-o-o-o-Maanantain HELMInauha-o-o-o-

Äitiysavustuksesta on ollut juttua, olen _aika_ varma, että otan sen rahana. Esikoisesta otin pakkauksen, tokasta rahan. Tottakai kiehtois se pakettikin, mut ei sitä turhaan viitsi ottaa. Makuupussejakin meillä on kolme (ollaan sukulaisilta saatu pari), ja pieniin vaatteisiin me hukutaan.. Mulla on nytkin tossa 3 pussillista pieniä vaatteita, joita en enää kirppikselle jaksa raahata, joten vien ne varmaan ens kerralla neuvolaan, kun sinne menen. Meillä on neuvolan vessassa muutama laatikko, johon saa vauvan vaatteita/tarvikkeita viedä, ja josta saa tarpeen tulleen ottaa mukaansa.



Liikkeitä tuntuu aika hyvin jo aamuin illoin, joskus päivälläkin. On se hienoa, ei tarvitse olla kokoajan miettimässä, että onko pikkuinen hengissä.



Joku kertoi olleensa hautajaisissa. En tiedä onko muilla, vai vaan meidän suvussa tämä, että aina pitää raskauden aikana läpikäydä yhdet hautajaiset. Esikoisen raskausaikana mummuni miehen hautajaiset. Tokan aikana miehen mummun hautajaiset. Ensi lauantaina on isopappani hautajaiset (kunnioitettava oli hänen ikänsä - 1/2v vajaa 100v! äitini aidin isä). Ja ainakin kun äitini odotti minua, oli äitini isän hautajaiset.. Kai se vaan niin raa`asti menee, että vanhat antavat tilaa uusille..



No mutta, nyt pitää jatkaa kotihommia. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Viikot vierii päätä huimaavaa vauhtia - hyvä niin! Voi että, kohta on jo joulu - meidän (tai ainakin mun) vuoden odotetuin hetki! =D



Minni & [color=teal]Mulperi [/color]21

Taisin nukkua vähän liian pitkään, kun on hiukan käynnistymisvaikeuksia..



Minä -eilisten laskelmien jälkeen- taidan kallistua kans sen rahan kannalle tossa äippäavustus-ongelmassa.

Kelan sivuilta oikein ajatuksen kanssa katoin mitä siinä pakkauksessa tulee ja mietin mitä on itellä ja mitä pitäis sillä rahalla saada ostettua.



Miinuksen puolelle -jos kaikki hankin,mitä pakkauksessa tulis-mennään, mutta siinä pakkauksessa tulee kuitenkin meille niin paljon turhaa tavaraa, etten millään viittis niitä nurkkiin ottaa pyöriin.



[color=black]Hautajaiset [/color] on aina yhtä kurja tilaisuus, oli ne sitten kenen tahansa..

Minä olen toistaiseksi saanut pitää lähes kaikki sukulaiset, lähin sukulainen, jonka hautajaisissa olen ollut, on pappani.



Mulla taitaa olla joku turhan-tavaran-neuroosi, kun nään jo uniakin siitä, että [color=green]Anoppi ja muut miehen sukulaiset [/color] tuo meille lahjaks kaikkee turhaa, millä ei tee yhtään mitään, esim. langattomat puhelimet.. sellaset mitkä voi ottaa vaikka ulos mukaan, jos menee pihahommiin tms. ...Ja meillä kun ei ole edes sitä puhelin osaketta, niin me ei tehdä niillä mitään!..aargh

...nää unet tietysti liittyy anoppiin ja sen sukulaisiin, jotka ei tällähetkellä nauti meikäläisen suosioo.

Mua oikein raivostuttaa, kun kuulen anoppini nimen tai nään puhelimesta, että se soittaa.



