkeä: jos sitä noin 12 kk takaista työtehtävää ei enää ole, niin sitä ei voi vaatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina työnantajan puolella, eli aina on suuri riski palkata vakkariksi nuori nainen...
En koskaan suosittele.
Minustakin vain työttömät saavat hankkia lapsia. Silloin ei häiritä työnantajia ja maamme menestyy jatkossakin hienosti. Työsäkäyvien kannattaa unohtaa perheen perustaminen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaa miettimistä. Et voi tietää miten raskaussuunnitelmanne etenevät. Tietenkään et sano mitään työnantajalle!! Ei kuulu millään tavalla hänelle. Paras vinkki minkä annan sinulle: mieti, minkä verran miehesi pohtii ja suunnittelee tällä hetkellä omaa uraansa ja tulevan vuoden työelämäänsä teidän lapsen hankintasuunnitelmien takia? Arvaan että ei pätkääkään. Jos näin, niin ota hänestä mallia.
Ihan oikeasti, asenteet ja käytännöt eivät koskaan muutu jos me naiset itse ylläpidämme kulttuuria, jossa raskaus on joku työntekijän puute tai haitta, mikä naisen pitää hyvittää tai vähintään hyvissä ajoin tunnustaa työnantajalle.
Onhan raskaus haitta työnteolle kun sen takia jäädään töistä pois pariksi vuodeksi. Eihän se ole työntekoa jos töitä ei edes tehdä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työt on toissijainen asia, jos haluat lapsen.
Eli oma neuvoni on, että yritätte lasta ja asiasta ei tarvitse työnantajalle puhua. Ei kuulu hänelle. Jos jatkoa tarjotaan, niin kiva. Ja jos ei, niin kyllä töitä voi hakea vanhempainvapaallakin.
Kiitos tästä ratkaisukeskeisestä kommentista! On jotenkin alkanut elämä menemään niin rahan ympärillä, että unohtuu välillä pysähtyä miettimään niitä kaikkein tärkeimpiä juttuja (oma terveys, tuleva vauva ja perhe). Ja ihan totta, mitäpä se pomolle kuuluu mitä suunnittelen :D!
Vierailija kirjoitti:
Meillä valittiin vakipaikalle nainen, joka jäi perhevapaalle 4 kk töissäolon jälkeen. Palatessaan hän sai eri tehtävänkuvam kuin mihin aikoinaan tuli valituksi ja sijaisestaan tuli pomonsa. Siinä sitten riideltiin vähän aikaa, mutta myös luottamusmiehen kanta oli selkeä: jos sitä noin 12 kk takaista työtehtävää ei enää ole, niin sitä ei voi vaatia.
Oikeudessa voisi tulla tuomio työsyrjinnästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä voin kertoa lähinnä oman kokemukseni. Aloitin määräaikaisessa työsuhteessa joulukuun alussa 2019. Tuota työpaikkaa olin hakenut noin kuukausi aiemmin, hakuprosessiin sisältyi kolme haastattelua. No, kun sain tietää että minut oli valittu tehtävään, olin samana päivänä tehnyt raskaustestin - positiivinen. Määräaikaisuus oli kesäkuulle 2020 saakka, eli loppuisi samoihin aikoihin kuin äitiyslomani alkaisi - jos raskaus jatkuisi onnellisesti sinne saakka. Taustalla siis oli raskauden yrittämistä 8kk, sisältöen yhden keskenmenon.
Otin tehtävän tietty vastaan. Olen hoikka, ja raskaus alkoi näkyä jo varhain, onneks oli talvi joten oli hyvä syy verhoutua isoihin huppareihin. :D
Kun rakenneultra oli ohi, ja kaikki hyvin, esimies otti puheeksi jatkon. Olis kuulemma mahdollista jatkaa vuoden loppuun, eli 6kk pidempään kuin alunperin oli tarkoitus. Minä sitten menin kertomaan, että tässä nyt on tämmönen tilanne että jään kesäkuussa äitiyslomalle. Eli en voi jatkaa joulukuuhun saakka. Työsuhde loppui, ja jäin äitiyslomalle ilman mitään työpaikkaa. Nyt on toinen kaksi tulossa, ja esikoinen on yhä kotihoidossa, eli en mä missään töissä olisi edes käynyt tässä välissä :D
Työkokemukseni ja koulutukseni on alalta, jossa aina töitä riittää. Eli mua ei huolettanut yhtään jäädä ns tyhjän päälle kun jäin kotiin.
