"Kiva kun lähet opiskeleen! Mutta oliko ihan pakko valita joku lähäri?"
Kiitos paljon kannustuksesta sisko.
Tiedän kyllä että siihen liittyy tietty leima.. mutta oliko pakko olla lyttäävä? En vastannut mitään vaan laitoin whatsapin kiinni ja tuijotin hetken seinää.
Aion silti lähteä alalle, oli siskon tukea tai ei.
Muita joiden lähipiirissä joku on mollannut ammatinvalinnan takia?
Kommentit (32)
Sama täällä. "Ai SAIRAANHOITAJAKSI!??, miksi ihmeessä" "nyt kyllä teit elämäsi virheen"
Kiitos kannustuksesta kaverit.
Saat kyllä varmaa palkkaa, mutta tuo työ tappaa halusi elää ja mikään palkka ei silloin riitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä lähihoitajahan on oikein hyvä valinta!
Siitä voi vielä halutessaan jatkaakin.
Jätä omaan arvoonsa siskon mielipiteet.
Ajattelinkin että jos oikein kolahtaisi tuo lähihoitaja niin siitä sitten jatkaisi sairaanhoitajaksi niin kuin tuo kakkosvastaaja. Päihdetyökin kiinnostaisi.
Ap
Varma duuni
Keskimäärin palkkaa
Rankka työ
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. "Ai SAIRAANHOITAJAKSI!??, miksi ihmeessä" "nyt kyllä teit elämäsi virheen"
Kiitos kannustuksesta kaverit.
Kuulostaa hyviltä kavereilta, kun uskaltavat varoittaa, vaikka saavat siitä kuraa niskaan.
Pääsin yliopistoon. Amistaustainen poikaystävä jankkasi 'Et ole yhtään parempi kuin muut', 'älä kuvittele olevas mitenkään parempi'. Kiitos kannustuksesta.
Harvalla alalla on yhtä paljon mahdollisuuksia työllistyä ja vieläpä melko erityyppisiin töihin. Ja koska pulaa on, niin vakinainen työpaikka on varma tai sitten voi tehdä keikkaa sen verran kuin tykkää. Oon ollut alalla jo 20 vuotta ja ihan hyvällä fiiliksellä nytkin töihin iltavuoroon lähdössä.
Vierailija kirjoitti:
Saat kyllä varmaa palkkaa, mutta tuo työ tappaa halusi elää ja mikään palkka ei silloin riitä.
Tämän tiedostan mutta tiedän kyllä myös oloihinsa tyytyväisiä hoitajia. Riskinhän minä tässä tosiaan otan. Kumpi polku osuu omalle kohdalle? Toisaalta kukaan ei osaa sitä ennalta ennustaa kuinka hyviä kortteja sinulle jaetaan.. oli ala sitten mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Pääsin yliopistoon. Amistaustainen poikaystävä jankkasi 'Et ole yhtään parempi kuin muut', 'älä kuvittele olevas mitenkään parempi'. Kiitos kannustuksesta.
Miksi olet tuollaisen kanssa? Mistä muista asioista hän kuittailee? Mielestäni puolison pitää tukea toista! Kuulostaa kammottavalta tyypiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat kyllä varmaa palkkaa, mutta tuo työ tappaa halusi elää ja mikään palkka ei silloin riitä.
Tämän tiedostan mutta tiedän kyllä myös oloihinsa tyytyväisiä hoitajia. Riskinhän minä tässä tosiaan otan. Kumpi polku osuu omalle kohdalle? Toisaalta kukaan ei osaa sitä ennalta ennustaa kuinka hyviä kortteja sinulle jaetaan.. oli ala sitten mikä tahansa.
Työkohdekin vaikuttaa. Älä ainakaan heti luovuta. Yleensä työelämä vaatii sitkeyttä, oli työ mikä hyvänsä.
Kuitenkin suurin osa arvostaa hoitajia, paljon heissä ominaisuuksia mitä moni toivoisi itselleen. Nähtävästi työ opettaa keskittymään olennaiseen.
Toisaalta, idoottivarmasti työllistävä ala, jossa taidot eivät helposti vanhene ja on mahdollisuus keikkailuun, kun haluaa keventää. Jos olet nuori, yksi ammatti ei edes riitä, joten se ei määritä tulevaisuuttasi, ellet halua.
