Oletko kateellinen ihmisille jotka on perineet kesämökin?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Meillä on vanhemmilla mökit molemmilta puolilta, ja ostimme silti oman, koska eihän kukaan edes keski-ikäinen (toivottavasti) oikeasti peri mökkiä, vaan vasta vanhukset. Siihen asti se on jonkun toisen mökki, jota ei tietenkään saa sisustaa ja laittaa makunsa mukaan tai rakentaa pihalle mitä haluaa. Eikä pidäkään saada.
Siis miten niin vanhukset vasta perivät? Jos suurin osa ihmisistä kuolee n. 80-vuotiaina, niin kyllä heidät perii n. 50-60-vuotiaan lapset. Et kai sen ikäisiä vielä pidä vanhuksina?
En. Olen itsekin perinyt osuuden kesämökistä, myin osuuteni heti pois. En tykkää mökkeilystä.
En pidä kesämökkeilystä, en viihdy. Olen kaupunki-ihminen. En ole kateellinen kesämökistä. Ottaisin mieluummin jonkun upean kattohuoneiston New Yorkista tai Pariisista. Fabulous.
En ole kateellinen, ostin omilla rahoilla oman. Paremmalla rannalla.
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen. Mökin ylläpito vaatii paljon rahaa, vaikka olisi perittykin. Kiinteistöverot, vakuutukset ym ja aina siellä on jotain laitettavaa, joskus isompaakin. Ja matkat mökille vaatii rahaa. Mieluummin vuokraan, jos kaipaan mökille. Harvoin kyllä kaipaan.
Ei ylläpito vaadi ollenkaan välttämättä paljon rahaa. Kiikteustövero on meillä reilusti alle 200 vuodessa, vakuutus muutaman kympin. Sekö on kallista? Vuokramökki on paljon kalliimpi.
En ole kateellinen.
Suorastaan iloinen olen, etten ole perinyt jotain pusikko-rötiskää.
No en!
Sellaisia mökkejä mitä Suomesta huolisin on ehkä kourallinen. Lounaisrannikolla max tunti kotoa, tontti etelän suuntaan meren rannassa, ei sinilevää kilometrien säteellä. Talo moderni, täysin varusteltu, isot ikkunat joka suuntaan, lasi/ avoterasseja ja lämpöä sen verran että niillä tarkenee olla. Kallio, metsä, puutarhatontti. Palvelut lähellä.
Vastaava ison järvenkin rannalta voisi käydä.
Muta oma rakas lomataloni on etelä-Euroopassa joten en tarvitse enkä halua
Jos ne useimmat perityt mökit olisivatkin luksustasoisia, mutta kun ei, vaan jotain 60-70-luvulla rakennettuja, ahtaita hökötyksiä ilman mukavuuksia, ei sisäveskiä, eikä vesi juokse putkia pitkin mökin keittiöön.
Toisaalta mökki saattaa ympäristöltään sijaita ihan mukavallakin tontilla tai saaressa, mutta puhtaan, kirkasvetisen ja ison vesistön rannalla tai saaressa harva mökki sijaitsee. Jonkin tummavetisen pikkulammen rannalla mökki kuin mökki on suorastaan surkea, puhumattakaan mökin sijaintia jossain pellon reunalla tai tiheän metsän lähettyvillä kaukana kaikesta. Lähin luomu-uimaranta jossakin viiden kilometrin päässä mökiltä.
Ei kiitos perintömökkiä riesakseni. Maksele siitä sitten kiinteistöveroa, vaikka et edes käyttäisi sitä vapaa-ajan asuntonasi.
No en ole itselleni kateellinen vaan myin samantien pois (onneksi löytyi heti ostaja). Ei kiinnosta kesämökit laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen.
Suorastaan iloinen olen, etten ole perinyt jotain pusikko-rötiskää.
Olin loppujen lopuksi ihan tyytyväinen, kun siitä mökistä saikin rahaa eikä jäänyt vaivaksi.
En. Minä perin jo kesämökin. Leski ja perijät eivät sitä enää halunneet, joten se myytiin. Onneksi saatiin myytyä toisena kesänä.