Halyan vaan sanoa, että teet kuten oikealta tuntuu. Ja muista, ettei raskaus välttämättä ala heti, voit joutua vuodenkin odottamaan, tai jopa kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaa miettimistä. Et voi tietää miten raskaussuunnitelmanne etenevät. Tietenkään et sano mitään työnantajalle!! Ei kuulu millään tavalla hänelle. Paras vinkki minkä annan sinulle: mieti, minkä verran miehesi pohtii ja suunnittelee tällä hetkellä omaa uraansa ja tulevan vuoden työelämäänsä teidän lapsen hankintasuunnitelmien takia? Arvaan että ei pätkääkään. Jos näin, niin ota hänestä mallia.
Ihan oikeasti, asenteet ja käytännöt eivät koskaan muutu jos me naiset itse ylläpidämme kulttuuria, jossa raskaus on joku työntekijän puute tai haitta, mikä naisen pitää hyvittää tai vähintään hyvissä ajoin tunnustaa työnantajalle.
Onhan raskaus haitta työnteolle kun sen takia jäädään töistä pois pariksi vuodeksi. Eihän se ole työntekoa jos töitä ei edes tehdä
Mistä sinä tiedät, kuinka kauan kukakin on poissa? Isä voi pitää pidemmän pätkän vapaata kuin äiti ja kaikki ei todellakaan ole vuosia poissa. Oletko sitä mieltä, että vain työttömät saavat lisääntyä? Joku ne työntekijätkin on joskus synnyttänyt. Sinutkin on joku synnyttänyt ja hoitanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaa miettimistä. Et voi tietää miten raskaussuunnitelmanne etenevät. Tietenkään et sano mitään työnantajalle!! Ei kuulu millään tavalla hänelle. Paras vinkki minkä annan sinulle: mieti, minkä verran miehesi pohtii ja suunnittelee tällä hetkellä omaa uraansa ja tulevan vuoden työelämäänsä teidän lapsen hankintasuunnitelmien takia? Arvaan että ei pätkääkään. Jos näin, niin ota hänestä mallia.
Ihan oikeasti, asenteet ja käytännöt eivät koskaan muutu jos me naiset itse ylläpidämme kulttuuria, jossa raskaus on joku työntekijän puute tai haitta, mikä naisen pitää hyvittää tai vähintään hyvissä ajoin tunnustaa työnantajalle.
Onhan raskaus haitta työnteolle kun sen takia jäädään töistä pois pariksi vuodeksi. Eihän se ole työntekoa jos töitä ei edes tehdä
Newsflash: myös lapsen isä voi jäädä lapsen kanssa kotiin. Ja lapsen voi laittaa myös päivähoitoon vanhempainvapaan päätyttyä. Elämä on valintoja. Toiset viihtyvät paremmin kotona kuin toiset. Itse palasin nopeasti takaisin töihin ja puoliso jäi hoitamaan lapsia, koska koki sen mielekkäämmäksi kuin työnteon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä valittiin vakipaikalle nainen, joka jäi perhevapaalle 4 kk töissäolon jälkeen. Palatessaan hän sai eri tehtävänkuvam kuin mihin aikoinaan tuli valituksi ja sijaisestaan tuli pomonsa. Siinä sitten riideltiin vähän aikaa, mutta myös luottamusmiehen kanta oli selkeä: jos sitä noin 12 kk takaista työtehtävää ei enää ole, niin sitä ei voi vaatia.
Oikeudessa voisi tulla tuomio työsyrjinnästä.
Miten olisi voinut tulla? Jos yrityksessä ei ole enää asiakkuuspäällikölle tehtävänkuvaa, niin väkisinkö sellaista sitten täytyy ylläpitää perhevapaalaisen takia? Sijaisensa osoitti, että kyseiset tehtävät voi osittain jakaa, osittain liittää toisen päällikön tehtävänkuvaan. Koska sijaisella oli osaamista, jota perhevapaalaisella ei ollut, niin yrityksellä oli ihan täydet oikeudet täyttää vakanssi osaavalla eikä sillä, joka oli vuoden verran keskittynyt perheeseen.
Lasten tekemiselle ei ole koskaan oikeaa aikaa. Eikä sitä kannata odottaa. Odotin oikeaa hetkeä, joka ei koskaan tullut. Nyt on liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä valittiin vakipaikalle nainen, joka jäi perhevapaalle 4 kk töissäolon jälkeen. Palatessaan hän sai eri tehtävänkuvam kuin mihin aikoinaan tuli valituksi ja sijaisestaan tuli pomonsa. Siinä sitten riideltiin vähän aikaa, mutta myös luottamusmiehen kanta oli selkeä: jos sitä noin 12 kk takaista työtehtävää ei enää ole, niin sitä ei voi vaatia.