Nyt olis riennettävä sinne kelaan, että tiedän kannattaako mun ruikuttaa huomenna sitä sairaslomaa vaiko ei..



mammutti ja Vilppu rv 21+3

[color=mediumvioletred]Jospa taas vaihteeksi tännekin jotakin rustailisi..;) Viikonloppuna useaan otteeseen pinon kävin kyllä lukemassa, mutta en sitten jaksanut alkaa mitään kirjoitella (paitsi yhden kerran).[/color]



[color=darkred]Niin se taas alkoi uusi viikko! Kuten [b]Minni[/b] tuossa totesikin, viikot kuluu (positiivisen) nopeasti!=) Itsekin odotan suurella innolla joulua! Olen aina sitä suuresti rakastanut ja täytyy tunnustaa, että lauantaina kuuntelin jopa joululauluja ihan fiilistely mielessä! :) Sanokaa vain hulluksi! En ole koskaan aiemmin alkanut joulua ihan näin aikaisin näin voimakkaasti odottamaan, mutta syytän tätä raskautta, joka on minua muutenkin niin paljon herkistänyt!;)[/color]



[color=fuchia]Viikonloppun tuli käytyä käsityömessuilla. Huomasimme ohimennen, että sellaisetkin täällä järjestettiin ja päätimme sitten poiketa siellä sunnuntaina. Mukaan sieltä tarttui esikoiselle ihana kaninkorvahattu talvenvaralle ja tuollainen suolakidelamppu (himoitsemme mieheni kanssa kaikkea hienoa ja veistoksellista). Ja ostinhan minä nyt tulevalle vaaville ihan pienen pienet villatumputkin!:) Niin ja miehelle uuden lompakon, aitoa nahkaa, syntymäpäivälahjaksi, kun olen jo pitkään katsellut sitä kulunutta hirvitystä joka hänellä on käytössä. HIh!:)[/color]



[color=deepskyblue]Myös häitämme suunnittelimme viikonloppuna. Tosin ne pidetään vasta reilun vuoden päästä, mutta on ihan hyvä olla ajoissa liikenteessä, jotta saamme sitten ' täydelliset' juhlat! Suurin ongelma meillä on miehen suuri suku, josta itse en tunne kuin murto-osan. Haluaisin niin kovasti järjestää pienet ja intiimit häät, mutta mies ei halua saada sukunsa vihoja päälle kutsumalla vain osan.. Ja minä taas en voi nauttia juhlastani, jos he kaikki on siellä kun tiedän, että monet ovat vain velvollisuuden tunnosta paikalla. :(

Eilen illalla tuli mieleen, josko juhlisimme häämme pienellä intiimillä porukalla juuri sellaisessa paikassa, mistä minä pidän ja sitten järjestäisimme esim. viikonpäähän avioliittomme siunaustilaisuuden paikkakuntamme kirkossa ja kakkukahvit sen jälkeen jossain lähellä. Mitä mieltä olette, voiko noin tehdä? Vai pitääkö alistua ja kutsua kaikki sukulaiset kerralla ja sitten murehtia, kun ei saanutkaan ' täydellisiä' häitä? Suuri on murhe omista juhlistamme jo näin kauan etukäteen.. :([/color]



[color=forestgreen]No tulipas taas omanapainen teksti.. Mutta onhan se hyvä johonkin näitä tuntojaan purkaa eikä täällä yksin niitä märehtiä. :) [/color]



[color=greenyellow]HYvää päivänjatkoa kaikille! :) [/color]



[color=blue]-frog2[/color] ja [color=lime]rv23+2[/color]

Ihan mahdottoman tylsää ja hiljaista kotona niin päätin aikani kuluksi kirjoitella :) esikoinen meni mummon luokse hoitoon päiväksi että minä pääsen neuvolaan ja sen jälkeen työkeikalle. En malta odottaa neuvolaa, jotenki tuntuu että sieltä tulee jotain sanomista tai " pommi niskaan" . Sittenhän se selviää..



Äitiyspakkauksesta on puhuttu.. ei taideta ottaa, siinä on niin paljon turhaakin tavaraa ja viime vuoden pakkauksestakin on vielä käyttämättömiäkin vaatteita joten taidetaan ottaa rahana. Silläkin saa jo vaippoja ja tutteja, ennemmin niitä kuin turhia vaatteita. :) Pieniä vaatteita on kaapit täynnä..



