Sukumökki on jatkuvasti varattu- pitääkö maksaa kuluja?

Vierailija kirjoitti:

Luin ketjun. Ja päällimmäisenä mielessä on ihmetys siitä, että eivätkö nämä tädit yhtään välitä veljensä pojasta. Pojasta, joka menetti isänsä ollessaan vasta lapsi. Niin kurjasti kohtelevat ap:n miestä, rahaa vaativat mutta eivät perintömökille päästä. Ja jos kerran päästävät niin saapuvat paikalle haukkumaan siisteystasosta. Ilkeitä ihmisiä. Yleensä sukulaiset välittävät toisistaan mutta nämä tädit selvästi veljenpojastaan eivät.

Tätä näkökulmaa ketjuun vähän kaipasinkin, minusta tädit ovat sydämettömiä ja jopa ahneita.
Ap

Mun miehellä on myös osuus sukumökkiin ja itse asiassa koko lapsuudenkotiinsa.  Sitä kun ei ole mitenkään jaettu.

Minua ei kiinnosta tippaakaan oleilla siellä heidän tiluksillaan ja talollaan ja mökillään.  Joskus oli mukavaa, kun appi ja anoppi vielä eli ja oltiin nuoria ja lapset ihan pieniä.  Nyt ei enää kiinnosta.

Siellä mellastaa uusi sukupolvi, miehen vanhimman siskon lastenlapset riekkuu siellä kuin kotonaan, samoin toisen veljen  lapset puolisoineen, joita en edes tunne, vaihtuvatkin välillä.  Mieheni vei sinne mönkijän säilöön, mutta haki avaimet pois, kun jonkun teinin poikaystävä surraili sillä surutta pitkin ja poikin, samoin moottoripyörä oli ilmeisesti kaikkien yhteistä omaisuutta.  

Mökille meneminen olisi painajainen, koska siellä ei saisi olla yhtään rauhassa ja muutenkin jos minä tykkäisin mokkeillä, niin vain ja ainoastaan ikiomassa paikassa, missä ei olisi kenelläkään muulla mitään määräysvaltaa.  

AP:n sijassa minä unohtaisin koko mökin olemassaolon.  Enkä missään nimessä maksaisi mitään mistään.  Käyttäjät maksaa.  

Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön kuluista vastataan yhdessä. Ja jos isä eläessään antoi luvan aitan rakentamiselle kuuluu kuolinpesän maksaa osuutensa. Yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön kuluista vastataan yhdessä. Ja jos isä eläessään antoi luvan aitan rakentamiselle kuuluu kuolinpesän maksaa osuutensa. Yksinkertaista.

Jos on todisteita siitä että isä on antanut luvan rakentamiseen, niin sitten isän kuolinpesän kuuluu maksaa kyllä. Mutta huom ei ap:n miehen omista rahoistaan vaan koska kuolinpesä on yhä olemassa niin kuolinpesän varoista.

Vierailija kirjoitti:

Möisin osuuden pois. Näin tein itsekin, kun en koskaan mökillä käynyt.

Minä ostin osuudet sisaruksiltani ja möivät koska pula rahasta ja pakko myydä. Riitainen olisi muuten ollut ja minä olisin varmasti maksanut kaiken, koska toinen ulosotossa ja toinen ei t yökykyinen ole koskaan ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Eli sinä -ihmiset ei tiedä tai välitä-tapaus olet itse tietämättömyyttäsi jäänyt menemättä naimisiin kun olet vaatinut älyttömyyksiä. Mikäs siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jokainen voisi maksaa käytön mukaan? Ne ketkä käyttää enemmän maksaa prosentuaalisesti enemmän. Tästä pitää toki jutella yhdessä kaikkien kanssa ja aloituksen perusteella teidän suvussa riidaksi se taitaa mennä.. toki miehesi tietää paremmin kun sukunsa tuntee.
Ette todellakaan maksa yhtä paljon kun kaikki muut jos aina sanotaan ettei saa tulla ja muut tulee teidän vuorolla sinne

