Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millä lopettaa itku (äitienpäivä)?
08.05.2022 |
En halua olla ilonpilaaja ja en odota mitään isompaa juhlintaa äitienpäivänä, mutta silti itkettää. Kavereiden ja sukulaisten insta-päivitykset juhlinnasta tekevät pahaa. Tiedän, että eihän se kuva kerro välttämättä totuutta, ties mikä riita siellä on päällä, mutta kuitenkin olen kateellinen.
Olin ihan cool siihen asti, kun teini-ikäinen lapseni virnuili, että on hänellä jotain minulle. Post-it lapulle kirjoitettu Onnea! En ollut odottanut mitään, mutta odotukset nousivat heti, kun tuli sanomaan, että jotain on. Nyt van itkettää. Tämä lapsi siis on taiteilija, joka käytti eilenkin varmaan 10 t piirtelyyn. Eli parissa minuutissa olisi piirtänyt minulle oikean kortin.
Miten tässä saa koottua itsensä? En haluaisi taas viettää äitienpäivää itkien.
Nyt ruoanlaittoon. Tuli jo kyselyä, mitä on ruoaksi ja ruoan kuultuaan lapsi tokaisi, että ai taas. Teki mieli sanoa, että olisitte voinut iskän kanssa keksiä jotain muutakin, mutta mä nyt päätin tämän hyvän ja helpon ruoan, kun se pitää kuitenkin itse tehdä, enkä halua viettää koko päivää keittiössä.
Kommentit (390)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin nyt vaan itkettää, kun olin antanut itseni odottaa jotain kivaa ja en saanut mitään. Edellisenä vuonna meni samoin, miehen mielestä on lasten homma hoitaa omat äitinsä ja lapsemme oli silloin vauva. Silloin sanoin että miehen kuuluu auttaa lasta äitienpäivän järjestämisessä ja haettiin sitten yhdessä kävelyllä kakku ja kukkakimppu. Tänä vuonna sanoin jo aiemmin, että joku kiva aamupala ja kortti olisi kiva. Tai joku muu muistaminen. Ei tullut. Kysyin lounaalla eikö mies ole miettinyt mitään, voisiko sitten vaikka keksiä jotain äkkiä ja kertoa minulle. Hän vain väisti asian. Ja minä itkeskelen nyt makuuhuoneessa.
Pue hepenet, sido ukko sänkyyn ja jätä sinne ja lähde hepenet päällä äitienpäivänviettoon. Oikeasti naiset, jos ei vaadi mitään, ei saa mitään. Suomalainen vaatimattomuus ei naista kaunista vaan tappaa hitaasti.
Tai tietysti voit kysyä mieheltä, milloin hän alkaa varata aikaa aspergertesteihin koska ei ole aikuiselta normaalia olettaa pikkulapsen kykenevän noihin asioihin. Jos hän ei mielestään ole niitä vailla, niin hän varmaankin kirjoittaa listan perheenisän velvollisuuksista sen sijaan, ja tarkistat listan ja käsittelette niitä kohtia sitten yhdessä.
Kiitos, tämä nauratti! Olen ilmoittanut mitä haluan ja kertonut suuttuneena, kun en ole saanut. Siksi itketti. Taidan tilata itselleni jonkun äitienpäivälahjan ja antaa laskun miehelle. Ja seuraava vuonna teen lapsen kanssa kahdestaan jotain kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiittämätön penikka. Mutta toisaalta, ei todellakaan kannata odottaa toisilta ihmisiltä YHTÄÄN MITÄÄN. On tervettä järkeä varjella itseään todennäköisiltä pettymyksiltä. Kipeimmin sattuu läheisten töhöilyt.
Jätä kuule Ap kaikki kokkailut sun muut heti sikseen ja lähde itseksesi nauttimaan jonnekin hotelliin tai terassille brunssin tai iltapäiväkahvin merkeissä. Ota lasi tai pari (tai koko pullo) kuohuvaa ja hemmottele itse itseäsi tänä juhlapäivänä :)
Vierailija kirjoitti:
😂
Itsehän nautin lapsettomuudesta tänäänkin.
Pahin köyhyys ja vielä tyhmyyskin yhdistettynä.