Minä en ole vielä oikein ymmärtäny että mitenkäs käy sen äippäloman kanssa, kun hoitovapaa mulla loppuu tän vuoden lopussa ja sitte suunnittelin jääväni heti vuoden alusta äippälomalle niin tuleekohan mulle rahaa hoitovapaalla olosta vai äippälomalla.. niissä on hitusen eroa nimittäin.

Ehkä oon siis edelleen hoitovapaalla.. esikoinen menee tarhaan joskus maalis-huhtikuun paikkeilla osaksi päivää, mutta tulokkaan kanssahan oon kotosalla ainaki siihen asti että hän täyttää vuoden.



Tulipas sekalaista tekstiä.. no mutta lähden syöpäsemään jotakin ennen neuvolaan menoa... päivänjatkot kaikille!



H 22+5

...on kiva muistella jälkeenpäin :)



Meillä häiden kanssa kävi niin, että kun vauvaa ei alkanut kuulua toukokuussa, kun ehkäisy oli ollut poissa jo useamman kuukauden, mulle tuli ajatus, että ehkä meille on tarkoitettu vauva vain avioliitossa. Ollaan molemmat miehen kanssa uskossa, ei kyllä mitään yltiöhimouskiksia, vaan tavallisia arkipäivän taapertajia. Niinpä päätimme viettää syyshäitä. Varasimme kirkon ja papin toukokuun lopulla. Plussan saimme testiin 1.6.06! Samasta kierrosta jo kaksi negaa testattu ennen tuota...



En halunnut alkaa peruuttaa häitä, joten päätimme, että juhlat pidetään, vaikka masu näkyisikin. Ongelmana meillä on myös isot suvut, mutta koska asumme maalla, jouduimme päättämään, kutsutaanko naapureita, kyläläisiä yms. Anopin kanssa tästä käytiin aikamoisia tappeluita, koska en esim. halunnut kutsua hänen serkkujansa enkä täysin tuntemattomia 3km:n päässä asuvia " naapureita" . Alkuraskauden raju pahoinvointi yhdistettynä häästressiin oli kammottavaa!



Häitä vietimme 2.9. n. 130 vieraan kanssa (täällä häissä usein 300 ihmistä!). Juhlat olivat uskomattoman kauniit ja tunnelmalliset, koska paikalla olevat vieraat olivat meille kuitenkin tuttuja ja läheisiä. Kutsutuista n. 10 ei saapunut paikalle (sairaita ja vanhoja ihmisiä). Olen vieläkin äärettömän onnellinen siitä, etten joutunut arvuuttelemaan, kuka kukin on, vaan kaikki olivat meille läheisiä.



Niin Frog, pidä pääsi ja järjestä sellaiset juhlat, joita teidän on ihana muistella jälkikäteen. On turhaa kutsua tuntemattomia kohteliaisuudesta hääjuhlaan. Kahvien tarjoilu ei tietenkään ole tyhmä idea!

Frog pohdiskeli häiden järjestämistä. Yhdyn mairannen sanoihin - kannattaa pitää sellaiset oman näköiset ja oloiset häät. Eli kutsua ne ketkä haluaa - niin ja jos mies sitten haluaa kutsua kaukaisemmatkin sukulaiset, niin kyllähän sitä hänen toivettakin pitää kunnioittaa ja kuunnella. Kompromisseja täytyy tehdä puoli ja toisin. Me itse emme ole kovin sukurakkaita ja päätimme olla kutsumatta suurinta osaa suvusta - tyyliin setiä ja tätejä joita kymmeneen vuoteen emme olleet nähneet eivätkä he edes muista meitä. Kutsuimme sellaiset ihmiset kenen kanssa olemme olleet tekemisissä ja ketkä olivat meille läheisiä. Häissä oli 80 kutsuvierasta - tai kutsuystävää :) Ja juhlat olivat aivan mahtavat! Vieraatkin kiittelivät ja ihmettelivät aitoa ja lämmintä tunnelmaa! Omien häitten muistelu on aina mukavaa...



