Mies haluaa vain lapsia kanssani muttei naimisiin

Ap.lla ei varmaan itsekunnioitusta ole jos tuollaista sieltää.

ap on syy miksi nuoria miehiä ei parisuhteen kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Olethan tuonut myös ilmi, että olet tietysti valmis avioehtoon. Monelle miehelle ajatus vaikeasta avioerosta jossa menettää omaisuutensa on niin kauhea ajatus, etteivät sen takia halua naimisiin. Avioehdon myötä mies myös tietäisi, ettet sinä halua naimisiin vain rahan takia.

Tämä.

Itsekkin pohdin 15 vuotta mennä avioliittoon.

Mutta onneksi kummallakin oli tiedossa, että kummankin varat ja velat ovat omia.

Avioeron osalta poissulkeva avioehto. Kuoleman osalta voimassa.

Sit on vielä se leskeneläke.

Se on ehkä tyhjää parempi.

Näin miehenä, ehdottomasti avioehto. Se, ei tarkoita sitä, ettenkö olisi pää maksaja perheessä. Se, että on eri varat, ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla enemmän maksajana.

Vierailija kirjoitti:

ap on syy miksi nuoria miehiä ei parisuhteen kiinnosta

Kiinnostaa kyllä, mutta polyamorisessa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

En kosi koska miehen tehtävä!!

Jaa, no älä sitten, jos se ei ole sinun juttusi.

Jos se on sinulle tärkeä asia, niin toimit sen eteen ja jos ei, niin et. Ei kai siinä.

Onks tää joku olevinaan hyvä. Vitsi vai?

En olisi ikinä hankkinut lapsia miehen kanssa joka ei ole valmis menemään naimisiin.

Nytkö alat pakottaan, uhkailemaan ja kiristämään mies raukkaa väkisin naimisiin?

Ei ketään voi pakottaa naimisiin, kaikki tietää mitä haluaa.

Surullista. Varmasti harmittaa tuollainen. Onko mies muuten rakastava? En jäisi itse katselemaan tuollaista.

Näitä on niiiin paljon. Lapsia kyllä tehdään, mutta naimisiin ei mennä, koska ei sillä ole merkitystä. Sitten tulee ero, ja kyseinen sanoja menee uudessa suhteessa nopeasti naimisiin.

Nurinkurista. Ihmisestä, jonka kanssa menee vain naimisiin, pääsee kyllä eroon. Ihmisestä, jonka kanssa tekee lapsia, ei ikinä pääse eroon.

Vierailija kirjoitti:

On se kurja tilanne. Mies ei ole välttämättä aiemmin kertonut vastustavansa avioliittoa, vaan nainen on luullut suhteen olevan vakava. Tunnen sellaisen miehen, oli ollut 4 v avoliitossa yhden naisen kanssa ja hankkivat yhdessä suunnitellusti lapsen. Sitten pikkulapsiaikana se mies vaan erosi. Ei osannut sanoa muuta syytä, kun kysyin, kuin että naimisiinmeno olisi ollut liian iso sitoutuminen ja lapsi kuulemma oli paljon pienempi. Vähän oudolta kuulosti mielestäni.

Mies ei ole kertonut? Yksinkö mies on parisuhteessa? Naisella ei ole mitään velvollisuutta puhua itselleen tärkeistä asioista? Ei mies esim ny tässä ap tapauksessa yksin sitä lasta tehnyt. Ap ihan itse oletti niitä asioita.

Ap on ollut miehelle vaan mälliastia, ei vaimomatskua.

Vierailija kirjoitti:

On se kurja tilanne. Mies ei ole välttämättä aiemmin kertonut vastustavansa avioliittoa, vaan nainen on luullut suhteen olevan vakava. Tunnen sellaisen miehen, oli ollut 4 v avoliitossa yhden naisen kanssa ja hankkivat yhdessä suunnitellusti lapsen. Sitten pikkulapsiaikana se mies vaan erosi. Ei osannut sanoa muuta syytä, kun kysyin, kuin että naimisiinmeno olisi ollut liian iso sitoutuminen ja lapsi kuulemma oli paljon pienempi. Vähän oudolta kuulosti mielestäni.

Tällaiset miehet ajattelevat niin että lapsi on vähän niin kuin naisen juttu. Sillä saadaan nainen iloiseksi ja tyytyväiseksi sillä lapsella, ja voidaan taas jatkaa eloa ilman hysteriaa syystä tai toisesta. 

Naimisiinmeno taas on yhteinen juttu, joka koskee myös miestä. Miehellehän tämmöinen oikein tuomarin vahvistama lakisopimus on paljon isompi asia, ja kunnioitettavampi, kuin joku naisten tunteellinen  itkuraivari siitä että syli on tyhjä.

Vierailija kirjoitti:

Teitkö siis lapsen päästäksesi naimisiin vai oliko vahinko? Keskustelemalla tuokin asia olisi ratkennut kun yleensä siitä sitoutumisesta on tapana keskustella kuten normaaleilla ihmisillä ellei ole joku narkki/alkkis joilla ei ole muutenkaan tapana suunnitella elämää kuin 5sek pidemmälle.

Totta, että keskustelemalla aloittaja olisi välttynyt nykyiseltä mielipahaltaan. Hänellä oli odotuksia parisuhteelle, mutta nämä odotukset eivät toteutuneetkaan. Nyt aloittajalla on tuhannen taalan paikka harrastaa itsetutkiskelua ja elämänkatsomuksensa tarkastelemista: toinen ihminen ei ole samanlainen kuin sinä, hän on erillinen olento ja hänellä saattaa olla ihan vastakkaisia ajatuksia siitä, miten elämän "kuuluu" mennä. Tämä selviää vain keskustelemalla toisen kanssa tulevaisuudesta ja odotuksista parisuhteelle ja elämälle.

En yleistäisi keskustelutaidottomuutta narkkeihin, keskustelutaidottomuus ja tunteista puhumattomuus on varsin yleinen ongelma suomalaisille. Tämä tuo sitten ongelmia parisuhteeseen, mutta ongelman huomattuaan ratkaisukeskeinen ihminen saattaa päättää, että hei, asioista ja tunteista kannattaa puhua, jotta väärinymmärryksiä ja pettymyksiä ei syntyisi jatkossa niin paljon. Ja sitten aletaan opettelemaan sitä puhumista ja puolisokin alkaa myös harjoittelemaan ja jos ei ala niin silloin ero on hyvin todennäköinen vaihtoehto, kun toinen yrittää ratkaista ongelmaa, mutta toinen haluaisi jatkaa samaa tuskastuttavaa puhumattomuutta.

Mies ei kuulosta siltä että olisi tosissaan. Sääliksi käy Ap. Onneksi ei ole myöhäistä vaikka onhan peli jo menetetty kunnioituksen puolesta kun antaa toisen odottaa tuollaista ellei ole ap.n kanssa vain lasten vuoksi.

Avoliitossa ja avioliitossa ei ole tunnetasolla mitään eroa. Mies ei halua naimisiin.