Mies haluaa vain lapsia kanssani muttei naimisiin
Kaduttaa että lapsi tehtiin kun luulin että mies sitten kosisi. Hävettää tää mun tilanne kun en vaimoksi kelpaa ja katkeroidun päivä päivältä vain miehelleni kun nyt perhekkin perustettu. Miten saada mies tajuamaan??
Kommentit (37)
Miksei asiasta ole keskusteltu ennen lasten tekoa?
Olethan tuonut myös ilmi, että olet tietysti valmis avioehtoon. Monelle miehelle ajatus vaikeasta avioerosta jossa menettää omaisuutensa on niin kauhea ajatus, etteivät sen takia halua naimisiin. Avioehdon myötä mies myös tietäisi, ettet sinä halua naimisiin vain rahan takia.
Tää sama aloitus on oli täällä ennenkin. Ei oo onnistunu saamaan ap miestä muutaku lapsen kautta nalkkiin ja sekös kismittää xD
Luulis että mies joka naistaan rakastaa ja arvostaa pyytää ensiksi naimisiin ellei ole ollut vahingosta kyse.
Miksi naista pitää pyytää naimisiin? Ymmärrän, jos nainen on siihen asti elänyt omillaan, ei ole ollut mitään kanssaköymistä, korkeintaan on pidetty kädestä, mutta jos on muuta jo tehty, niin miksi kosia?
Mikä sussa niin vikana ettei mies halua suhun sitoutua? oletko joku raskauden jälkeen lihonit pirttihirmu joka vain tiuskii? Miehenä miettisin asioita tältä kannalta.
Yksinkertaisten ihmisten ongelmia.
Onko muita jotka samassa tilanteessa?vertaistukea kaivataan :( on kyllä idiootti olo.
Ap kuulostaa kyllä vähän yksinkertaseltä. Ehkä mieskin sen hoksannut nyt viimeistään.
Sinä olet synnyttäjä, et vaimo. Synnyttäjistä on pulaa tässä maassa, vaimoksi voi ottaa vaikka talolainan mies.
Teitkö siis lapsen päästäksesi naimisiin vai oliko vahinko? Keskustelemalla tuokin asia olisi ratkennut kun yleensä siitä sitoutumisesta on tapana keskustella kuten normaaleilla ihmisillä ellei ole joku narkki/alkkis joilla ei ole muutenkaan tapana suunnitella elämää kuin 5sek pidemmälle.
No miksi ihmeessä et miettinyt asiaa aiemmin? Minä en ainakaan mitään ä p ä r ä ä alkaisi synnyttämään, vaan vaan odotin miehen kosintaa.
Mihin sä sitä avioliittoa tarvitset? Hanki itse sormus ja pidä sitä nimettömässäsi, jos ulkopuoliset noin häirii.
Olen mies ja ymmärrän ap:tä erittäin hyvin. Toki olisi kannattanut edetä hieman eri järjestyksessä mutta tapahtunut mikä tapahtunut joten keskitytään siihen mitä voi tehdä tuossa tilanteessa. Mun mielestä sun kannattaisi tuoda esiin miksi naimisiin kannattaisi mennä. Syyt liittyvät moniin juridisiin etuihin siinä tilanteessa jos jompikumpi teistä kuolee ennenaikaisesti (lesken oikeus jäädä asumaan asuntoon, alempi perintövero, henkivakuutuskorvauksen matalampi verotus,...) mutta myös siihen että parisuhteeseen kuuluu toinen kunnioitus ja tämä asia olisi sulle tärkeä. Jos ero tulee niin se ei ole tuossa tilanteessanne juurikaan avioeroa helpompi, kun on yhteinen lapsi niin se sitoo parin yhteen tavalla tai toisella koko loppuelämän ajan.
Meille vaimoni kanssa oli molemmille tärkeää että olemme naimisissa ennenkuin aloitimme lapsen yrittämisen ja näin se sitten menikin.
Vierailija kirjoitti:
Olethan tuonut myös ilmi, että olet tietysti valmis avioehtoon. Monelle miehelle ajatus vaikeasta avioerosta jossa menettää omaisuutensa on niin kauhea ajatus, etteivät sen takia halua naimisiin. Avioehdon myötä mies myös tietäisi, ettet sinä halua naimisiin vain rahan takia.
Naisena en halua siivota asuntoa joka on vain miehen nimissä. Tietysti voi asua erikseen ja molemmat hoitaa oman kotinsa.
1975 syntyneet ja sitä nuoremmat saavat leskeneläkettä vain 10 vuotta ja sitten pitää pärjätä omalla eläkkeellä.
Naisena en muuttaisi enää yhteen kenenkään miehen kanssa enkä menisi naimisiin. Yksin asuessa saa myös paremmat tuet, jos ei ole töitä.
On se kurja tilanne. Mies ei ole välttämättä aiemmin kertonut vastustavansa avioliittoa, vaan nainen on luullut suhteen olevan vakava. Tunnen sellaisen miehen, oli ollut 4 v avoliitossa yhden naisen kanssa ja hankkivat yhdessä suunnitellusti lapsen. Sitten pikkulapsiaikana se mies vaan erosi. Ei osannut sanoa muuta syytä, kun kysyin, kuin että naimisiinmeno olisi ollut liian iso sitoutuminen ja lapsi kuulemma oli paljon pienempi. Vähän oudolta kuulosti mielestäni.
Oletko Ap itsse kosinut miestäsi vai olisiko oikeampaa sanoa laps(i)esi isää? - Jos et, niin miksi et?