Halaus sulle 🤗
Sun odotukset versus sitä mitä on ollut ovat ristiriidassa. Erota ne ja itseäsi armahtaaksesi laske omia odotuksia minimiin. Ole sonä se, joka arvostat itseäsi. Halaa lasta/lapsia kertoen, että ovat parasta maailmassa sinulle. Kiitä miestäsi/lasten isää, että olet lapsesi hänen kanssaan saanut ja kerro mitä se sulle merkitsee. Seuraavalla kerralla älä odota yhtään mitään. Sinä itse teet omassa mielessäsi asiassa sen satuttavaksi, eivät nämä muut. Mielestäni äitien, isien ja lapsettomien päivää ei olisi ikinä pitänyt alkaa viettää.
Vierailija kirjoitti:
Heh, oikein suomikansallista tuokin, että katkerat väittävät, että somessa onnellisia postauksia tekevät ihmiset vain teeskentelevät. :D
Kun nää ON teeskentelyä..!
Kaikki on niin upeasti vaikkei oikeasti olekaan!
Nähty niin monesti!
Ero parissa vuodessa tai muija väkisin kyytiin ja päin rekkaa.
Esittää vuoden äitiä mutta lapset karkailee karmeista oloista ja huostataan, sen jälkeen eivät äitiä halua nähdäkään.
Juu mutta hyvin menee :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin nyt vaan itkettää, kun olin antanut itseni odottaa jotain kivaa ja en saanut mitään. Edellisenä vuonna meni samoin, miehen mielestä on lasten homma hoitaa omat äitinsä ja lapsemme oli silloin vauva. Silloin sanoin että miehen kuuluu auttaa lasta äitienpäivän järjestämisessä ja haettiin sitten yhdessä kävelyllä kakku ja kukkakimppu. Tänä vuonna sanoin jo aiemmin, että joku kiva aamupala ja kortti olisi kiva. Tai joku muu muistaminen. Ei tullut. Kysyin lounaalla eikö mies ole miettinyt mitään, voisiko sitten vaikka keksiä jotain äkkiä ja kertoa minulle. Hän vain väisti asian. Ja minä itkeskelen nyt makuuhuoneessa.
Pue hepenet, sido ukko sänkyyn ja jätä sinne ja lähde hepenet päällä äitienpäivänviettoon. Oikeasti naiset, jos ei vaadi mitään, ei saa mitään. Suomalainen vaatimattomuus ei naista kaunista vaan tappaa hitaasti.
Tai tietysti voit kysyä mieheltä, milloin hän alkaa varata aikaa aspergertesteihin koska ei ole aikuiselta normaalia olettaa pikkulapsen kykenevän noihin asioihin. Jos hän ei mielestään ole niitä vailla, niin hän varmaankin kirjoittaa listan perheenisän velvollisuuksista sen sijaan, ja tarkistat listan ja käsittelette niitä kohtia sitten yhdessä.
Kiitos, tämä nauratti! Olen ilmoittanut mitä haluan ja kertonut suuttuneena, kun en ole saanut. Siksi itketti. Taidan tilata itselleni jonkun äitienpäivälahjan ja antaa laskun miehelle. Ja seuraava vuonna teen lapsen kanssa kahdestaan jotain kivaa.
Oikein, tee se. Mutta älä jätä isää opettamatta tavoille, kyllä puupäisemmätkin voivat jotain oppia ajan oloon. Mä tykkään susta, halaus ja hyvää äitienpäivää! Mun alkaa vasta iltapäivällä, ovat nykertämässä isänsä luona kakuntapaista ja pitäneet siitä meteliä kolme päivää, katsotaan mitä tulee. Ex osallistuu nykyisin oikein nätisti, pitkä oli hänenkin nuoruutensa, tuonne viiteenkymppiin sitä kesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, oikein suomikansallista tuokin, että katkerat väittävät, että somessa onnellisia postauksia tekevät ihmiset vain teeskentelevät. :D
Kun nää ON teeskentelyä..!
Kaikki on niin upeasti vaikkei oikeasti olekaan!
Nähty niin monesti!
Ero parissa vuodessa tai muija väkisin kyytiin ja päin rekkaa.
Esittää vuoden äitiä mutta lapset karkailee karmeista oloista ja huostataan, sen jälkeen eivät äitiä halua nähdäkään.
Juu mutta hyvin menee :)
No mutta jos tuon tason ongelmia on taustalla niin sittenhän niillä onnen lavastuksilla on tosi tärkeä tehtävä ollut pitää ihminen jotenkuten järjissään ikävissä olosuhteissa. Antakaa nyt jokin arvo asioille ja lopettakaa tämä nihilismi, jossa kukaan ei saa odottaa mitään niin ei kukaan myöskään pety.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh, kuulostaapa todella marttyyrimaiselta käytökseltä ap:ltä.
