Onko teistäkin noloa käydä yksin kaupassa?
Muut ovat puolison tai ystäviensä kanssa. Näytät ettei sinulla ole sosiaalista elämää.
Kommentit (56)
Mitä noloa? Olen jo monta vuotta käynyt kaupassa yksin. Ei minulla aikaa ole miettiä onko noloa vaan meen hakemaan tarvitsevat tuotteet ja lähden muualle. Ei siinä sen kummempaa.
Tällä palstalla törmää välillä ihan omituisiin nolouden aiheisiin.
Käyn melkein aina yksin kaupassa enkä ole koskaan ajatellut että siinä olisi jotain noloa. Nyt kun mietin, niin useimmat asiakkaat ovat nähdäkseni yksin liikkeellä. Käyn kaupungin keskusta-alueen marketeissa. Ehkä jossain automarketeissa tavataan käydä koko perheen voimalla?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Ymmärtäisin, jos kyse olisi teinistä, joka käy perjantai-iltana yksin kaupassa ostamassa sipsiä ja muut ovat kavereiden tai poika/tyttöystävien kanssa liikkeellä. Mutta että aikuinen ihminen?😅 Itse rakastan käydä yksin kaupassa! Eipä tartte katsoa huutavan lapsen perään tai odotella kun mies miettii mitä juustoa haluaa ostaa. Kavereiden kanssa en muutenkaan harrasta kaupassa käyntiä. En ole koskaan katsonut ketään yksin kaupassa olijaa ja säälinyt, että voi jehna, taas tuollainen yksinäinen ikisinkku. Ei tulisi mieleenkään.
En edes muista milloin olisin käynyt kaupassa kenenkään kanssa, aina miehen kanssa vuorotellen käydään.
Et oo tosissas! Se on noloa kun aikuinen ihminen ei saa perheen ruokia ostettua yksin. Ja vielä pahempi että on koko helvetin lauma, kakarat pyyhkii räkää pitkin kaiteita ja hyvässä lykyssä kassalla käpälöi toisten ostamia tavaroita.
Minä olen ottanut lapseni hyvin harvoin kauppaan mukaan pienenä koska mies on lasten kanssa kotona kun minä menen kauppaan, tai siis oli kun lapset oli pieniä. Otan yhden lapsen kerrallaan mukaan jos hänelle pitää ostaa jotain mitä hänen pitää itse valita, harvoin kaksi. Mies ei halua koskaan käydä kaupassa.
Todella noloa pariskunnat jotka maksaa ruuat sitten erikseen, kuin kämppikset.
Ylipäänsä ajattelen pariskunnista jotka on molemmat kaupassa, että toinen on siellä kontrolloimassa toisen ostoskäyttäytymistä, määräämässä että et sitten osta itelles herkkuja... et sit osta kaljaa ku yhen saunakaljan... jne. Sit toinen häpeilee siinä kun toinen mulkoilee kuin pikkulasta, ja kassalla aletaan puhua kuka maksaa. Ei todellakaan ole mitään romanttista.
Käyn aina yksin kaupassa. En ymmärrä apn ajatuskulkua. Mulla on mies ja 5 lasta joten liiankin sosiaalista. Et sinä kaupassa päällepäin tiedä ihmisen tilannetta!
Mä en kestä mun miehen jahkailevaa ja hidasta tyyliä kaupassa, hidastaa menoa vaan kun se alkaa miettiä jossain tomaattimurskahyllyllä että pitäiskö tehdä bolognesea ja hei onkohan täällä sitä yhtä tagliatellea käynkin katsomassa. Ei vaan pysty helevetti :D
Vierailija kirjoitti:
Taitaa suurin osa käydä yksin kaupassa. Lapsiperheessä se ainakin on helpompaa kuin lasten kanssa.
Mä käyn oikein mielelläni yksin kaupassa. Ja lisäksi välttelen pari hypermarkettia sen takia, että sillä suunnalla tuntuu olevan trendikästä lähteä koko perheen kanssa kauppaan. Ja sitten ne tenavat juoksee ympyrää siellä kaupassa, huutaa nälkäkiukkua, klähmii tavaroita, tappelee keskenään Ei kiitos.
No miksi olis,mutta joskus kun väsyttää lähteä ruokaostoksille sinkkuna,ni sillon ois kiva jos vois puolisolle huikata,että käytkö tänään :)
Voi käyttää maskia, sitten huppu päähän ja aurinkolasit!
Älytön aloitus. Miksi olisi ja on noloa? Suomessa on noin 1,3 miljoonaa sinkkutaloutta.
Juu, tosi noloa, pitäs olla saattue mukana.
Vierailija kirjoitti:
Älytön aloitus. Miksi olisi ja on noloa? Suomessa on noin 1,3 miljoonaa sinkkutaloutta.
. Ja kai ne loputkin aikuiset pääsee yksin kauppaan, elleivät ole invalidejä tms.
Ei, käyn melkein aina kaupassa yksin. Mies ei jaksa minua erityisesti kaupoissa, koska kuulemma olen hidas.
Epäilen, että syynä on kuitenkin mieheni laiskuus. Maksaa kyllä puolet ruuasta mutta mielellään pysyttelee kotona ostosreissujen ajan
Vierailija kirjoitti:
Olen aina käynyt kaupassa yksin. Miksi siihen pitäisi kahden ihmisen aikaa käyttää? Ja kun lapset olivat pieniä, olisiko heidätkin pitänyt raahata kauppaan vahdittaviksi. Kaupassa on hauska katsella uusiakin tuotteita, vaikka pääosin pitäytyisi ostoslistassa.
Nykyisin käytän pääosin verkkokauppaa: vakiotuotteet, puuttuvat tuotteet ja vihannekset ja hedelmät kauden mukaan. Tarkistan tarjoukset ja uutuudet ja lisään tilaukseen.
Tämä on kuin minun näppikseltäni. Lapset ovat jo alakouluiässä, mutta en ikinä raahannut heitä ruokakauppaan (ellei ollut ihan pakko, ja se pakko oli sitä, että puoliso ei ollut kotona ja joku tietty juttu oli PAKKO saada ruokakaupasta just sillä sekunnilla). En kyllä ikinä raahannut puolisoakaan ruokakauppaan.
En ole IKINÄ ymmärtänyt perheitä, jotka raahaavat kiljuvia ja kiukuttelevia kakaroita johonkin Prisma helvettiin tunnin kierrokselle. Ja siis nimenomaan silloin, kun MOLEMMAT vanhemmat ovat siellä Prismassa myös. Miksei toinen jää kotiin lasten kanssa? Näin me ollaan aina tehty.
Itse nautin suunnattomasti yksin shoppailusta. Se on oikein terapiaa, luksusta ja omaa aikaa.
Ei ole edes tullut mieleen, että se ois noloa :D.
No ei todellakaan. Päinvastoin. Haluan käydä yksin kaupassa koska saan tehdä ostoksia silloin rauhassa eikä kukaan huokaile tylsyyttä vieressä.