Mä kasvoin lamanjälkeiseen Suomeen, ja ehkä siksi ensimmäinen ammattini (laitoshuoltaja) on valittu puhtasti työlllistävyyden perusteella. Sillä maksettiin asuntolaina ja mahdollistettiin myöhempi akateeminen haahuilu - ja kun korona teki haahuilusta lopun, oli ihan kiva, että vanhalla alalla töitä riittää. Ei toki enää liikaa, koska ei ole pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsin yliopistoon. Amistaustainen poikaystävä jankkasi 'Et ole yhtään parempi kuin muut', 'älä kuvittele olevas mitenkään parempi'. Kiitos kannustuksesta.
Miksi olet tuollaisen kanssa? Mistä muista asioista hän kuittailee? Mielestäni puolison pitää tukea toista! Kuulostaa kammottavalta tyypiltä.
Juu on exä. Mutta hän tietysti tulkitsi eron niin, että musta tuli nirppanokka snobi, eikä amis enää kelvannut.
Joo. Opiskelin ensin lähihoitajaksi. Nyt opiskelen sairaanhoitajaksi :,D Eipä oo paljon mainetta ja kunniaa sillä saanut ikinä missään, mutta eipä tarviikkaan.
Varma työllistyminen, todella harvalla muulla ammattinimikkeellä voit tehdä niin laajasti erilaisia töitä kuin lh/sh (itse en nimittäin jaksaisi tehdä 50 vuotta samaa duunia). Palkka on huono vastuuseen ja vaatimuksiin nähden, mutta eiköhän se hieman nouse tulevaisuudessa. Työ on raskasta, mutta vastuullista, haastavaa ja palkitsevaa, mikä on itselle tärkeää. Sinuna laittaisin vaan suoraan syksyn haussa sairaanhoitajan hakupaperit menemään :) Lähihoitajan opinnoista ei saa juuri mitään hyväksilukuja, joten jos sh:n ammatti on kiikarissa niin sinne kannattaa suunnata mahd. pian. Sairaanhoitajaopiskelijana saat kuitenkin aika pian alkaa sitten tekemään noita lähärin sijaisuuksia, oisko ekan vuoden opintojen jälkeen.
Mitäpä se nyt siskolle kuuluu mitä haluat elämässäsi tehdä?
En menisi. Pystyt varmaan parempaankin ?
hoitsu88 kirjoitti:
Joo. Opiskelin ensin lähihoitajaksi. Nyt opiskelen sairaanhoitajaksi :,D Eipä oo paljon mainetta ja kunniaa sillä saanut ikinä missään, mutta eipä tarviikkaan.
Varma työllistyminen, todella harvalla muulla ammattinimikkeellä voit tehdä niin laajasti erilaisia töitä kuin lh/sh (itse en nimittäin jaksaisi tehdä 50 vuotta samaa duunia). Palkka on huono vastuuseen ja vaatimuksiin nähden, mutta eiköhän se hieman nouse tulevaisuudessa. Työ on raskasta, mutta vastuullista, haastavaa ja palkitsevaa, mikä on itselle tärkeää. Sinuna laittaisin vaan suoraan syksyn haussa sairaanhoitajan hakupaperit menemään :) Lähihoitajan opinnoista ei saa juuri mitään hyväksilukuja, joten jos sh:n ammatti on kiikarissa niin sinne kannattaa suunnata mahd. pian. Sairaanhoitajaopiskelijana saat kuitenkin aika pian alkaa sitten tekemään noita lähärin sijaisuuksia, oisko ekan vuoden opintojen jälkeen.
Niin ja ovat ihan pihalla varsinaisesta työstä. Tämä on nähty ja koettu niin monta kertaa.
Minulle sukulainen sanoi koulusta kuultuaan "onhan se parempi kuin ei mitään".
Niin vain valitsemani koulutus on elättänyt minua 30 vuotta. Hänen lapsensa jättäytyi pois työelämästä, ja silloin oli tietty kiusaus kysyä, että onko se nyt sitten se "ei mitään".
Hain Aalto-yliopistoon, mutta jäin pisteen päähän haluamastani linjasta. Sen sijaan toiselle linjalle olisin päässyt. Menin sen sijaan lukemaan sitä haluamaani ainetta Helsingin yliopistoon. Aalto-yliopistossa opiskellut poikaystäväni ei voinut käsittää, miksen valinnut "Teekkaritaivasta" vaan olin niin tyhmä, että menin Helsingin yliopistoon. Ei kehdannut edes kertoa kenellekään, mihin menin opiskelemaan, kertoi vain linjan.
Olipas tahditon. Toivottavasti hoksaa töppäyksensä ja ottaa opiksi.
Mitä lähihoitajahan on oikein hyvä valinta!
Siitä voi vielä halutessaan jatkaakin.
Jätä omaan arvoonsa siskon mielipiteet.