Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä? Asutaan aviomieheni kanssa kahdessa eri taloudessa,
05.05.2022 |
meillä molemmilla on lapsia ja halutaan että heillä lyhyet koulumatkat. Sen takia ei olla muutettu yhteen. Lapsettomilla viikoilla asutaan kuitenkin toistemme luona ja hän jatkuvasti hokee kuinka hänen kotinsa on minunkin koti. Esim sisustus- ja remonttiratkaisut ollaan tehty yhdessä ja ollessani miehen luona siivoan, pesen pyykkiä, teen pihatöitä ja mitä nyt ikinä tarvitaan.
Mies on lähdössä työmatkalle ja kun kyseessä sattuu olemaan lapseton viikko, ajattelin että kutsun pari ystävääni kylään miehen luokse viettämään iltaa. Ystävät asuvat lähistöllä ja olen muutoinkin miehen luona silloin, niin en ajatellut että asiassa olisi ongelmaa.
Mies kuitenkin sanoi, ettei tykkää ajatuksesta että tänne tulee ihmisiä, kun hän on poissa. Ehdotin sitten että ystävät tulisivat kylään silloin, kun mies on paikalla mutta sekään ei sopinut.
Olen vähän yllättynyt ja ihmeissäni. Samaan aikaan mies suunnittelee kuitenkin grilli-iltaa omille kavereilleen. Toki voin aina kutsua ystävät omaan kotiini kuten tähänkin asti, mutta se siitä tämä on sinunkin kotisi hokemasta.
Olenko pikkumainen, kun olen loukkaantunut asiasta?
Kommentit (74)
On se vaikeaa ja alkaa heti v*tuttaa huomatessaan että miehelläkin on oma tahto. Voit kutsua omia ystäviäsi omaan kotiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette naimisissa mutta elätte kuin Anu Saagim ja Ristomatti konsanaan, erillisiä elämiä. Liitolla ei ole tulevaisuutta kun noin hankalalta kuulostaa meno.
Jos ap jättäisit sen miehen kodin puunaamisen ja huollon tekemättä, kun ei se sinun kotisi ole ja pidät bileet omassa kodissasi.
Eli se on miehen koti. Ja jos mies ei halua sun kavereita sinne niin sinä suutut. Mitä jos mies kysyisi saako hän tuoda sun kotiin äijäporukan iltaa istumaan niin suostut?
Juu, oot aika lapsellinen. Aikuinen ymmärtäisi että okei, mies ei tykkää asiasta joten kutsunpa kaverit sitten omaan kotiini. Teini kehittää draaman tynkää ja suutahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeaa ja alkaa heti v*tuttaa huomatessaan että miehelläkin on oma tahto. Voit kutsua omia ystäviäsi omaan kotiisi.
Hänellä on todellakin oma tahto ja sen mukaan mennään useimmissa asioissa. Hän on määräävä hahmo meidän parisuhteessa. Ehkä oli typerää edes olettaa jotain tällaista. Ap
Teillä on omat kodit ihan perustellusta syystä, eli kutsut sinne omaan kotiisi omat ystäväsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli se on miehen koti. Ja jos mies ei halua sun kavereita sinne niin sinä suutut. Mitä jos mies kysyisi saako hän tuoda sun kotiin äijäporukan iltaa istumaan niin suostut?
Juu, oot aika lapsellinen. Aikuinen ymmärtäisi että okei, mies ei tykkää asiasta joten kutsunpa kaverit sitten omaan kotiini. Teini kehittää draaman tynkää ja suutahtaa.
Kuule, tottakai suostuisin jos mies haluaisi kutsua kavereitaan minun luokseni. Ei olisi mitään ongelmaa. Ap
Onpa outoa. En oikein tiedä mitä ajattelisin puolisosta kenen kotiin ystäväni eivät ole tervetulleita, riippumatta siitä oliko hän kotona vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sä et kutsu niitä kavereita omaan kotiisi?
Kai tämä on trolli?