On muuten todella raskasta olla omille vanhemmille ainoa elämän sisällön ja ilon lähde, voin kokemuksesta kertoa. Mikset ap keksisi itsellesi mukavaa tekemistä ja lapsillesi voit vaikka laittaa mukavat viestit ilman mitään odotuksia siitä, miten heidän tulisi käyttäytyä? Voipi olla, että ensi äitienpäivänä muistava sinua itsekin jotenkin.
Lopeta somen kulutus. Todellisuutesi ei muutu mitenkään, mutta olosi paranee.
Nin no minä ostin itselleni kaksi kimppuun ruusuja, mansikoita ja kuplivaa. Eikä minulle edes ole lapsia. Kohta lähdetään miehen kanssa ulos syömään. Sanoin juhlivani ohi mennyttä äitiyttä.
Elämä on sellaista miksi sen tekee, turha itkeä muihin ladattuja odotuksia - ja pettymyksiä. Leuka reippaasti ylös ja tee itsellesi äitienpäivä, tai muuten vain hyvä sunnuntai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä heräsin jo tänään klo 6.45, keittelin kahvit itselleni ja mies tulikin kohta yövuorosta. Hän antoi minulle likööripullon lahjaksi ja meni nukkumaan. Itse kävin jo salilla ja söin. Nyt käyn tekemään ruokaa, ehkä lapset 15v ja 19v heräilevät kohta puolin. Poika ei varmaankaan muista minua mitenkään ja tytär saattaa olla tehnyt kortin (hän on myös taiteilija) ja ehkä ostanut jotakin pientä. Täytekakun ajattelin myös kohta tehdä, ehkä tytär auttaa sen teossa. Ei meilläkään ole koskaan panostettu äitienpäiviin, tosin ei myöskään isänpäiviin, osin vuorotöidenkin takia.
Päivitystä tilanteeseen... poika heräsi juuri ja kävi hakemassa aamupalaa. Ei sanonut mitään eli ei muista koko äitienpäivää vaikka näki, että valmistelen kakun tekoa. En viitsinyt muistuttaakaan.
Eli ap, sun lapsi sentään muisti sinua! :)
Lisää päivitystä.. nyt heräsi tytär ja onnitteli halauksella! Sanoi, että hän rakastaa mua, vaikka hänellä ei olekaan korttia antaa. Minäkin halasin häntä ja sanoin, että minäkin rakastan häntä ja hyvää syntymäpäivää, eikä minullakaan ole korttia hänelle :) Hänellä on siis syntymäpäivät tänään. Tosin hän on saanut jo ulkomaanmatkan lahjaksi etukäteen. Siitä sitten jatkettiin yhdessä kakun tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se oli vitsi?
Meillä ainakin osaisin kuvitella et teini tekisi vastaavaa ja luulen et molemmat vaan nauraisi. Vielä kun erikseen mainitsee, et on jotain.
Juu, se oli vitsi. Siksi ei ollutkaan kiva, kun en vaan pystynyt reagoimaan naurulla (kuten normaalisti), vaan aloin itkeä.
Enkä halua mielenosoituksellisesti lähteä minnekään yksin syömään, vaan viettää ihan normaalin päivän. Hankalaa vaan, kun koko ajan itkettää.
Ap
No nyt sanot muulle perheelle, että olisi kiva jotenkin viettää äitienpäivää, lähdetäänpä kohta kaikki yhdessä lounaalle.
Miksi ap maksaisi kaikkien ruoat? Niiden, jotka eivät häntä välitä oma-alotteisesti juhlistaa?
Siksi kun kyseessä on perhe eikä toisilleen tuntemattomat ihmiset. Ja siksi että ap:n ei kannata vaipua samalle tasolle teinin kanssa vaan olla ja käyttäytyä kuin aikuinen.
Nimenomaan koska kyseessä on perhe, siellä ei käyttäydytä kuin aikuinen vaan niin, että kaikki voivat tuntea olevansa kotonaan, myös äiti. Kukaan ei jaksa käyttäytyä kuin aikuinen koko ajan, vaan katkeroituu jos se tarkoittaa omien tarpeiden sivuuttamista maailman tappiin asti. Tuo on kristillinen hyve, joka ei toimi perheessä, koska siinä loppuu posket kesken ja muut vain oppivat röyhkeyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se oli vitsi?