Äitispakkauksesta on ollut puhetta... me kyllä aiomme ottaa sen. Ensimmäinen kun on tulossa ja kuitenkin pitäisi ostella kaikkia vaatteita. Emme ole tehneet vielä mitään hankintoja. Aika paljon saamme ystäviltä ja siskoilta. Kyllä sitä vielä ehtii :)



Syysflunssa se on vihdoinkin iskenyt minuun ja toista päivää täällä makailen ja hörpin kuumaa juomista. Mitään lääkettä en ole tohtinut käyttää, kun kerran kuumettakaan ei ole. Eiköhän tämä tästä... levolla ja lämmöllä. Vaikkakin hirmuisesti harmittaa kun ei pääse ulos. On niin kaunis ja aurinkoinen syyspäivä!!



Mukavaa viikkoa helmiksille!



Junebug& toukkis 20+6

[color=violet]Meillä hiukan samanlainen tilanne, kuin [color=green]Frogilla. [/color] Eli häitä suunnitellaan, tosin ei olla päivää päätetty, eikä oikeastaan vuottakaan, mutta lähes 10 vuoden yhdessäolon jälkeen tuntuu siltä, että pian pitäis häät olla!

Rahoituspuoli on oikeastaan ainoana esteenä, kun ei lainaa viitsis häitä varten ottaa..

Olen itse aina unelmoinut isoista häistä, mutta nyt oon alkanut miettiä jotain ihan pientä, lähimpien ystävien ja sukulaisten kanssa vietettävää juhlaa! Ja ehkä sit niinkun [color=green]Frogkin [/color] suunnitteli, myöhemmin muille sukulaisille ja kavereille kakkukahvit tai booli tms..



Mutta nämä on meillä vielä suunnitteluasteella, toivon vaan, että ei montaa vuotta tarvis enää pelkästään suunnitella!



[color=green]Frogille [/color] vielä onnittelut etukäteen ja toivottavasti saatte aikaan juuri teidän näköiset ja toivomanne häät!!



..ja nyt poiis..

tulipa käytyä taas sielläkin.. perjantain peruuntumisen jälkeen minut oli laitettu vaan johonkin väliin ja mua tutki kätilö-opiskelija. Olin melko epäileväinen alkuun, mutta osasi hommansa ja oli kuitenkin kokemuksia jo synnytyksissä mukanaoloista jotenka ihan hyvä mieli jäi käynnistä :)



Omaa ( .) taas.. kaikki oli kunnossa! Ainut vaan että oma paino on pudonnut kuukauden aikana 2,5kg ja on näin ollen lähtöpainoonkin jo yli viisi kiloa vähemmän, mutta kehoitti syömään ja juomaan hyvin vaikka niin teen nytkin. Verenpaineet oli 113/52, minusta alapaine kuulosti melko alhaselta muttei siitä kyllä huomautettu. Sf-mittakin katsottiin toista kertaa. Kiva käynti kaikinpuolin :)



Häistä täällä on puhuttu, meillä sellaiset on vasta suunnitteluasteella.. Raha ehkä eniten esteenä, lainaa ei haluta ottaa mutta jos suvusta löytyisi avustusta sen että saataisiin järjestettyä niin sitten kyllä. Alunperin oli puhetta ensi tammikuulle kyseisille juhlille mutten minä pallomasuna tahdo avioon astua :) Ja ehtiihän tässä vielä, pian seitsemäs yhdessäolovuosi käynnistyy, ja hyvin on menty tähänkin asti. Sukua ja tuttuja, läheisiäkin, on niin valtavasti että ihan pienillä häillä tuskin selviäisi. Hui, hääkuume iskee kun alkaa mietiskelemään liikaa..



Mutta nyt esikoiselle pöperön laittoon ja sitten ratsastamaan..