Itsekin asumme kumppanini kanssa erillämme, juuri lasten koulun ja minun työni takia. Tuollaista keskustelua ei meillä syntyisi ikinä, asiat puhuttaisiin aivan toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ap jättäisit sen miehen kodin puunaamisen ja huollon tekemättä, kun ei se sinun kotisi ole ja pidät bileet omassa kodissasi.
Olen tähän asti sitä puunaamista tehnyt, kun olen uskonut miestä että kyseessä olisi minunkin koti. Nyt en enää tee. Ap
Ei mielipidettä.Kukin elää ja asuu omien tarpeiden mukaan!Avo mies hänetä tule vasta kun asutte saman katon alla. Muutenhan mies ystävän olisi avomies?Sillä asumme eri osite tahdostani sama kaupungin osa. 10 minutin kävelymatkan päässä toisistamme että on hajurako!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai tämä on trolli?
Itsekin asumme kumppanini kanssa erillämme, juuri lasten koulun ja minun työni takia. Tuollaista keskustelua ei meillä syntyisi ikinä, asiat puhuttaisiin aivan toisin.
Miten teillä asiat puhuttaisiin? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeaa ja alkaa heti v*tuttaa huomatessaan että miehelläkin on oma tahto. Voit kutsua omia ystäviäsi omaan kotiisi.
Hänellä on todellakin oma tahto ja sen mukaan mennään useimmissa asioissa. Hän on määräävä hahmo meidän parisuhteessa. Ehkä oli typerää edes olettaa jotain tällaista. Ap
Miksi olet suhteessa, jossa toinen on *määräävä hahmo*?
Vierailija kirjoitti:
Ei mielipidettä.Kukin elää ja asuu omien tarpeiden mukaan!Avo mies hänetä tule vasta kun asutte saman katon alla. Muutenhan mies ystävän olisi avomies?Sillä asumme eri osite tahdostani sama kaupungin osa. 10 minutin kävelymatkan päässä toisistamme että on hajurako!
Hän on siis aviomieheni eli olemme naimisissa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et kutsu niitä kavereita omaan kotiisi?
Aion kutsuakin kuten tähän asti. Olen vain yllättynyt miehen reaktiosta. Terassikalusteet pitäisi huoltaa hänen kanssaan, jotta hän pääsee viettämään mukavaa iltaa kavereiden kanssa, minun kaverini taas eivät ole tervetulleita - milloinkaan. Ap
Ja selvennän vielä, että nyt on tosiaan tämän myötä selvinnyt että en voi kutsua ystäviä miehen luo edes kahville, en silloinkaan kun hän on paikalla, en koskaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli se on miehen koti. Ja jos mies ei halua sun kavereita sinne niin sinä suutut. Mitä jos mies kysyisi saako hän tuoda sun kotiin äijäporukan iltaa istumaan niin suostut?
Juu, oot aika lapsellinen. Aikuinen ymmärtäisi että okei, mies ei tykkää asiasta joten kutsunpa kaverit sitten omaan kotiini. Teini kehittää draaman tynkää ja suutahtaa.
Kuule, tottakai suostuisin jos mies haluaisi kutsua kavereitaan minun luokseni. Ei olisi mitään ongelmaa. Ap
Mutta se mies ei kutsu kavereitaan sun kotiin, oletan. Hoet tuota että mies on sanonut kotinsa olevan sunkin koti. Mutta kun se on sen miehenkin koti jonka se mies kustantaa ja jos se ei halua sun kamuja sinne niin sitten ei. Miksi sun tahtosi pitäisi mennä läpi? Miksi sun mielipide on tärkeämpi kuin miehen?
Edelleen tunnut todella lapselliselta ja kiukuttelevalta murrosikäiseltä. "En kyllä sitte enää sivoa kun en saa olla kavereiden kaa täälä", näen sieluni silmin kun olet kädet puuskassa ja alahuuli mutrulla.
Jotenkin tuntuu, että ei tee enää edes mieli mennä miehen luokse. Ja viikonloppuna pitäisi kuulemma huoltaa terassikalusteita hänen kanssaan, niin ei paljon innosta. Ap