Te, joilla on oikeasti hyvä parisuhde

Jos kokee aina että on itse se hyvä tyyppi. Missä on vika silloin.

Vierailija kirjoitti:

Jos kokee aina että on itse se hyvä tyyppi. Missä on vika silloin.

Noh, en ole ikinä pettänyt. Semmoisen lasken hyväksi tyypiksi.

1) Kun aloimme jutella, sain sellaista vastakaikua, että en koskaan keneltäkään ennen. Meidän ajatukset kulkivat samaa rataa, nauroimme samoille asioille. Keskustelumme venyivät aina tuntikausien pituisiksi.

2) Mies pyysi kahville, ja siitä sitten alettiin tapailla useammin.

3) Koskaan ei olla haluttu erota. Ei tulisi mieleenkään. Yhdessä ollaan oltu 15 vuotta.

4) Ei ole. Joku pikkuasia saattaa joskus ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

1) Kun aloimme jutella, sain sellaista vastakaikua, että en koskaan keneltäkään ennen. Meidän ajatukset kulkivat samaa rataa, nauroimme samoille asioille. Keskustelumme venyivät aina tuntikausien pituisiksi.
2) Mies pyysi kahville, ja siitä sitten alettiin tapailla useammin.
3) Koskaan ei olla haluttu erota. Ei tulisi mieleenkään. Yhdessä ollaan oltu 15 vuotta.
4) Ei ole. Joku pikkuasia saattaa joskus ärsyttää.

Toivottavasti minäkin löydän jonkun tämmöisen.

Et pysty muodostamaan tervettä suhdetta yhteenkään mieheen, ennen kuin ymmärrät että jokainen mies on ihan oma persoonansa aivan samalla tavalla kuin jokainen nainen.

Ensin pitää kehittää sitä omaa itsetuntoaan ennen kuin lähtee suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kokee aina että on itse se hyvä tyyppi. Missä on vika silloin.

Noh, en ole ikinä pettänyt. Semmoisen lasken hyväksi tyypiksi.

Se sinusta riittää hyvään parisuhteeseen ettei petä?

Virheetöntä ihmistä ei ole. 

1) Mistä tiesit että hän oli se ''oikea''?

-Hänen kanssaan minulla oli ensihetkestä lähtien todelle helppo ja turvallinen olla. Puhuimme avoimesti kaikista asioista eikä mies peitellyt mitään puoliaan tai asioitaan

2) Kuinka teidän parisuhde alkoi? Tekikö mies aloitteen?

-Tapasimme baarissa ja mies pyysi tanssimaan. Oli kuitenkin aika ujo joten oli selkeästi ison kynnyksen takana että uskalsi. Mies vaikutti kuitenkin niin mukavalta että päätin olla varsin "helppo" jotta en pelästyttäisi pois

3) Oliko teillä ikinä tunne että haluatte erota?

-Eipä ole vielä 20 vuoden aikan sellaista tunnetta tullut

4) Onko teillä asioita joista et pidä puolisossasi?

-ainahan niitä on mutta ne ovat kokonaisuudessa niin pieniä että hyväksyn ne hänessä. Ihan kuten hän hyväksyy minun huonot puoleni. Yritämme suhteutua niihin pääosin huumorilla.

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitää kehittää sitä omaa itsetuntoaan ennen kuin lähtee suhteeseen.

Niin kukaan ei petä, valehtele, kohtele huonosti, jne ellei joku sitä mahdollista. Jos odottaa ja odottaa, että toinen muuttuisi on syytä nostaa se katse sinne peiliin.

1) Mistä tiesit että hän oli se ''oikea''? Meillä oli tosi hyvä kemia heti alusta asti ja mitä enemmän oltiin yhdessä, sitä enemmän tuntui, että on yhteisiä asioita. Sekä järki että tunteet sanoi, että nyt kolahti.

2) Kuinka teidän parisuhde alkoi? Tekikö mies aloitteen? Tapasimme Tinderissä. Mies laittoi varmaan ensimmäisen viestin, mutta eihän siitä nyt vielä mikään alkanut. Vasta parien treffien jälkeen sitä alkoi oikeasti tutustua toiseen ja siinä kohtaa tuli kiinnostumisen ja ihastumisen tunteita. Minä olin se, joka sitten kysyi, että "aletaanko olee". 

3) Oliko teillä ikinä tunne että haluatte erota? Ei ole vuosien saatossa tullut tunnetta, että haluaisin erota. Muutaman kerran ollut vaikea tilanne, jossa on ollut sellainen epämääräinen halu paeta, mutta sen verran kokemusta ja tietoa asioista, että tiedän, etten tuossa kohtaa ala tehdä mitään hätiköityjä päätöksiä.

4) Onko teillä asioita joista et pidä puolisossasi? Tietysti. Onhan hän kokonainen ihminen hyvine ja huonoine puolineen. Valitsen hänet joka päivä sellaisena kuin hän on.

Töiden kautta tavattiin ja kaikki meni jotenkin vaan itsestään ja luonnostaan. Miehessä on parasta hän kokonaisuudessaan ja huonointa hän kokonaisuudessaan. 

Ihania nämä vastaukset ihmisiltä, jotka selvästi ovat löytäneet hyvän ja turvallisen parisuhteen. Herättää toivoa!

