Lue keskustelun säännöt.
Henkinen herääminen. "Normaali" elämä ei tunnu enää tavoittelemisen arvoiselta.
27.04.2022 |
Nykyään huomaa kuinka valheessa sitä onkaan elänyt. Ainakin itselleen.Työt, joita olen tehnyt ja nostanut sillä egoani. Raha, ansaittu palkka, ihmiset lähelläni. Nostamassa egoani ja tuomassa jotain mitä muka tarvitsen. Hampain ja kynsin pitänyt kiinni vaikka henkisesti olen voinut todella huonosti.Aina vain tarvinnut lisää hyväksyntää ja tunteen kuulua yhteiskuntaan.Mikään ei ole kuitenkaan sisäistä tyhjyyttä täyttänyt, ei raha etenkään.Nykyään minä viihdyn yksin. Luen, pohdin. Katson maailmaa, katson ihmisiä. Katson meidän normeja ja elämää.Ei ole tarvetta ihmissuhteelle vain yksinäisyyttä täyttääkseni. En tarvitse ketään enkä halua keneltäkään mitään, en halua myöskään ottaa keneltäkään mitään. Pelkkä vilpitön ihmissuhde ja oikeanlaisiin arvoihin perustuva on sitä mitä voisi elämäänsä päästää. Pidän kuitenkin ihmisistä enkä halua tuomita ketään. Ei ole vain tarvetta enää todistella tai pyrkiä vain sen takia, että tuntee olevansa osana laumaa.Mielummin olen vain oma itseni ja tuon ihmisyyttä etäältä ja omien voimavarojen mukaan elämässäni.Työt eivät kiinnosta, ei etenkään rahallinen tuloksellisuus ja ihmisten ongelmien ratkominen. Moni tekee ongelmat aivan itse ja syyttää niistä muista. Olen siihen itsekin sortunut ennen.Teen työni mielummin ilolla ja saadakseni täyttymystä oman luovuuden ja olemassaolon kautta. Jakaa sitä kautta jotain syvempää. Jotain aitoa.Raha on kyllä tärkeä osa arkea, tottakai. Ei kuitenkaan päämäärä, jota tulisi tavoitella terveyden kustannuksella. Jokainen määrittelee itselleen sen, joka riittää.En minä aio ostaa esim. autoa. En varmaan aja koskaan edes ajokorttia. En tarvitse suurempia mukavuuksia vain sen takia, että jotain on.Riittää pääosin, että ruokaa on kaapissa, katto pään päällä ja voi toteuttaa itseään. Se on oma päämäärä.Normit eivät enää jaksa pitää minua elossa. En halua elää elämää yhteiskunnan tai muiden sanelemana. En edes oman mieleni vaan katsoa, nauttia ja olla. Elää sellaista elämää, joka synnyttää jotain uutta ja merkityksellistä minulle ja muille. Jotain on tapahtunut. Kuin olisi matkalla ja nauttisi. Pelkoa ja ahdistusta on koko ajan vain vähemmän. On halu kuunnella sisintään ja tiedostaa. On kaipaus luontoon ja rakkauteen. Aurinkonsäteet, ilmanvirta kasvoilla, tuoksut. On hyvä olla näin, elää enemmän hetkessä.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
jos haluaa elämään sisältö kannattaa lapsia hommata alle 20 vuotiaana. vaatii hieman kaukaa viisautta.
Kaikille se hommaaminen ei vain onnistu. On etsittävä muita keinoja elämän sisältöön. Itse oivalsin sen vasta 49 vuotiaana että en ole sen huonompi kun muutkaan vaikka en lapsia saanutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea kirjoitti:
Ei muuta kuin hyppäät pois oravanpyörästä, myyt kaiken ja ostat korpimökin Lapista. Vain huomataksesi, että ympärillä on paljon asioita, joita oppii ymmärtämään vasta, kun ne on menettänyt.
