Lue keskustelun säännöt.
Sukumökki on jatkuvasti varattu- pitääkö maksaa kuluja?
Miehen sukumökkiä käyttävät pääosin miehen edesmenneen isän sisarukset (3kpl) lapsenlapsineen.Yritettiin viime kesänä edes yhtenä viikonloppuna päästä sinne, mutta joka viikko oli täyttä. Tiluksilla on useita aittoja, jotka oli sitten nekin varattu lapsenlapsille ja teineille jne.Suku ei ole kovin läheinen, joten kun yksi porukka on siellä, ei muita huolita.Kerran melkein päästiin, mutta täti soittikin miehelle, että älkää menkökään, kun hänen poikansa perheineen olikin jo varannut sen.Oltiin juuri Prismassa ostamassa mökkieväitä, kun tuo tieto tuli.Toissa kesänä oltiin lyhyttä viikonloppua viettämässä siellä, sadepäivä kun oli niin oli tyhjä, mutta täti paukkasikin ilmoittamatta paikalle, ja lähdettiin sitten kotiin.Ei siinä mitään, vuokrattiin oma mökki muualta kun ei saatu yhtään viikonloppua, mutta nyt kuulin, että tätien mukaan miehen pitäisi silti maksaa käyttökustannuksia, kun on kuitenkin suvun mökki.Onko tuo mielestänne reilua?! Ei olla kolmeen vuoteen oltu siellä kuin kaksi kertaa, ja vain siksi, ettei ole tilaa.Mä sanoin, että ei maksa, ja vois ilmoittaa syynkin.
Kommentit (960)
Jos ja kun ap asuu miehensä kanssa ja omistaa hänen kanssaan jotain yhteistä, tämä mystinen mökki vaikuttaa myös häneen koska homma voi vetää hänenkin taloutensa kuralle.
Onko jemmassa olevia laskuja?Mitä remppoja mökillä on tehty, onko laillisia?
Käykää niiden papereiden kanssa lakimiehen tykönä. Itse myisin osani pois koska seuraani ei selvästi sinne kaivata. Ja jos AP:n mies kuolee, AP perii miehen osuuden...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka ostaa siivun mökistä jonne ei pääse?
Eiköhän jonnet aja pillurallia isin mersulla, eikä vietä viikonloppuaan jollain sukumökillä?
Kiertävät lomaviikot lomaosakkeiden tyyliin tai sitten ilmoitatte haluavanne kuolinpesän jakoon.
Ihan käsittämätöntä touhua ap:n miehen suvulla. Mies siis perinyt isänsä osuuden isän lapsuudenkodissa, mutta ei saa oleskella siellä koska tädit jyräävät yli, kulut toki mieheltä muistetaan periä. Ei mitään tolkkua tuollaisessa.
Jos ette "saa" käyttää mökkiä ja siitä on teille pelkkiä kuluja, niin eikö olisi järkevintä hankkiutua osuudesta eroon? Miksi pitää olla niin lapanen että suostuu maksamaan jostain, mihin ei sitten käytännössä voi vaikuttaa tai saa edes käyttää???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anne-maj kirjoitti:
Vaatikaa mökin ositusta, niin peli on sitten selvä.Ei kukaan voi olla määräävässä asemassa, kun kyse on suvun yhteisestä, eli jakamattomasta pesästä.
Mä laitan tähän nyt referaatin ja rautalangan kerjun luettuani, niin sit varmasti kaikki on sanottu. Ehkä apkin sit näkee missä mennään.
Kiinteistö, rakennukset: mökki ja aittoja
Omistaja kuollut, pesä jaettu ja kiinteistön peri neljä rintaperillistä.
Yhden aitan rakennuksesta sovittu heidän kesken, ennen aitan rakentamista yksi omistaja kuollut. Hänen kuolinpesä lakkauttamatta.
Omistajalla yksi rintaperillinen, apn avomies, isänsä kuoleman aikaan alaikäinen. Hän peri isänsä osuuden mökistä.
Omistajia siis nyt 3 alkuperäistä ja apn miesystävä (isänsä kuolinpesä)
Riidan aiheet liittyen perintöön: Apn mies osaomistajana pitääkö maksaa kuluja vaikka ei käy mökillä?