Pari kertaa kesässä ollaan vuokrattu mökki. Siinä saa ihan tarpeekseen mökkeilystä. Vanhemmillani oli mökki, mutta se lahjoitettiin veljelleni, kun ilmoitin että ei ole meillä käyttöä. Sinne pitäisi ajaa sellaiset neljä tuntia.
Juu olen kateellinen vähän kaikesta ja kaikille :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Meillä on vanhemmilla mökit molemmilta puolilta, ja ostimme silti oman, koska eihän kukaan edes keski-ikäinen (toivottavasti) oikeasti peri mökkiä, vaan vasta vanhukset. Siihen asti se on jonkun toisen mökki, jota ei tietenkään saa sisustaa ja laittaa makunsa mukaan tai rakentaa pihalle mitä haluaa. Eikä pidäkään saada.
Luonnollisestikin jopa nuorena voi periä mökin.
Joka on tietenkin erittäin surullinen tilanne, jota kukaan henkisesti terve ei kadehdi.
Ei se aina ole. Periä voi muitakin kuin omat vanhemmat.
Mikähän on todennäköisyys että itselle joku täysin merkityksetön henkilö testamenttaisi mökin, koska tämä on ainoa tapa periä se jos vanhemmat ovat hengissä. En kadehdi ketään joka saa perinnön tuntemattomalta isotädiltään ilman testamenttia,.
En ole.
Meistä sisaruksista yksikään ei olisi halunnut lunastaa mökkiä, joka vanhemmilta jäi. Alusta asti oli selvää, että mitään ei jätetä jakamatta. He ovat sen itse rakentaneet tontin hirsistä ja se tulee seisomaan siinä satoja vuosia. Aivan rannassa, enää ei saisi rakentaa. Puhdasvetinen järvi Hämeessä. Harmitti, että jos se menee myyntiin. Sitten yksi sisaruksista sen "suostui" ottamaan pitkin hampain. Muut sai vastaavan summan käteisenä.
Jossain vaiheessa harmitti, että mun (aikuiset) lapset ei nyt siellä enää voi käydä missä lapsena ovat aina kesäsin olleet ja aikaa viettäneet isovanhempien kanssa. Mutta tosiasia on, että kuluja siitä vain olisi. Vuokramökit on olemassa. Ja viikko kesässä riittää sitä lajia.
Vierailija kirjoitti:
En jos sitä ei voi myydä. Työleiri ötököiden keskellä. Kamalaa.
Mitä höpäjät? Tuot vain katkeruutesi esiin.
Joku tykkää joku ei. Oma mökki tietty paras. Jonkun toisen? Myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Meillä on vanhemmilla mökit molemmilta puolilta, ja ostimme silti oman, koska eihän kukaan edes keski-ikäinen (toivottavasti) oikeasti peri mökkiä, vaan vasta vanhukset. Siihen asti se on jonkun toisen mökki, jota ei tietenkään saa sisustaa ja laittaa makunsa mukaan tai rakentaa pihalle mitä haluaa. Eikä pidäkään saada.
Luonnollisestikin jopa nuorena voi periä mökin.
Joka on tietenkin erittäin surullinen tilanne, jota kukaan henkisesti terve ei kadehdi.
Ei se aina ole. Periä voi muitakin kuin omat vanhemmat.
Mikähän on todennäköisyys että itselle joku täysin merkityksetön henkilö testamenttaisi mökin, koska tämä on ainoa tapa periä se jos vanhemmat ovat hengissä. En kadehdi ketään joka saa perinnön tuntemattomalta isotädiltään ilman testamenttia,.
Kyllä mulle kelpaisi tuollainen perintö, jos perinnöstä pääsee vielä rahalla eroon. Ihan vaan kaikki tuntemattomat tädit ja sedät voivat testamentata omaisuuttaan halutessaan.
Riippuu mökistä. Jos olisi sellainen, jonka varmasti saisi vähällä vaivalla myytyä, voisin ollakin kateellinen. Läheskään kaikki mökit eivät kuitenkaan ole sellaisia.
Perittiin veljeni kanssa puoliksi kesämökki. Annoin hänen lunastaa siitä oman puolikkaani. Vihaan mökkeilyä.