Hmph. En ajattele noin. En ole menossa mihinkään ääripäähän. Haluan vain nauttia hetkestä ja elämästä. Ei se tarkoita, että minun pitäisi heittäytyä erakoksi ja "menettää" jotain. Tärkeintä on vain kuunnella itseään, yrittää pysyä rehellisenä itselleen ja tietoisena. Mieltään voi käyttää kyllä eikä kaikki ole yhtä autuutta mutta tuntee olevansa elossa. Siis aistimaan ja tuntemaan, olemaan hetkessä ja kuuntelemaan intuitiotaan.
Se vapauttaa vaikka olenkin yhteiskunnassa, se ei kuitenkaan vangitse. Asenne jo olemus on muuttunut, arvot.
ApValmistaudu romahdukseen, tuota euforia ei kauan kestä.
On liikuttavaa miten te hädissänne huudatte kun huomaatte että olette täyttäneet elämänne tyhjiöillä.
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!
Taaksepäin ei voi mennä. Nykyhetki on ainut paikka jossa voi olla. Nyt hetki tarvii hyväksyä. Jos haluaa menneisyyteen tai suunnittelee jatkuvasti tulevaa, silloin ei ole nykyhetkessä eikä sitä voi myöskään hyväksyä. Sillon on loogista haluta siitä muualle.
Vierailija kirjoitti:
Täälläpä on kivaa keskustelua. Mulla henkinen herääminen alkoi 18-vuotiaana, kun halusin olla parisuhteessa mahdollisimman hyvä sille toiselle ja aloin seuraamaan ajatuksiani ja tunteitani tietynlaisena tarkkailijana. Koulut loppu kesken vähän ennen sitä, ja en oo saanu aikaseks alotettua uudelleen kouluttautumista. En vaan tiedä mikä kiinostais, kun tavallaan monikin asia kiinnostaa, mutta tavallaan en halua oravanpyörään ja yhteiskunnan koneiston osaksi kouluttautumaan. Töitä en oo myöskään tehnyt, koska en osaa pitää rahaa niin arvokkaana että haluaisin vaihtaa läsnäoloani sitä vastaan. Nyt kuitenkin, oon 21v ja on vähän tyhjää ajelehtia kelan rahoilla. Silleen mulla on kaikki, paitsi tarkotus. Paljon kuulee sitä, että seuraa omaa polkuas jne yms, mutta mistä sen tietää? Ehkä tulin vaan kyseleen herättääkö tää kellekkään ajatuksia, kun ei tästä oo kyllä tullu kellekkään puhuttua.
Ei sitä rahantekoa kannata pelätäkkään. Kuitenkin mielummin luovalla tavalla sen tekisin kuin 8 tuntisilla tylsillä ja rasittavilla töillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea kirjoitti:
Ei muuta kuin hyppäät pois oravanpyörästä, myyt kaiken ja ostat korpimökin Lapista. Vain huomataksesi, että ympärillä on paljon asioita, joita oppii ymmärtämään vasta, kun ne on menettänyt.
Hmph. En ajattele noin. En ole menossa mihinkään ääripäähän. Haluan vain nauttia hetkestä ja elämästä. Ei se tarkoita, että minun pitäisi heittäytyä erakoksi ja "menettää" jotain. Tärkeintä on vain kuunnella itseään, yrittää pysyä rehellisenä itselleen ja tietoisena. Mieltään voi käyttää kyllä eikä kaikki ole yhtä autuutta mutta tuntee olevansa elossa. Siis aistimaan ja tuntemaan, olemaan hetkessä ja kuuntelemaan intuitiotaan.
Se vapauttaa vaikka olenkin yhteiskunnassa, se ei kuitenkaan vangitse. Asenne jo olemus on muuttunut, arvot.
ApValmistaudu romahdukseen, tuota euforia ei kauan kestä.
Ohis...mulla on kestänyt jo 15 vuotta. Koskakohan tämä loppuu?