Onko kuolinpesälle osoitettu lasku aitasta todistettavissa?
Riidan aihe liittyen mökin käyttöön: Ei jakaudu tasan, ei sopimusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ette "saa" käyttää mökkiä ja siitä on teille pelkkiä kuluja, niin eikö olisi järkevintä hankkiutua osuudesta eroon? Miksi pitää olla niin lapanen että suostuu maksamaan jostain, mihin ei sitten käytännössä voi vaikuttaa tai saa edes käyttää???
Apn mies haluaa sen pitää. Se on hänen päätöksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n tapauksessa en laittaisi penniäkään. Jos sitä mökkiä ei itse pääse käyttämään, niin ne maksavat, jotka sitä kuluttavat piste. Samanlainen tilanne oli myös täällä, esitettiin 300 euron kuukausimaksua suvun yhteismökistä, jossa kaikilla muilla oli omat tilat ja systeemit paitsi meillä. Kieltäydyttiin maksamasta sillä perusteella ettei käydä siellä eikä kuluteta mitään. Joku teoreettinen perintöoptio kai siihenkin maaplänttiin on, mutta eiköhän sen rahanahneet omistajat ehdi lunastaa, kun ei oma jalka enää mökille kykene. Eli päivän paras neuvo, älä maksa mitään. Voit aina ehdottaa, että tilukset arvioidaan puolueettoman kiinteistötoimiston toimesta ja muu suku lunastaa käyvällä arvolla teidät siitä ulos.
Ja mikä unohtui, jos teillä on esim. 20% omistus siihen maahan, niin laskekaa omistuksellenne vuokraa, jos muut sitä käyttävät. Voivat hyvittää kuluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ette "saa" käyttää mökkiä ja siitä on teille pelkkiä kuluja, niin eikö olisi järkevintä hankkiutua osuudesta eroon? Miksi pitää olla niin lapanen että suostuu maksamaan jostain, mihin ei sitten käytännössä voi vaikuttaa tai saa edes käyttää???
Apn mies haluaa sen pitää. Se on hänen päätöksensä.
Kaikki mökin kuluihin menneet rahat ap:n mies olisi voinut käyttää esim. oman mökin ylläpitoon. Mutta ei, mieluummin makselee sukulaistensa asuttamaa mökkiä ja itse on ilman? Kyllä minäkin vaimona olisin vihainen em. tilanteesta. Ne rahat olisi kuitenkin yhteisestä elämästä pois.
Ihan naurettava kuvio. Suku on kyllä aina pahin. En tiedä pahempaa kuin yhteiskäytössä olevat mökit. Niihin aina liittyy riitoja ja kaunoja eikä asioita pystytä hoitamaan sovussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun ap asuu miehensä kanssa ja omistaa hänen kanssaan jotain yhteistä, tämä mystinen mökki vaikuttaa myös häneen koska homma voi vetää hänenkin taloutensa kuralle.
Onko jemmassa olevia laskuja?Mitä remppoja mökillä on tehty, onko laillisia?
Käykää niiden papereiden kanssa lakimiehen tykönä. Itse myisin osani pois koska seuraani ei selvästi sinne kaivata. Ja jos AP:n mies kuolee, AP perii miehen osuuden...
Ap ei peri avomiehensä osuutta!
Vierailija kirjoitti:
Anne-maj kirjoitti:
Vaatikaa mökin ositusta, niin peli on sitten selvä.Ei kukaan voi olla määräävässä asemassa, kun kyse on suvun yhteisestä, eli jakamattomasta pesästä.
Mä laitan tähän nyt referaatin ja rautalangan kerjun luettuani, niin sit varmasti kaikki on sanottu. Ehkä apkin sit näkee missä mennään.
Kiinteistö, rakennukset: mökki ja aittoja
Omistaja kuollut, pesä jaettu ja kiinteistön peri neljä rintaperillistä.
Yhden aitan rakennuksesta sovittu heidän kesken, ennen aitan rakentamista yksi omistaja kuollut. Hänen kuolinpesä lakkauttamatta.
Omistajalla yksi rintaperillinen, apn avomies, isänsä kuoleman aikaan alaikäinen. Hän peri isänsä osuuden mökistä.