Kukaanhan ei ole kieltänyt menemistä, mutta aina siellä joku porukka on, kun itse yritetään. Se myös ärsytti, että sen kerran kun itse päästiin sinne, silti se täti tuli ilmoittamatta paikalle! Oltiin saunomassa ja itse alasti terassilla, kun täti huuteli päätalon kuistilla.
Valitti vielä sotkusta (ruokapöydällä purettuna ostoskassin kuiva-aineet, muuten oli siistiä)no niin kai, kun ei tiedetty odottaa vieraita.
Mietin, että pitäiskö sanoa, että vuokrataan niillä käyttökustannuksilla mieluummin kokonaan oma mökki, kuin rahoitetaan miehen suvun lomailua.😡

Jos nyt ensinnäkin lähdetään siitä, että se on sun miehen mökki. Ei sun. Sulla ei ole varaa mekastaa siitä yhtään. Toisekseen, jos siellä kerran on paljon tilaa, ja muutkin sinne sopivat isommalla porukalla, niin onko se vika nyt kuitenkin sinussa, jollet samaan aikaan muiden kanssa suostu sinne menemään.
Mutta asiaan. Jos miehesi on isänsä ainoa lapsi, niin hän siis omistaa neljänneksen mökistä. Ja neljänneksen omistaminen tarkoittaa silloin sitä, että mikäli kirjallisesti muuta ei ole sovittu, niin hänen tulee maksaa myös neljännes mökistä koituvista kuluista. Kääntäen tämä toki tarkoittaa, että hänellä on myös oikeus käyttää sitä neljäsosa vuodesta (tai jos on kesäkäytössä oleva, niin neljäsosa kesäkuukausista). Toki hänessä pitää olla miestä sanomaan se tädeilleen. Jos noin riitaista meininki on, niin kannattaisikohan miehesi ehdottaa, että otetaan käyttöön lomaosakkeista tuttu käytäntö, kiertävä käyttöviikko, jokaiselle joka neljäs viikko. Ja sitten sovitaan joku yksittäinen viikko vuodesta, jolloin mökki ei ole kenenkään käytössä, tai vastaavasti että kaikki ovat siellä yhdessä esim. hoitamassa syystalkoot. Näin saadaan viikot kiertämään neljän osakkaan välillä niin, että omat viikot ovat seuraavana vuonna yhtä viikkoa myöhemmin eikä joku pääse sinne aina juhannukseksi.

Lähdetään kuitenkin siitä, että mökki on tärkeä miehelleni, ei minulle, minä en oikeastaan viihdy siellä paarmojen armoilla juurikaan.
Ja käsitit väärin, kun meitä olisi vain kaksi, niin ei ikinä mahduta kenenkään muun perheen kanssa sinne (on yritetty).
Eli kyllä voitais olla yhtä aikaa, yöpaikkoja kun on.
Kuitenkin sillä ainoalla meidän vuorolla sinne paukkaa kyselemättä muuta jengiä, esim. täti. Eli me ei voida yöpyä muiden perheiden kanssa, mutta meidän vuorolla voivat muut.
Miestä tämä harmittaa, mut mua vituttaa, koska mieluiten vuokraisin oman mökin ja jättäisin paarmapesäkkeen miehen suvulle.
Minusta on vaan väärin, että häneltä peritään kuluja mökistä, johon ei ole käyttöoikeutta (teoriassa on, käytännössä ei).
Mies on liian kiltti mielestäni, siksi tein aloituksen, että onko tämä muista reilua.

Onnelisen avioliiton salaisuus on se, että lakkaa vaivaamasta päätään puolison yksityisillä asioilla, ellei tämä nimenomaan ja suoraan pyydä niihin kantaa ottamaan.

Se, että miehesi omistaa osuuden sukumökistä ei mitenkään estä teitä vuokraamasta jotain muuta mökkiä. Miten sukumökin kulut hoidetaan, on miehesi ongelma, ei sinun. Jos mies on niin nössö ettei saa asiaa hoidettua, hänen lompakostaan se on pois, ei sinun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Et sä sieltä mitään olisi ollut saamassakaan ja lasta taas ei voi ohittaa, varsinkaan ennen kuin se on edes olemassa.

