Muutettiin äsken ja naapuri tuli jo komentamaan lapsia pysymään omalla pihalla

Nyt naapurin ja lasten kanssa palaveri, jossa käytte yhdessä kävelemässä rajalinjan ja tarvittaessa merkkaatte rajan.

Tietysti istutukset on aitaa kevyempi ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama kun muutimme ,talojen välissä ei mitään aitaa,vain komposti rajapaaluna. Eihän isosta pihasta innoissaan olleet alle kouluikäiset ymmärtäneet. Onneksi iäkäs pariskunta suhtautui ymmärtäväisesti pieniin vieraisiin tontillaan!

Tapahtuiko teillä niin monta kertaa vai yhden ainoan kerran, jonka jälkeen SINÄ kerroit lapsillesi missä teidän pihan raja menee? Ihan sama, vaikka on ymmärtävä iäkäs pariskunta tai sitten oli edessä päin ymmärtävä.

Hyvä naapuri on sellainen, joka moikkaa, muttei tule pihalle. Minusta tuo on suuri viisaus.

AP:lla omien sanojensa mukaan edellisessäkin paikassa sama ongelma. Ehkä olisi peiliin katsomisen aika, jos ongelmat kulkevat muutossa mukana.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä naapuri on sellainen, joka moikkaa, muttei tule pihalle. Minusta tuo on suuri viisaus.

Hyvä naapuri ei häiritse.

Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.

AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.

AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D

-ohis

Eihän kyse ole siitä, että lasten pitäisi "intuitiivisesti tietää" missä rajat menevät. Vaan siitä, että vanhemmat kertovat, näyttävät ja pitävät huolen, että lapset sisäistävät missä ne rajat menevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.

AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D

-ohis

Eihän kyse ole siitä, että lasten pitäisi "intuitiivisesti tietää" missä rajat menevät. Vaan siitä, että vanhemmat kertovat, näyttävät ja pitävät huolen, että lapset sisäistävät missä ne rajat menevät.

Ja pitävät huolen, että lapset eivät häiritse naapuria myöskään metelöimällä.

Itse oleskelen pihalla alasti. Just kylvin persviljat ja ruohosipulit tuohon naapurin rajalle. Olis voinut kyllä jo pari vuotta sitten istuttaa siihen vähän jotakin korkeampaa puskaa. Mutta kyllä siinä rajan tuntumassa jotain tarvitsee olla jotta piha-alue saa vähän rakennetta.

Asutteko vuokralla? Jos niin silloin tuntuu, että naapurilla saa olla nokan koputtamista kaikkeen. Jos taas olisi omistusasunto niin olisin ihmeissäni. 

Mutta koklaappa sellaista, että menet lasten kanssa naapurin ovelle ja kun isäntä ja emäntä tulevat ovelle niin esittäydytte ja kysytte, voisiko I ja E yhdessä teidän kanssa käydä rajat läpi niin, että lapsetkin oppii kerrasta. Usein lapset oppii paremmin, kun vieras sanoo ja ohjeistaa. Siis etenkin tällaisissa asioissa. Saisi siinä sitten emäntä ja isäntä myös tiukasti ohjeistaa lapsia näin halutessaan. Heh!

Kahluuallas ja riippumatto kirjoitti:

Itse oleskelen pihalla alasti. Just kylvin persviljat ja ruohosipulit tuohon naapurin rajalle. Olis voinut kyllä jo pari vuotta sitten istuttaa siihen vähän jotakin korkeampaa puskaa. Mutta kyllä siinä rajan tuntumassa jotain tarvitsee olla jotta piha-alue saa vähän rakennetta.

Tuo voisikin olla hyvä konsti. Jos naapurin kakarat kiljuvat pihalla, niin menee alasti omalle pihalleen. Pistää vielä pornoa läppäriin pyörimään. 

Kylläpä ap on herkästi mielensä pahoittava. Siis naapuri kehtasi muistuttaa teitä heti tonttien rajoista, joita te lakkasitte noudattamasta jo heti muuttopäivänä. En minäkään haluaisi, että vieraat ihmiset tulisivat tontilleni edes sitä 'puolta' metriä, se on minun aluetta ja minä päätän siitä. Jos kerran tontti on iso niin voisiko niille lapsille opettaa, että sille puolelle ei mennä edes lähelle rajaa, jotta sama virhe ei toistuisi. Selkeästi teillä on nyt hieman hakusessa oma ja toisten tila. Muistakaahan myös kunnioittaa naapureita ja älkää antako lapsien huutaa mielinmäärin pihalla, muillakin on oikeus nauttia ulkoilmasta ja omasta pihastaan ja hiljaisuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo nykyään yleistäkin, ettei ole aitaa tonttien välillä? En kestäisi, rakentaisin vaikka itse.