Omistajia siis nyt 3 alkuperäistä ja apn miesystävä (isänsä kuolinpesä)
Riidan aiheet liittyen perintöön: Apn mies osaomistajana pitääkö maksaa kuluja vaikka ei käy mökillä?
Onko kuolinpesälle osoitettu lasku aitasta todistettavissa?
Riidan aihe liittyen mökin käyttöön: Ei jakaudu tasan, ei sopimusta.
Onko lasku aitasta kirjattu velaksi perukirjaan?
Velka myös vanhenee aikanaan, ja kun sen syntymisestä on ilmeisesti jo yli 20 vuotta niin se voi olla jo vanhentunut jos sitä ei kolmeen vuoteen ole muistettu periä, tai se vanhentuu lopullisesti 25 vuoden päästä erääntymisestään.
Vainajan velkojen pitää olla maksettu tai vanhentuneet ennen kuin kuolinpesä voidaan osittaa tai jakaa. Tästä ilmeisesti johtuu että apen kuolinpesä on yhä jakamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvää pässinlihaa!
Eli 4 perijää, 3 sisarusta ja 1 veli, joka siis kuollut. Näin ollen lain mukaan perijänä on 3 sisarusta ja veljenlapsi eli aapeen mies.
Jos ajatellaan sitten mökin tasapuolista jakoa eli käyttöä. Vuodessa on 52 viikkoa eli jokaiselle tulee 13 viikkoa vuodessa. Eli aapeen miehelle 13 viikkoa. Jokaiselle tädille omat 13 viikkoa. Ja sitten on heidän asiansa, miten omat viikkonsa jakavat lapsiensa eli aapeen miehen serkkujen kanssa. Serkut eivät ole tällä hetkellä laillisia perijöitä ja vaikka tädit olisivat heille paperinsa tehneet, niin serkut eivät "syö" aapeen miehen viikkoja.
Kesäkuukaudet kannattaa jakaa tasapuolisesti viikottain.
Aapeen mieheltä nyt ryhtiliike. Kalenterin kanssa tätien kanssa samaan pöytään sopimaan viikoista. Jos tämä ei tädeille passaa, mies voi pyytää, että ostavat hänet ulos. Jos tähän eivät suostu, mies saa vaatia pesänjakoa joilloin mökki arvioidaan ja tädit voivat ostaa miehen ulos. Jos eivät vieläkään suostu, mökki myyntiin ja kaikille siitä osuus. Tarvittaessa oikeusteitse. Miehellä on laillinen oikeus saada korvaus osuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anne-maj kirjoitti:
Vaatikaa mökin ositusta, niin peli on sitten selvä.Ei kukaan voi olla määräävässä asemassa, kun kyse on suvun yhteisestä, eli jakamattomasta pesästä.
Mä laitan tähän nyt referaatin ja rautalangan kerjun luettuani, niin sit varmasti kaikki on sanottu. Ehkä apkin sit näkee missä mennään.
Kiinteistö, rakennukset: mökki ja aittoja
Omistaja kuollut, pesä jaettu ja kiinteistön peri neljä rintaperillistä.
Yhden aitan rakennuksesta sovittu heidän kesken, ennen aitan rakentamista yksi omistaja kuollut. Hänen kuolinpesä lakkauttamatta.
Omistajalla yksi rintaperillinen, apn avomies, isänsä kuoleman aikaan alaikäinen. Hän peri isänsä osuuden mökistä.
Omistajia siis nyt 3 alkuperäistä ja apn miesystävä (isänsä kuolinpesä)
Riidan aiheet liittyen perintöön: Apn mies osaomistajana pitääkö maksaa kuluja vaikka ei käy mökillä?
Onko kuolinpesälle osoitettu lasku aitasta todistettavissa?
Riidan aihe liittyen mökin käyttöön: Ei jakaudu tasan, ei sopimusta.Onko lasku aitasta kirjattu velaksi perukirjaan?
Velka myös vanhenee aikanaan, ja kun sen syntymisestä on ilmeisesti jo yli 20 vuotta niin se voi olla jo vanhentunut jos sitä ei kolmeen vuoteen ole muistettu periä, tai se vanhentuu lopullisesti 25 vuoden päästä erääntymisestään.
Vainajan velkojen pitää olla maksettu tai vanhentuneet ennen kuin kuolinpesä voidaan osittaa tai jakaa. Tästä ilmeisesti johtuu että apen kuolinpesä on yhä jakamaton.