Meillä ainakin osaisin kuvitella et teini tekisi vastaavaa ja luulen et molemmat vaan nauraisi. Vielä kun erikseen mainitsee, et on jotain.
Juu, se oli vitsi. Siksi ei ollutkaan kiva, kun en vaan pystynyt reagoimaan naurulla (kuten normaalisti), vaan aloin itkeä.
Enkä halua mielenosoituksellisesti lähteä minnekään yksin syömään, vaan viettää ihan normaalin päivän. Hankalaa vaan, kun koko ajan itkettää.
Ap
No nyt sanot muulle perheelle, että olisi kiva jotenkin viettää äitienpäivää, lähdetäänpä kohta kaikki yhdessä lounaalle.
Miksi ap maksaisi kaikkien ruoat? Niiden, jotka eivät häntä välitä oma-alotteisesti juhlistaa?
Siksi kun kyseessä on perhe eikä toisilleen tuntemattomat ihmiset. Ja siksi että ap:n ei kannata vaipua samalle tasolle teinin kanssa vaan olla ja käyttäytyä kuin aikuinen.
Nimenomaan koska kyseessä on perhe, siellä ei käyttäydytä kuin aikuinen vaan niin, että kaikki voivat tuntea olevansa kotonaan, myös äiti. Kukaan ei jaksa käyttäytyä kuin aikuinen koko ajan, vaan katkeroituu jos se tarkoittaa omien tarpeiden sivuuttamista maailman tappiin asti. Tuo on kristillinen hyve, joka ei toimi perheessä, koska siinä loppuu posket kesken ja muut vain oppivat röyhkeyttä.
Okei, no mulla on kyllä tavoitteena käyttäytyä kuin aikuinen eikä taantua teinien tasolle. Ei ihan aina onnistu, mutta tavoite se aina kyllä on. Enkä varsinkaan tarkoituksella lähde mukaan mihinkään peleihin ja pelleilyihin. Uskon, että lapset oppii mallista käyttäytymään eikä millään näpäytystekniikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, oikein suomikansallista tuokin, että katkerat väittävät, että somessa onnellisia postauksia tekevät ihmiset vain teeskentelevät. :D
Kun nää ON teeskentelyä..!
Kaikki on niin upeasti vaikkei oikeasti olekaan!
Nähty niin monesti!
Ero parissa vuodessa tai muija väkisin kyytiin ja päin rekkaa.
Esittää vuoden äitiä mutta lapset karkailee karmeista oloista ja huostataan, sen jälkeen eivät äitiä halua nähdäkään.
Juu mutta hyvin menee :)No mutta jos tuon tason ongelmia on taustalla niin sittenhän niillä onnen lavastuksilla on tosi tärkeä tehtävä ollut pitää ihminen jotenkuten järjissään ikävissä olosuhteissa. Antakaa nyt jokin arvo asioille ja lopettakaa tämä nihilismi, jossa kukaan ei saa odottaa mitään niin ei kukaan myöskään pety.
Siis mitä?! Arvo pa.kan puhumiselle?!
Nihilismi?!
Mitä jos ihmiset vaan eläis ihan normaalia elämää, pitäis oikeesti huolen toisistaan eikä joka käänteessä kerjäis tykkäyksiä somessa??
Ehkä parempi lopputulos..?
Mutta ei, lakaistaan ongelmat maton alle ja huomiohuo.ataan somessa, siitä nykyään keskivertoääliö saa tyydytyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suoraan puhumista ja tunteiden näyttöä olen jo kokeillut useina äitienpäivinä. Siksipä pari vuotta sitten päätin, että äitienpäivä olkoon ihan normipäivä muiden joukossa. Kivempaa niin itsellekin.
Eipä siitä itkusta ja huudosta aiempina vuosina seurannut mitään hyvää. Tai no, nyt mies osasi sanoa minulle eilen, kun lähdin kauppaan,että osta itsellesi jotain kukkia ja kakku äitienpäiväksi. Ostin siis.
Lasta muistutin, että voisi tehdä jonkun kortin mummolleen. Teki sen ja hienon tekikin. Sanoin suoraan, että myös minä tykkäisin kovasti jostain kuvasta, jota voisin vaikka työpaikalla ihastella. Siksi varmaan vitsailikin sillä lapulla.
Ap
Äitienpäivään latautuu ihan turhan paljon painetta ja odotuksia (äideillä). Oleellisempaa on ne 364 muuta päivää vuodessa, miten perheenä ja arjessa ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se oli vitsi?