Mietihän uudestaan?
Naimisissa ainoan perijän kanssa ja olisi yhteisen lapsen äiti. Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.
Ja taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.
Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.
Mummoni rajasi testamentillaan lasten puolisot ulos suoraan, ja avioehto pitäisi ehdottomasti olla kyllä kaikilla.
Miksi te tietämättömät muuten trollaatte täällä ketjussa?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Eli sinä -ihmiset ei tiedä tai välitä-tapaus olet itse tietämättömyyttäsi jäänyt menemättä naimisiin kun olet vaatinut älyttömyyksiä. Mikäs siinä.

Sama suomeks kiitos🥲

Vierailija kirjoitti:

Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön kuluista vastataan yhdessä. Ja jos isä eläessään antoi luvan aitan rakentamiselle kuuluu kuolinpesän maksaa osuutensa. Yksinkertaista.

Voisikohan tuo velkasumma olla syynä pesän jakamattomuuteen?
Kun ei jaeta niin ei voida periä juridisesti. Veikkaan että tätejä hiertää raha, ja siksi mieltävät mökin nyt heidän omaisuudekseen, kun ovat siihen investoineet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos katsotaan ihan juridiselta kannalta,  niin omistaja maksaa kulut ja osaomistaja osan kuluista. Omistaako mies siis osuuden mökistä vai kuolinpesästä vai ei yhtään mitään, kaikki onkin miehen isän toisen vanhemman kuolinpesän omistuksessa.
Oletetaan, että oli 3 siskoa ja veli, perivät yhdessä mökin, ei tehdä perinnönjakoa, jokaisella on  1/4 arvosta ja kuluista ja sitten se veli (ap:n appi) kuoli ja ainoa lapsi eli ap:n mies peri isänsä kokonaan, myös sen osuuden kuolinpesästä. Silloin ap:n miehelle kuuluu 1/4 kuluista, mutta mökin käytöstä hänen tulee sopia muiden kanssa. Mielellään aika jämäkästi.

Miehellä pitäisi olla silloin myös 1/4 käyttöpäivistä. Lissu tädilläkin olisi 1/4 päivistä, jotka hän sitten jakaisi omille lapsilleen.
Nyt kuulostaa siltä, että siellä on joku täti/tädit joka kuvittelee omistavansa koko mökin lastensa kanssa.

Jep se on tätien lapsuuskoti, ja mieheni edesmenneen isän. Ymmärrän tuon tätien mökin omimisen, he tosiaan ovat virallisesti omistajia, mutta mieheni isänsä ainoana perillisenä on nyt vähän tätiensä armoilla.
He kun ovat jyvittäneet kesäviikot lapsilleen. Onhan se toki kivempaa olla mökillä omien lasten kuin veljen pojan ja tämän vaimon kanssa.
Mietin vaan, onko miehellä mitään oikeuttakaan siellä olla, hänen lapsuudenkoti se ei ole.
Ap

Miehesi on omistaja ihan samoin kuten ne täditkin. Hän on perinyt isänsä osuuden mökistä. Miehesi serkuilla taas ei ole mitään omistusoikeutta mökkiin, eikä siten myöskään käyttöoikeuksia. Serkkujen pitäis kysyä lupa mökin käyttöön kaikilta omistajilta, ei pelkästään omalta äidiltään. Äiti kun ei yksin mökin asioista päätä.
Ja kyllä, miehesi omistaa mökistä 1/4 ja on siten oikeutettu mökkeilemään siinä kuin täditkin. Olkoot kenen tahansa lapsuudenkoti.

Niin kauan, kun lesä on jakamaton, ei hän mitään omista. Näin ymmärsin tilanteen olevan.

Juu pesä on ollut jakamatta jo yli 20 vuotta.
Käsitin että yksi syy jakamattomuudelle on tuo mökkisekoilu.
Ap

Ap miehesi on yksi sen jakamattoman kuolinpesän neljästä osakkaasta (edesmenneen isänsä kautta). Miehesi voi vaikka huomenna vaatia kuilinpesän jakamista ja silloin se on jaettava. Loppuu mökkisekoilu heti.