Oikeudessa voisi tulla tuomio työsyrjinnästä.
Miten olisi voinut tulla? Jos yrityksessä ei ole enää asiakkuuspäällikölle tehtävänkuvaa, niin väkisinkö sellaista sitten täytyy ylläpitää perhevapaalaisen takia? Sijaisensa osoitti, että kyseiset tehtävät voi osittain jakaa, osittain liittää toisen päällikön tehtävänkuvaan. Koska sijaisella oli osaamista, jota perhevapaalaisella ei ollut, niin yrityksellä oli ihan täydet oikeudet täyttää vakanssi osaavalla eikä sillä, joka oli vuoden verran keskittynyt perheeseen.
Jep, ihmisillä on kummallinen käsitys työsyrjintätuomioiden yleisyydestä. Ei niitä todellakaan automaattisesti tuomita raskaana olleen kantajan hyväksi. Esim. työhonottotilannetta koskevissa jutuissa näytön saaminen suuntaan tai toiseen on todella haastavaa. Jopa valtion virkaan nimittämisen osalta Helsingin käräjäoikeus on katsonut, että työnantajalla on ollut oikeus sivuuttaa muodollisesti pätevämpi, raskaana ollut hakija ja painottaa muita tehtävässä tarvittavia seikkoja ilman että työnantaja syyllistyi syrjintään.
Turhaan liikaa suunnittelee aikatauluja tollasen kanssa kun se lapsi ei ole edes mikään selviö, voipi olla ettei sitä tule lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
No mä voin kertoa lähinnä oman kokemukseni. Aloitin määräaikaisessa työsuhteessa joulukuun alussa 2019. Tuota työpaikkaa olin hakenut noin kuukausi aiemmin, hakuprosessiin sisältyi kolme haastattelua. No, kun sain tietää että minut oli valittu tehtävään, olin samana päivänä tehnyt raskaustestin - positiivinen. Määräaikaisuus oli kesäkuulle 2020 saakka, eli loppuisi samoihin aikoihin kuin äitiyslomani alkaisi - jos raskaus jatkuisi onnellisesti sinne saakka. Taustalla siis oli raskauden yrittämistä 8kk, sisältöen yhden keskenmenon.
Otin tehtävän tietty vastaan. Olen hoikka, ja raskaus alkoi näkyä jo varhain, onneks oli talvi joten oli hyvä syy verhoutua isoihin huppareihin. :D
Kun rakenneultra oli ohi, ja kaikki hyvin, esimies otti puheeksi jatkon. Olis kuulemma mahdollista jatkaa vuoden loppuun, eli 6kk pidempään kuin alunperin oli tarkoitus. Minä sitten menin kertomaan, että tässä nyt on tämmönen tilanne että jään kesäkuussa äitiyslomalle. Eli en voi jatkaa joulukuuhun saakka. Työsuhde loppui, ja jäin äitiyslomalle ilman mitään työpaikkaa. Nyt on toinen kaksi tulossa, ja esikoinen on yhä kotihoidossa, eli en mä missään töissä olisi edes käynyt tässä välissä :D
Työkokemukseni ja koulutukseni on alalta, jossa aina töitä riittää. Eli mua ei huolettanut yhtään jäädä ns tyhjän päälle kun jäin kotiin.
Halyan vaan sanoa, että teet kuten oikealta tuntuu. Ja muista, ettei raskaus välttämättä ala heti, voit joutua vuodenkin odottamaan, tai jopa kauemmin.
Kuka tätäkin alaoeukuttaa?! Mitä tuon kirjoittajan sitten olis pitänyt muka tehdä, salata raskaus viimeiseen saakka ja ottaa määräaikaisuuden jatko vastaan, sit kesäkuun kynnyksellä pamauttaa pommi sillai "btw, jäänkin tästä äitiyslomalle, sori nyt ei oo ketään joka hoitaisi nuo mun työt, kesälomatkin täs alkaa kaikilla, mut hei, ihassama" 😅 siis mitä hyötyä tuosta olisi ollut? Nyt työnantajalle jäi rutkasti aikaa etsiä joku muu määräaikainen hoitamaan nuo kesä-joulukuun hommat!
Miksi ei palkkaisi? Minulla oli raskaus on jo ihan näkyvillä kun hain edellistä paikkaa, vuoden mittainen määräaikainen josta ehdin olla töissä vain 3kk ennen äitiyslomaa. Sain paikan.