Hyvä kommentti tämä!
-sivullinen
Vierailija kirjoitti:
Selvää pässinlihaa!
Eli 4 perijää, 3 sisarusta ja 1 veli, joka siis kuollut. Näin ollen lain mukaan perijänä on 3 sisarusta ja veljenlapsi eli aapeen mies.
Jos ajatellaan sitten mökin tasapuolista jakoa eli käyttöä. Vuodessa on 52 viikkoa eli jokaiselle tulee 13 viikkoa vuodessa. Eli aapeen miehelle 13 viikkoa. Jokaiselle tädille omat 13 viikkoa. Ja sitten on heidän asiansa, miten omat viikkonsa jakavat lapsiensa eli aapeen miehen serkkujen kanssa. Serkut eivät ole tällä hetkellä laillisia perijöitä ja vaikka tädit olisivat heille paperinsa tehneet, niin serkut eivät "syö" aapeen miehen viikkoja.
Kesäkuukaudet kannattaa jakaa tasapuolisesti viikottain.
Aapeen mieheltä nyt ryhtiliike. Kalenterin kanssa tätien kanssa samaan pöytään sopimaan viikoista. Jos tämä ei tädeille passaa, mies voi pyytää, että ostavat hänet ulos. Jos tähän eivät suostu, mies saa vaatia pesänjakoa joilloin mökki arvioidaan ja tädit voivat ostaa miehen ulos. Jos eivät vieläkään suostu, mökki myyntiin ja kaikille siitä osuus. Tarvittaessa oikeusteitse. Miehellä on laillinen oikeus saada korvaus osuudestaan.
Ja lisäys vielä. Aapee kyseli kulujen maksamisesta. Kaikki pakolliset kulut, kuten esim.kiinteistöverot yms.mies joutuu maksamaan omalta osuudeltaan, vaikkei mökkiä voisikaan käyttää. Ja jos mökkiä pitäisi lämmittää ympäri vuoden, ettei paikat mene pilalle ( yleensä ei kyllä kesämökeissä näin), niin ylläpitolämmitys pitäisi maksaa. Mutta jos mökille on tehty remppaa ilman miehen suostumusta, niin miehen ei kuulu maksaa niitä. Jos mies on antanut luvan, niin lain mukaan (käsittäkseni näin, oikaiskaa joku jos olen väärässä), mies joutuu maksamaan osuuden näistä rempoista. Vaikka ei olisi pystynyt käyttämään paikkaa. Koska miehen olisi sitä pitänyt voimakkaasti vaatia, että tilaa on löydyttävä tai sitten vaatia pesänjakoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun ap asuu miehensä kanssa ja omistaa hänen kanssaan jotain yhteistä, tämä mystinen mökki vaikuttaa myös häneen koska homma voi vetää hänenkin taloutensa kuralle.
Onko jemmassa olevia laskuja?Mitä remppoja mökillä on tehty, onko laillisia?
Käykää niiden papereiden kanssa lakimiehen tykönä. Itse myisin osani pois koska seuraani ei selvästi sinne kaivata. Ja jos AP:n mies kuolee, AP perii miehen osuuden...Ap ei peri avomiehensä osuutta!
Voivat tehdä testamentin/mennä naimisiin tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anne-maj kirjoitti:
Vaatikaa mökin ositusta, niin peli on sitten selvä.Ei kukaan voi olla määräävässä asemassa, kun kyse on suvun yhteisestä, eli jakamattomasta pesästä.
Mä laitan tähän nyt referaatin ja rautalangan kerjun luettuani, niin sit varmasti kaikki on sanottu. Ehkä apkin sit näkee missä mennään.
Kiinteistö, rakennukset: mökki ja aittoja
Omistaja kuollut, pesä jaettu ja kiinteistön peri neljä rintaperillistä.
Yhden aitan rakennuksesta sovittu heidän kesken, ennen aitan rakentamista yksi omistaja kuollut. Hänen kuolinpesä lakkauttamatta.
Omistajalla yksi rintaperillinen, apn avomies, isänsä kuoleman aikaan alaikäinen. Hän peri isänsä osuuden mökistä.