Jep jep. Olen tuntenut tällaisen heränneen, hän piti henkisen kasvun kurssejakin. Paljastui todella raskaan sarjan sadistiksi ja kiusaajaksi. Samoin hierarkioi ihmisiä rankalla kädellä varallisuuden ja statuksen mukaan - ihan kastijakotouhua. Noin pääsääntöisesti ainakin tämän alan yrittäjät ovat pahimman luokan egoisteja ja huijareita. Ei jatkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Olen tuntenut tällaisen heränneen, hän piti henkisen kasvun kurssejakin. Paljastui todella raskaan sarjan sadistiksi ja kiusaajaksi. Samoin hierarkioi ihmisiä rankalla kädellä varallisuuden ja statuksen mukaan - ihan kastijakotouhua. Noin pääsääntöisesti ainakin tämän alan yrittäjät ovat pahimman luokan egoisteja ja huijareita. Ei jatkoon.
Oot tuntenut yhden ja kerrot että pääsääntöisesti tietynlaiset yrittäjät on jotain. Millä perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Olen tuntenut tällaisen heränneen, hän piti henkisen kasvun kurssejakin. Paljastui todella raskaan sarjan sadistiksi ja kiusaajaksi. Samoin hierarkioi ihmisiä rankalla kädellä varallisuuden ja statuksen mukaan - ihan kastijakotouhua. Noin pääsääntöisesti ainakin tämän alan yrittäjät ovat pahimman luokan egoisteja ja huijareita. Ei jatkoon.
Oot tuntenut yhden ja kerrot että pääsääntöisesti tietynlaiset yrittäjät on jotain. Millä perusteella?
Olen liikkunut näissä piireissä. Egoa tuskin missään voisi olla enempää, se on tosin hienosti verhoiltu valaistuminen - höpinään. Rahanahneutta, kateutta, hyväksikäyttöä, mukarakkautta - siitä on henkinen kasvu tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!
Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Ehkä korona ja sodan uhka ei näyttele isoa osaa kaikkien elämässä. On kuitenkin itsensä päätettävissä minkä verran niille haluaa antaa huomioo ja ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Ehkä korona ja sodan uhka ei näyttele isoa osaa kaikkien elämässä. On kuitenkin itsensä päätettävissä minkä verran niille haluaa antaa huomioo ja ajatuksia.
Tämä. Minä ainakin olen niin henkisesti herännyt, että aivan sama vaikka kuolisin tänään tai tähän paikkaan. Jos on oikeasti herännyt, on valmis luopumaan kaikesta, itsestään ja muista. Tämä kaikki kun vain on heijatus, uni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Ehkä korona ja sodan uhka ei näyttele isoa osaa kaikkien elämässä. On kuitenkin itsensä päätettävissä minkä verran niille haluaa antaa huomioo ja ajatuksia.
Henkisen heräämisen jälkeen sitä vaan ihmettelee kaikkien ihmisten hysteriaa ja sekoilua. Itse ihan rauhallisena suhtaudun kaikkeen ja en edes seuraa mitään uutisiakaan kun tiedän, että ne tuottaa matalaa latistavaa energiaa. Jo monia kuukausia ollut katsomatta uutisia ja kehossa on rauhallinen olo, tottakai on paljon muitakin hyviä juttuja mitä ottanut elämään nyt lähiaikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen "valaistuneista guruista" ja heidän kirjoistaan, että ne ovat turhia. Dogmit ja opit vain saavat mielen tarrautumaan ajatuksiin.
Jos joku entiteetti tarrautuu johonkin gurun sanomiseen, niin eihän se ole gurun vika.
Jokainen itse päättää mitä ja mistä ja keneltä omaksuu jotakin tai ei omaksu.
Toki, parasta on ettei omaksu keneltäkään mitään vaan pitää mielen tyhjänä, ollen siten vapaa ajatuksen sidonnaisuudesta.
Miten olla vapaa sidonnaisuudesta, on toinen asia.Miksi pitää mieli tyhjänä, kun sen voi täyttää omilla oivalluksilla, mitä vikaa on kriittisessä ajattelussa?