Meillä ainakin osaisin kuvitella et teini tekisi vastaavaa ja luulen et molemmat vaan nauraisi. Vielä kun erikseen mainitsee, et on jotain.
Juu, se oli vitsi. Siksi ei ollutkaan kiva, kun en vaan pystynyt reagoimaan naurulla (kuten normaalisti), vaan aloin itkeä.
Enkä halua mielenosoituksellisesti lähteä minnekään yksin syömään, vaan viettää ihan normaalin päivän. Hankalaa vaan, kun koko ajan itkettää.
Ap
No nyt sanot muulle perheelle, että olisi kiva jotenkin viettää äitienpäivää, lähdetäänpä kohta kaikki yhdessä lounaalle.
Miksi ap maksaisi kaikkien ruoat? Niiden, jotka eivät häntä välitä oma-alotteisesti juhlistaa?
Siksi kun kyseessä on perhe eikä toisilleen tuntemattomat ihmiset. Ja siksi että ap:n ei kannata vaipua samalle tasolle teinin kanssa vaan olla ja käyttäytyä kuin aikuinen.
Aikuinen käyttäytyy siten, että korjaa ongelman. Ei siten, että teeskentelee, ettei ongelmaa ole. Ongelma on nyt se, että muut perheenjäsenet itkettävät äitiä. Sitä ei korjata niin, että itkevä äiti lahjoo muita ruoalla.
Sinä se oot oikein kunnon marttyyriäiti.
Eihän ole. Päin vastoin, tuossa on hyvä suora ihminen joka ei kaunistele asiaa, koska suora muotoilu voi jollekin mennä perille ennen pitkää siinä missä verhottu selonteko on helppo unohtaa epämukavana. Hän tahtoo hyvää. Marttyyri on ihminen joka levittää ympärilleen samaa pahoinvointia josta itse kärsii. Tuon kirjoittaja voi hyvin ja haluaa muidenkin lopettavan teeskentelyn ja voivan paremmin. Hän on sielunlääkäri. Lääke voi maistua pahalta, mutta se on silti tarpeen.
Naiset, vaatikaa parempaa kohtelua. Jos lapsenne eivät muista teitä koska heillä on jotain hampaankolossa, puhdistakaa ne kolot ja kaivakaa moska pois. Jos se on vain ylimieltä ja itsekeskeisyyttä, tehkää työnne kasvattajana ja auttakaa lasta kasvamaan niistä yli.
Niin että vähitellen pystyy korjaamaan perheensä henkisen kodin kosteusvauriot kuntoon eikä yritä kaikkeaan saadakseen hometaloa tuoksumaan kukkasilta pintoja loputtomasti puunaten.
Kunhan lapsesi vähän kasvaa, hän paloittelee ruumiisi kylpyhuoneessa ja vie sen jätesäkeissä roskalavalle.
Vierailija kirjoitti:
Miks ihmiset tekee itse itselleen kurjan olon jonkun ihme päivän takia? Turhamaista, lapsellista.
Sen voin kyllä ymmärtää jos surettaa kun ei ole kenenkään äiti.
Varmaan siksi että omaa tilannetta verrataan niihin äänekkäisiin somettajiin joilla äitienpäivä on täynnä lahjoja, ruusuja ja herkkuja.
Sano lapsellesi, että susta olis kiva saada kortti tai vaikka halaus ja kunnon onnittelut. Miehellesikin voisit sanoa, että nyt kun on äitienpäivä jättäisit mielelläsi jonkun kotihommista muille.
Eivät kaikki välttämättä ymmärrä, jos niille ei sano toiveitaan selkeästi ääneen.
Alue: Aihe vapaa
Marttyyriäitiys on äärimmäisen tavallinen ja äärimmäisen raskas asia. Lapset saavat kantaa kenties loppuelämänsä syyllisyyttä siitä että eivät osanneet olla äidille mieliksi. Jokainen on vastuussa omasta onnestaan, myös äidit. Lapsilta ei tule odottaa että he ovat onnena ja ilona äidilleen. Jos lapsi käyttäytyy huonosti, siitä pitää sanoa hänelle tiukasti ja selkeästi eikä itkeä vessassa. Jos perhe käyttäytyy todella tylysti äitienpäivänä eikä kuule äidin asiallista puhetta siitä, mitä hän toivoisi ja mielestään ansaitsisi, äiti ilmoittaa että lähtee nyt nauttimaan omasta hemmottelupäivästä jonka kokee äitinä ansainneensa. Itkusta ei ole mitään hyötyä.