Meillä on yhteen reviiritietoiseen naapuriin tiheä pensasaita, mutta toiseen naapuriin raja on hyvinkin suurpiirteinen. Tämän toisen naapurin rajalla on jotain puita, mutta ei meistä kumpikaan ihan tarkkaan tiedä missä raja edes kulkee. Siinä jossain yhteiseltä roskalaatikolta metsään päin meidän liiterin ja naapurin mansikkamaan välistä. Meidän kissat ja koirat tekee aivan varmasti päivittäin rajaloukkauksia siihen suuntaan ja se on kuulemma jopa suotavaa, kunhan siivoan kakat pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä naapuri on sellainen, joka moikkaa, muttei tule pihalle. Minusta tuo on suuri viisaus.

Hyvä naapuri ei häiritse.

Aivan, ei häiritse, mutta sen lisäksi kohtelias ystävällisyys edesauttaa asioita, eli on mukavampi asua, kun tietää, että naapuri suhtautuu positiivisesti ja ystävällisesti, vaikkei olla varsinaisesti tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo nykyään yleistäkin, ettei ole aitaa tonttien välillä? En kestäisi, rakentaisin vaikka itse.

Meillä on yhteen reviiritietoiseen naapuriin tiheä pensasaita, mutta toiseen naapuriin raja on hyvinkin suurpiirteinen. Tämän toisen naapurin rajalla on jotain puita, mutta ei meistä kumpikaan ihan tarkkaan tiedä missä raja edes kulkee. Siinä jossain yhteiseltä roskalaatikolta metsään päin meidän liiterin ja naapurin mansikkamaan välistä. Meidän kissat ja koirat tekee aivan varmasti päivittäin rajaloukkauksia siihen suuntaan ja se on kuulemma jopa suotavaa, kunhan siivoan kakat pois.

Minua ei haittaisi rajaloukkaus. Mutta meteli haittaisi todella paljon. Kissat ja koirat saavat liikkua ihan vapaasti. Niistä ei ääntä lähde eikä haittaa koidu. Satunnainen kakka maatuu kyllä. Mutta kiljuvat kersat saavat näkemään punaista. Kiljumista ei pääse karkuun millään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.

AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D

-ohis

Eihän kyse ole siitä, että lasten pitäisi "intuitiivisesti tietää" missä rajat menevät. Vaan siitä, että vanhemmat kertovat, näyttävät ja pitävät huolen, että lapset sisäistävät missä ne rajat menevät.

Mutta onko muuttopäivä juuri se päivä, jolloin kesken kiireiden aletaan niitä rajoja opetella. AP taisi mainita, että lapset kävivät hurjat puoli metriä naapurin pihalla. Eri asia mielestäni olisi, jos olisivat keskellä naapurin pihaa juoksennelleet.

Ja joo, itsekin olen asunut omakotitalossa, jossa yhdessä kohta pihaa raja naapurin kanssa oli vähän häilyvä. Tuollaisia "puolen metrin ylityksiä" katselin läpi sormien, mutta jos ihan meidän takapihalle kunnolla tultiin, niin kävin ystävällisesti ohjaamassa lapset omalle puolelleen.

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.

AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D

-ohis

Ei tarvitse tietää millilleen, kunhan tiedostaa että se raja siellä on eikä mene varmuuden vuoksi lähellekään, ettei vahingossa mene yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä naapuri on sellainen, joka moikkaa, muttei tule pihalle. Minusta tuo on suuri viisaus.

Hyvä naapuri ei häiritse.

Aivan, ei häiritse, mutta sen lisäksi kohtelias ystävällisyys edesauttaa asioita, eli on mukavampi asua, kun tietää, että naapuri suhtautuu positiivisesti ja ystävällisesti, vaikkei olla varsinaisesti tekemisissä.

Kun naapurit eivät aiheuta häiriötä toisilleen, niin välit ovat itsestään kohteliaat ja ystävälliset. Miksi kukaan olisikaan epäystävällinen sellaiselle naapurille, josta ei aiheudu mitään riesaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.

AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D

-ohis

Eihän kyse ole siitä, että lasten pitäisi "intuitiivisesti tietää" missä rajat menevät. Vaan siitä, että vanhemmat kertovat, näyttävät ja pitävät huolen, että lapset sisäistävät missä ne rajat menevät.

Mutta onko muuttopäivä juuri se päivä, jolloin kesken kiireiden aletaan niitä rajoja opetella. AP taisi mainita, että lapset kävivät hurjat puoli metriä naapurin pihalla. Eri asia mielestäni olisi, jos olisivat keskellä naapurin pihaa juoksennelleet.

Ja joo, itsekin olen asunut omakotitalossa, jossa yhdessä kohta pihaa raja naapurin kanssa oli vähän häilyvä. Tuollaisia "puolen metrin ylityksiä" katselin läpi sormien, mutta jos ihan meidän takapihalle kunnolla tultiin, niin kävin ystävällisesti ohjaamassa lapset omalle puolelleen.

Mutta kesken muuttokiireiden ap ehti tarkastella näitä "puolen metrin" ylityksiä?

Vierailija kirjoitti:

Tykkäisittekö jos naapurin juopporemmi tulis istumaan iltaa teidän pihalle?

No rehellisesti sanottuna, ennemmin kuuntelen lasten leikeistä koituvaa ääntä, kuin humalaisten tunti kaupalla kuuluvia turhanpäiväistä mölinää ja riitelyä.