Olen samassa tilanteessa kuin sinä AP! Nyt 35 v. eronneena ja terapiassa, ymmärrän itseäni paljon entistä paremmin ja uskon, että osaisin olla turvallisessa parisuhteessa entistä paljon parempi puoliso. Mutta pelottaa, löydänkö sellaista ja osaanko valita tällä kertaa oikein, tasapainoisen ja rakastavan ihmisen, jonka kanssa hyväksymme toistemme virheet ja epätäydellisyydet tuomitsematta niitä.

Mutta kaipa meilläkin vielä toivoa on, AP!

Jouduin ystävältäni kysymään onko tämä huomannut kun hän tapaa uuden ihmisen hän alkaa heti etsimään virheitä. Kun lähtee etsimään uutta parisuhdetta pitäisi unohtaa se mennyt ja toisen määritteleminen sen menneisyyden kautta. 

Nuo oli asioita, jotka sinun piti ap kokea, että sinusta tulee sinä. Nyt tiedät mitä hyvä suhde ei ole, miten itseään kuuluu arvostaa.

Tapasimme yhteisten tuttujen kotibileissä. Oltiin 19 v.
Kiinnitin huomion heti miehen hyvään tuoksuun. Siihen aikaan monet haisivat hieltä ja tupakalta yms.
Hän ei polttanut eikä juonut päätään täyteen.
Aloimme jutella ja sitten pussailla. Hän tuli sueraavana iltana mijua hakemaan ja oltiin siellä sun täällä.
Hän oli ns. kilttimies.
Minä en ollut ihan niin kiltti🙊
Ihan loppuun asti seksiä harrastettiin vasta melkein vuoden päästä. Sitten ha' vaitsin, että en voi elää ilman häntä.
Menimme parin vuoden päästä naimisiin.
Emme ole pettänet toisiamme, olemme rehellisiä kaikessa, meillä on yhteinen talous yhteiset lapset.
Miehessä on moniakin vikoja, mutta niin on minussakin.
Ulkoiset seikat eikä varallisuus ole määritelleet suhdettamme.
Olemme olleet yli 50 v yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Tapasimme yhteisten tuttujen kotibileissä. Oltiin 19 v.
Kiinnitin huomion heti miehen hyvään tuoksuun. Siihen aikaan monet haisivat hieltä ja tupakalta yms.
Hän ei polttanut eikä juonut päätään täyteen.
Aloimme jutella ja sitten pussailla. Hän tuli sueraavana iltana mijua hakemaan ja oltiin siellä sun täällä.
Hän oli ns. kilttimies.
Minä en ollut ihan niin kiltti🙊
Ihan loppuun asti seksiä harrastettiin vasta melkein vuoden päästä. Sitten ha' vaitsin, että en voi elää ilman häntä.
Menimme parin vuoden päästä naimisiin.
Emme ole pettänet toisiamme, olemme rehellisiä kaikessa, meillä on yhteinen talous yhteiset lapset.
Miehessä on moniakin vikoja, mutta niin on minussakin.
Ulkoiset seikat eikä varallisuus ole määritelleet suhdettamme.
Olemme olleet yli 50 v yhdessä.

Jäi sanomatta, että eroa ei olla mietitty, vaikka välillä on oltu erimieltä monistakin asioista.

Minulla oli muutama kriteeri. Raitis, ei väkivaltaa, hyvä ammatti. Virheetöntä ei ole ja niitä löytyy, jos alkaa etsiä. Toinen on hyväksyttävä sellaisena kuin on. Näillä pääsee jo pitkälle.

Jos aina rakastuu vääräänlaisiin miehiin, on vika kiintymyssuhdemallissa. Lue tarkemmin tietoa netistä. Noista voi päästä eroon terapiassa.

Tapasin mieheni, kun hän eli avoliitossa toisen naisen kanssa, heidän piti mennä naimisiin. Yhden yön suhteen jälkeen hän jätti exänsä ja me menimme kihloihin heti ja olemme olleet yhdessä vuosikymmeniä hyvin onnellisina. Itse en ihan heti tiennyt hänen olevan se oikea, hän tuntui tietävän. Hän rakasti ja rakastaa minua hullun lailla, mikä näkyy käytöksessä ja sanoissa. Samoin minä häntä. Nyt kun lapset ovat jo lähteneet kotoa, elämme kuin vastarakastuneet taas, tehden mitä kaikkea hauskaa mieleen juolahtaa. Sovimme vain niin hirveän hyvin yhteen. 

Pidän ihan kaikessa hänestä, jopa ärsyttävistä puolista. Hän on komea, superälykäs, osaa kaiken. Kukapa ei tuollaisesta pitäisi. Yhden kerran olen ollut hyvin lähellä eroa eikä sitä voi koskaan sanoa, etteikö sellaista tilannetta voisi tulla uudelleenkin. Mutta en oikeastaan usko, että eroamme. 

Neuvoksi sanon sinulle, että älä ota miestä, joka ei palvo sinua jo alusta asti. Siitä ei tule mitään, parempi silloin olla ilman. Olen seurannut sivusta, että tuo neuvo pätee. Älä riko itseäsi, vaan pidä rima korkealla.

1. Keskustelimme paljon ja juttua riitti. Olimme myös monesta asiasta samaa mieltä ja jos emme niin se ei haitannut. Oli helppo olla kahdestaan, ikäväkin jos ei oltu.

2. Tanssilattialla. Hän siirtyi lähemmäs tanssimaan ja tein aloitteen.

3. Välillä on ollut vaikeaa. Takana 10 vuotta.

4. On - tietysti. Hänelle enemmän, mun puolelta aika vähän.