Miksi miehesi ei vaadi pesän jakoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Et sä sieltä mitään olisi ollut saamassakaan ja lasta taas ei voi ohittaa, varsinkaan ennen kuin se on edes olemassa.

Mietihän uudestaan?
Naimisissa ainoan perijän kanssa ja olisi yhteisen lapsen äiti. Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.
Ja taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.
Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.
Mummoni rajasi testamentillaan lasten puolisot ulos suoraan, ja avioehto pitäisi ehdottomasti olla kyllä kaikilla.
Miksi te tietämättömät muuten trollaatte täällä ketjussa?!

Ei ne selvitettävät asiat olisi liittyneet mitenkään miehesi tekemiin päätöksiin. Avioehto on eri asia kuin testamentilla rajata pois. Avioehtokaan ei olisi vaikuttanut teidän lapsen perintöön. Kyllä se nyt sinä olet se tietämätön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ihmeeseen ne käyttää ap:n mainitseman arvokkaan metsän tuoton? Miksei sitä voi käyttää mökin kuluihin? Makaako se raha kuolinpesän tilillä? Vastaisitko ap.

En ole puhunut mitään arvokkaasta metsästä, jotain metsää on, arvosta en tiedä. Enkä tiedä tuottaako siellä mikään, kuluja koko hommasta tuntuu vain olevan.
Ap

Kyllä olette uusavuttomia. Etkö ap tiedä montako( sataa) hehtaaria sitä metsää on. No, mene karttapaikka sovellukseen netissä, kirjoita se osoite missä metsä sijaitsee ja klikkaa täpit kohtaan ,KIINTEISTÖTUNNUKSE JA KIINTEISTÖRAJAT. Sieltä näet sen metsäkiinteistön numeron.
Googlaa , LASKE METSÄSI ARVO , laita esim Metsä Forest sivulle tämä kiinteistönumero ja da dam , saat saman tien metsätila ha määrän ja euroarvon ( ainakin suuntaa antavalla tarkkuudella)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut osallisena yhteismökissä, joka ei ollut edes mikään perintömökki vaan mieheni ja hänen veljensä puoliksi hankkima mökki. Ja sekin oli niin mahdoton soppa, että en suostunut menemään sinne lopulta enää ollenkaan. Yhteismökit on kamalia, ei ikinä sellaista.

Miehen perheen mökkiä käytti vaan mies ja veljensä, mies yritti pitää siistinä ja huoltaa ja kunnostaa ja parantaa mutta veli sotki, ei siivonnut eikä halunnut millään lailla panostaa tai huoltaa kun ei kuulemma ole mikään luxus mökki. Sinnehän se nyt homehtuu. Miehen isä ei anna miehen lunastaa omakseenkaan.

Onko tässä ollut tilanne, että miehesi isä on lahjoittanut ennakkoperintönä mökin aikuisille pojilleen, mutta kirjannut lahjaan ehdoksi itselleen jonkun määräysvallan (hallintaoikeus tms)? Ja sillä tavalla estää miestäsi myymästä osuuttaan mökistä tai lunastamasta itselleen veljensä osuutta?

Se miehen isähän on kuollu. Ei hallintaoikeus tai vastaaava ole voimassa haudan takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Et sä sieltä mitään olisi ollut saamassakaan ja lasta taas ei voi ohittaa, varsinkaan ennen kuin se on edes olemassa.

Mietihän uudestaan?
Naimisissa ainoan perijän kanssa ja olisi yhteisen lapsen äiti. Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.
Ja taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.
Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.
Mummoni rajasi testamentillaan lasten puolisot ulos suoraan, ja avioehto pitäisi ehdottomasti olla kyllä kaikilla.
Miksi te tietämättömät muuten trollaatte täällä ketjussa?!

Ei ne selvitettävät asiat olisi liittyneet mitenkään miehesi tekemiin päätöksiin. Avioehto on eri asia kuin testamentilla rajata pois. Avioehtokaan ei olisi vaikuttanut teidän lapsen perintöön. Kyllä se nyt sinä olet se tietämätön.