Itse ajattelen, että mielen tyhjyys ja ajatteleminen eivät ole toisiaan poissulkevat vaihtoehdot, vaan ennemminkin sekä että. Nämä tilat vaihtelevat, välillä tietoisesti ja välillä tiedostamattomasti, ajan ja harjoittelun myötä näitä oppii käyttämään tietoisesti. Molemmat voivat aiheuttaa laajenemistuntemuksia ja valaistumiskokemuksia. Molemmissa on omat hyvät puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Ehkä korona ja sodan uhka ei näyttele isoa osaa kaikkien elämässä. On kuitenkin itsensä päätettävissä minkä verran niille haluaa antaa huomioo ja ajatuksia.
Henkisen heräämisen jälkeen sitä vaan ihmettelee kaikkien ihmisten hysteriaa ja sekoilua. Itse ihan rauhallisena suhtaudun kaikkeen ja en edes seuraa mitään uutisiakaan kun tiedän, että ne tuottaa matalaa latistavaa energiaa. Jo monia kuukausia ollut katsomatta uutisia ja kehossa on rauhallinen olo, tottakai on paljon muitakin hyviä juttuja mitä ottanut elämään nyt lähiaikoina.
Sinä ignoraat. Jos olisit herännyt, seuraisit uutisia normaalisti. Ei se ole mitään latistavaa energiaa, ihan sitä samaa energiaa se on kuin mikä sinussakin virtaa. Henkisesti herännyt hyväksyy ja katsoo suoraan niin hyvään kuin pahaankin.
Ihmisten täytyy kantapään kautta oppia hyväksymään myös elämän materiaaliset asiat, ja ennen kaikkea elämään sen kanssa, että ihminen tarvitsee myös materiaalista hyvää, pelkkä henkinen hyvinvointi ei riitä.
Kun materiaalinen hyvinvointi on kunnossa, myös henkiselle hyvinvoinnille on tilaa. Köyhyys ei jalosta ketään, vaan yleensä saa katkeraksi.
Tavallisten ihmisten elämä on nuorallatanssia henkisen hyvinvoinnin ja materiaalisen hyvinvoinnin ristiriitojen keskellä.
Välillä täytyy tehdä kompromisseja puoleen jos toiseen.
Jos olen pitkäaikaistyötön, jolla on aina rahat loppu, joka joutuu aina laskemaan rahojaan ja miettimään pienimpiäkin kulutusvalintojaan, käyttämään rikkinäisiä vaatteita ja tavaroita, tuo materiaalisen hyvinvoinnin paraneminen varmasti lisää onnellisuutta.
Jos olet kiireinen työssäkäyvä, joka on koko ajan työn stressaama, tulee materiaalisesta hyvinvoinnista tinkiminen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen varmasti lisäämään onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Ehkä korona ja sodan uhka ei näyttele isoa osaa kaikkien elämässä. On kuitenkin itsensä päätettävissä minkä verran niille haluaa antaa huomioo ja ajatuksia.
Henkisen heräämisen jälkeen sitä vaan ihmettelee kaikkien ihmisten hysteriaa ja sekoilua. Itse ihan rauhallisena suhtaudun kaikkeen ja en edes seuraa mitään uutisiakaan kun tiedän, että ne tuottaa matalaa latistavaa energiaa. Jo monia kuukausia ollut katsomatta uutisia ja kehossa on rauhallinen olo, tottakai on paljon muitakin hyviä juttuja mitä ottanut elämään nyt lähiaikoina.
Sama täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Olen tuntenut tällaisen heränneen, hän piti henkisen kasvun kurssejakin. Paljastui todella raskaan sarjan sadistiksi ja kiusaajaksi. Samoin hierarkioi ihmisiä rankalla kädellä varallisuuden ja statuksen mukaan - ihan kastijakotouhua. Noin pääsääntöisesti ainakin tämän alan yrittäjät ovat pahimman luokan egoisteja ja huijareita. Ei jatkoon.