Omistajia siis nyt 3 alkuperäistä ja apn miesystävä (isänsä kuolinpesä)
Riidan aiheet liittyen perintöön: Apn mies osaomistajana pitääkö maksaa kuluja vaikka ei käy mökillä?
Onko kuolinpesälle osoitettu lasku aitasta todistettavissa?
Riidan aihe liittyen mökin käyttöön: Ei jakaudu tasan, ei sopimusta.Onko lasku aitasta kirjattu velaksi perukirjaan?
Velka myös vanhenee aikanaan, ja kun sen syntymisestä on ilmeisesti jo yli 20 vuotta niin se voi olla jo vanhentunut jos sitä ei kolmeen vuoteen ole muistettu periä, tai se vanhentuu lopullisesti 25 vuoden päästä erääntymisestään.
Vainajan velkojen pitää olla maksettu tai vanhentuneet ennen kuin kuolinpesä voidaan osittaa tai jakaa. Tästä ilmeisesti johtuu että apen kuolinpesä on yhä jakamaton.
Ap:n miehen isän kuolinvuotta ei ole kerrottu, sanottu vain että se oli markka-aikana noin 20-26 vuotta sitten.
Aitta on apn mukaan rakennettu miehen isän kuoleman jälkeisenä kesänä eli ei kai rakentamisesta aiheutuneita kuluja ole mitenkään voitu merkitä perukirjaan velkana. Perunkirjoitushan täytyy tehdä aika pian kuoleman jälkeen ja rakennusliike/kirvesmies tms kuka aitan nyt rakensikin on varmasti laskuttanut työstään vasta työsuorituksen jo tapahduttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anne-maj kirjoitti:
Vaatikaa mökin ositusta, niin peli on sitten selvä.Ei kukaan voi olla määräävässä asemassa, kun kyse on suvun yhteisestä, eli jakamattomasta pesästä.
Mä laitan tähän nyt referaatin ja rautalangan kerjun luettuani, niin sit varmasti kaikki on sanottu. Ehkä apkin sit näkee missä mennään.
Kiinteistö, rakennukset: mökki ja aittoja
Omistaja kuollut, pesä jaettu ja kiinteistön peri neljä rintaperillistä.
Yhden aitan rakennuksesta sovittu heidän kesken, ennen aitan rakentamista yksi omistaja kuollut. Hänen kuolinpesä lakkauttamatta.
Omistajalla yksi rintaperillinen, apn avomies, isänsä kuoleman aikaan alaikäinen. Hän peri isänsä osuuden mökistä.
Omistajia siis nyt 3 alkuperäistä ja apn miesystävä (isänsä kuolinpesä)
Riidan aiheet liittyen perintöön: Apn mies osaomistajana pitääkö maksaa kuluja vaikka ei käy mökillä?
Onko kuolinpesälle osoitettu lasku aitasta todistettavissa?
Riidan aihe liittyen mökin käyttöön: Ei jakaudu tasan, ei sopimusta.Onko lasku aitasta kirjattu velaksi perukirjaan?
Velka myös vanhenee aikanaan, ja kun sen syntymisestä on ilmeisesti jo yli 20 vuotta niin se voi olla jo vanhentunut jos sitä ei kolmeen vuoteen ole muistettu periä, tai se vanhentuu lopullisesti 25 vuoden päästä erääntymisestään.
Vainajan velkojen pitää olla maksettu tai vanhentuneet ennen kuin kuolinpesä voidaan osittaa tai jakaa. Tästä ilmeisesti johtuu että apen kuolinpesä on yhä jakamaton.
Oletetaan että arvaat oikein ja apen kuolinpesässä ei ole tehty ositusta eikä kuolinpesää lakkautettu siitä syystä, että vainajan kymppitonnin velka on yhä maksamatta. Pesässä on kuitenkin varoja ainakin mm. mökkikiinteistön ja puolikkaan asunto-osakkeen verran. Mitä järkeä olisi roikuttaa yli 20 vuotta noin pientä vainajan velkaa maksamatta ja sillä aiheuttaa tällainen soppa elämäänsä, siis ap:n miehen elämään?
Vaatikaa mökin ositusta, niin peli on sitten selvä.Ei kukaan voi olla määräävässä asemassa, kun kyse on suvun yhteisestä, eli jakamattomasta pesästä.