Tätä selvitettiin juristin kanssa koska halusin avioehdon, mies ei siihen suostunut. Joten tiedän kyllä miten se olis menny, jos olis menty naimisiin ja saatu lapsi.
Jätin miehen sitten ihan yleisen laiskuuden ja saamattomuuden takia. Välinpitämätön oli kaikkien asioiden suhteen.
En aio enää jatkaa tästä, voit jatkaa häntäsi jahtaamista.😘

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ihmeeseen ne käyttää ap:n mainitseman arvokkaan metsän tuoton? Miksei sitä voi käyttää mökin kuluihin? Makaako se raha kuolinpesän tilillä? Vastaisitko ap.

En ole puhunut mitään arvokkaasta metsästä, jotain metsää on, arvosta en tiedä. Enkä tiedä tuottaako siellä mikään, kuluja koko hommasta tuntuu vain olevan.
Ap

Kyllä olette uusavuttomia. Etkö ap tiedä montako( sataa) hehtaaria sitä metsää on. No, mene karttapaikka sovellukseen netissä, kirjoita se osoite missä metsä sijaitsee ja klikkaa täpit kohtaan ,KIINTEISTÖTUNNUKSE JA KIINTEISTÖRAJAT. Sieltä näet sen metsäkiinteistön numeron.
Googlaa , LASKE METSÄSI ARVO , laita esim Metsä Forest sivulle tämä kiinteistönumero ja da dam , saat saman tien metsätila ha määrän ja euroarvon ( ainakin suuntaa antavalla tarkkuudella)

Miks aapeetä pitäs tää kiinnostaa, ku ei liity mitenkään hänen ongelmaan tuo metsän arvo?😄Taidat ite olla ahne toisten mettiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Et sä sieltä mitään olisi ollut saamassakaan ja lasta taas ei voi ohittaa, varsinkaan ennen kuin se on edes olemassa.

Mietihän uudestaan?
Naimisissa ainoan perijän kanssa ja olisi yhteisen lapsen äiti. Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.
Ja taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.
Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.
Mummoni rajasi testamentillaan lasten puolisot ulos suoraan, ja avioehto pitäisi ehdottomasti olla kyllä kaikilla.
Miksi te tietämättömät muuten trollaatte täällä ketjussa?!

Ei ne selvitettävät asiat olisi liittyneet mitenkään miehesi tekemiin päätöksiin. Avioehto on eri asia kuin testamentilla rajata pois. Avioehtokaan ei olisi vaikuttanut teidän lapsen perintöön. Kyllä se nyt sinä olet se tietämätön.

Tätä selvitettiin juristin kanssa koska halusin avioehdon, mies ei siihen suostunut. Joten tiedän kyllä miten se olis menny, jos olis menty naimisiin ja saatu lapsi.
Jätin miehen sitten ihan yleisen laiskuuden ja saamattomuuden takia. Välinpitämätön oli kaikkien asioiden suhteen.
En aio enää jatkaa tästä, voit jatkaa häntäsi jahtaamista.😘

No surkea juristi on ollut, jos on väittänyt avioehdon vievän rintaperillisen perinnön. Toki, jos se lapsi ei olisi ollut tän miehen, niin sit.

Varmasti ihan oikean ratkaisun teit, ei siinä, mutta älä suutu sit, kun sun puheita oiotaan. Annat ymmärtää, että yksilöiden väliset riidat ja ratkaisut vaikuttaa perintöön mikä ei todellakaan pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Et sä sieltä mitään olisi ollut saamassakaan ja lasta taas ei voi ohittaa, varsinkaan ennen kuin se on edes olemassa.

Mietihän uudestaan?
Naimisissa ainoan perijän kanssa ja olisi yhteisen lapsen äiti. Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.
Ja taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.
Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.
Mummoni rajasi testamentillaan lasten puolisot ulos suoraan, ja avioehto pitäisi ehdottomasti olla kyllä kaikilla.
Miksi te tietämättömät muuten trollaatte täällä ketjussa?!