Oot tuntenut yhden ja kerrot että pääsääntöisesti tietynlaiset yrittäjät on jotain. Millä perusteella?
Olen liikkunut näissä piireissä. Egoa tuskin missään voisi olla enempää, se on tosin hienosti verhoiltu valaistuminen - höpinään. Rahanahneutta, kateutta, hyväksikäyttöä, mukarakkautta - siitä on henkinen kasvu tehty.
Toki myös henkisissä piireissä vaikuttaa ihmisiä, joiden motiivit eivät ole yleviä eivätkä kestä kriittistä tarkastelua. Ihan niin kuin missä tahansa muussakin kontekstissa. Omaa erottelukykyään pitää käyttää, kun valitsee mihin lähtee mukaan. Eikä tämä ihan niin yksinkertaista ole kuitenkaan, jopa huonolta gurulta voi saada myös hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin.
Mä odotan entisen elämäni paluuta kuin kuuta nousevaa!
Korona sotki pahasti ihan kaiken enkä vieläkään ole entiseen päässyt.
Joillekin se entinen oli oikein hyvää, sopivaa ja oikeassa järjestyksessä olevaa elämää.
Mitähän te jotkut olette sitten oikein tehneet jos tämä nykyinen on parempaa?!Tätä mäkin olen ihmetellyt. Millainen kurja tyyli elää joillakin on oikein ollut jos tämä korona ja sodanuhka on parempaa?
Ehkä korona ja sodan uhka ei näyttele isoa osaa kaikkien elämässä. On kuitenkin itsensä päätettävissä minkä verran niille haluaa antaa huomioo ja ajatuksia.
Henkisen heräämisen jälkeen sitä vaan ihmettelee kaikkien ihmisten hysteriaa ja sekoilua. Itse ihan rauhallisena suhtaudun kaikkeen ja en edes seuraa mitään uutisiakaan kun tiedän, että ne tuottaa matalaa latistavaa energiaa. Jo monia kuukausia ollut katsomatta uutisia ja kehossa on rauhallinen olo, tottakai on paljon muitakin hyviä juttuja mitä ottanut elämään nyt lähiaikoina.
Sinä ignoraat. Jos olisit herännyt, seuraisit uutisia normaalisti. Ei se ole mitään latistavaa energiaa, ihan sitä samaa energiaa se on kuin mikä sinussakin virtaa. Henkisesti herännyt hyväksyy ja katsoo suoraan niin hyvään kuin pahaankin.
Jos ei vaan tunne enää sellaista kutsumusta tai vetoa katsoa uutisia, niin miksi toimia itseään vastoin ja katsoa silti? -eri
Täälläpä on kivaa keskustelua. Mulla henkinen herääminen alkoi 18-vuotiaana, kun halusin olla parisuhteessa mahdollisimman hyvä sille toiselle ja aloin seuraamaan ajatuksiani ja tunteitani tietynlaisena tarkkailijana. Koulut loppu kesken vähän ennen sitä, ja en oo saanu aikaseks alotettua uudelleen kouluttautumista. En vaan tiedä mikä kiinostais, kun tavallaan monikin asia kiinnostaa, mutta tavallaan en halua oravanpyörään ja yhteiskunnan koneiston osaksi kouluttautumaan. Töitä en oo myöskään tehnyt, koska en osaa pitää rahaa niin arvokkaana että haluaisin vaihtaa läsnäoloani sitä vastaan. Nyt kuitenkin, oon 21v ja on vähän tyhjää ajelehtia kelan rahoilla. Silleen mulla on kaikki, paitsi tarkotus. Paljon kuulee sitä, että seuraa omaa polkuas jne yms, mutta mistä sen tietää? Ehkä tulin vaan kyseleen herättääkö tää kellekkään ajatuksia, kun ei tästä oo kyllä tullu kellekkään puhuttua.