H rv 22+5

Hui noita sun paineitas!!! Ne ei enää mitenkään ole normaalien rajoissa. Pitäisiköhän sun vielä soittaa neuvolan terkkaritädille ja varmistaa, mitä tehdään? Mulla yläpaineet on ollu n.110 ja alapaineet 65 ja niistä jo ollaan oltu neuvolassa huolissaan, että pysynkö enää pystyssä tuollaisilla paineilla. Mulla aloitettiin raudat jo n. kuukausi sitten neuvolassa, jotta hemppa ja verenpaine lähtisi nousuun. Joko sulle on rautaa määrätty? Juomista suositellaan, koska se nostaa alhaista verenpainetta, kuulemma...

...kiukkuinen sellainen...Liikaa tekemistä: opiskeluja, töitä, väsymystä. Tuntuu, että tekis mieli puraista pää kaikilta, jotka edes puhuu mulle...

No, ehkä se menee kunnon yöunilla ohi. Ongelmana ollut vaan jatkuvat painajaiset ja unet. Näen ihan koko ajan unia tai sitten painajaisia, että poika on kuolee, kun napanuora menee kaulan ympärille ja kaikkea muuta ihan hirveää.Sitten saatan yölläkin ihan hysteerisenä itkeä painajaisia. Onko muilla paljon painajaisia? Siinä Vau-kirjassa sanottiin, että on ihan normaalia, mutta olen jotenkin tosi väsynyt koko ajan, kun tuntuu, että unia tulee jatkuvalla syötöllä...



Frog: me mentiin mun toivomuksesta 3 todistajan läsnäollessa syyskuussa 2004 naimisiin maistraatissa ja järkättiin keväällä kirkollinen siunaus ja bileet n.140 hengelle miehen toivomuksesta. Näin saatiin molemmat sellaiset häät kuin haluttiin, se on molempien päivä. Nyt saatiin kaksi päivää ja kummankaan ei tartte tilittää, että häät oli vaan toisen sanelemat. Me saatiin molemmat ja molemmista juhlapäivistä on ihanat muistot.



Äippäpakkauskeskusteluun (jota muuten odotan, jätin vajaa 2 viikkoa sitten paperit hlökohtaisesti Kelaan): eli otetaan siis pakkaus, kun esikoinen tulossa.





sjt+pikkumies 23+6

Moi!



Mullakin neuvola tänään takana ja verenpaineet 112 / 60. Ei ainakaan mun neuvolatäti (vanha ja kokenut) noista mitään sanonut. Ja viime viikolla sain " puhtaat paperit" sokerirasituksesta! Ihanaa. 5-vuotias esikoinen oli neuvolassa mukana oman tarkastuksensa puitteissa ja oli niin suloisen innostunut kuultuaan vauvan sydänäänet! Söpöä.



Päätettiin juuri olla ottamatta äitiyspakkausta; pieniä vaatteita on yllin kyllin ja itseni tuntien en voi olla ostelematta lisää! Rahana otetaan ja ostetaan varmaan turvakaukalo. Esikoisella oli vuokrattu kaukalo, emmekä sitä siis tällä haavaa omista.



Hyviä vointeja kaikille!



Timbe

Mairanne: kyllä tuntuu melko alhaiselta, nyt kun aloin tarkemmin katsomaan niin mulla on aiemmin ollu alapaine alhaisimmillaan 68.

Ja on samanlaisia ' kohtauksia' kuin esikoisen aikana, eli toinen korva menee ns. tukkoon ja alkaa " humisemaan" ja tuntuu että jalat menee alta. Joinain päivinä ei oikeastaan muuta voi tehdä kuin maata, istuessakin huippaa.



Äitee multa katto verensokerin ihan vasta kun on terkassa töissä, ja se oli miltei heti ruokailun jälkeen alle 5, eli sekin on liian matala siihen nähden mitä pitäisi. Ainakin tuota verenpainetta alan nyt mittailemaan oikein urakalla, siinä voi olla iso syy tähän olotilaan.. Kun se on ennen kuitenkin normaalin rajoissa ollut.



Mutta nyt telkkarin ääreen, mies lähti juuri töihin ja tyttö nukkuu, laatuaikaa siis viettämään ja päivän aikana rasittuneet koivet kohti kattoa :)