Ei ne selvitettävät asiat olisi liittyneet mitenkään miehesi tekemiin päätöksiin. Avioehto on eri asia kuin testamentilla rajata pois. Avioehtokaan ei olisi vaikuttanut teidän lapsen perintöön. Kyllä se nyt sinä olet se tietämätön.

Tätä selvitettiin juristin kanssa koska halusin avioehdon, mies ei siihen suostunut. Joten tiedän kyllä miten se olis menny, jos olis menty naimisiin ja saatu lapsi.
Jätin miehen sitten ihan yleisen laiskuuden ja saamattomuuden takia. Välinpitämätön oli kaikkien asioiden suhteen.
En aio enää jatkaa tästä, voit jatkaa häntäsi jahtaamista.😘

No surkea juristi on ollut, jos on väittänyt avioehdon vievän rintaperillisen perinnön. Toki, jos se lapsi ei olisi ollut tän miehen, niin sit.
Varmasti ihan oikean ratkaisun teit, ei siinä, mutta älä suutu sit, kun sun puheita oiotaan. Annat ymmärtää, että yksilöiden väliset riidat ja ratkaisut vaikuttaa perintöön mikä ei todellakaan pidä paikkaansa.

Muutenkin aika kauhea ajatus, että syntymättömän lapsen perintöön asti ajatellaan. Enpä hanki lasta tän kanssa, kun se ei ole heittänyt perimästään talosta äitiään pihalle. En halua joutua tekemisiin tän asian kanssa sit, kun mies kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Et sä sieltä mitään olisi ollut saamassakaan ja lasta taas ei voi ohittaa, varsinkaan ennen kuin se on edes olemassa.

Mietihän uudestaan?
Naimisissa ainoan perijän kanssa ja olisi yhteisen lapsen äiti. Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.
Ja taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.
Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.
Mummoni rajasi testamentillaan lasten puolisot ulos suoraan, ja avioehto pitäisi ehdottomasti olla kyllä kaikilla.
Miksi te tietämättömät muuten trollaatte täällä ketjussa?!

Ei ne selvitettävät asiat olisi liittyneet mitenkään miehesi tekemiin päätöksiin. Avioehto on eri asia kuin testamentilla rajata pois. Avioehtokaan ei olisi vaikuttanut teidän lapsen perintöön. Kyllä se nyt sinä olet se tietämätön.

Tätä selvitettiin juristin kanssa koska halusin avioehdon, mies ei siihen suostunut. Joten tiedän kyllä miten se olis menny, jos olis menty naimisiin ja saatu lapsi.
Jätin miehen sitten ihan yleisen laiskuuden ja saamattomuuden takia. Välinpitämätön oli kaikkien asioiden suhteen.
En aio enää jatkaa tästä, voit jatkaa häntäsi jahtaamista.😘

asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.

Vai velipuolen vai miten mies oli ainoa perijä?

Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.

Miksi se olisi naimisissa ollessaan saanut jotain enemmän? Osituksestako puhut?

Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!

Mummola vai? Miten niin ei juridisesti ollut? Ex haludi äitinsä saavan asua asunnossa, miksi se oli sulle ongelma? Säkö siellä olisit halunnut asua? Vai periaatteestako puhut?

Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.

Niinku mistä? Siitä, että mies antoi äitinsä asua perinässään asunnossa vai? Mites se rajataan avioehdolla?

Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!

Miten tämä liittyy mihinkään? Oliko sulla jotain saatavaa sieltä?

Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.

Kuten mitä?

taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.

Tämähän ei liity mitenkään mihinkään.

Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.

Omaisuus ei ole yhteistä, perintö on aina henk.koht., toki se mahdolliseen tasinkoon vaikuttaa, mutta ei sitä myymään voi tasingon vuoksi joutua.

Ihan pari kysymystä, kun kerran ihan juristin kanssa näitä pähkit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exän äiti oli eronnut miehestään ja asui miehen veljen kanssa yhdessä järven rannalla tämän kotipaikalla, ei ollut naimisissa.
Mies oli sekä isänsä että setänsä ainoa perijä, sedällä ei ollut lapsia eikä vaimoa.
Miehen äiti ei ollut siis saamassa mitään, naimisissa kun ei ollut.
Äidillä oli sitten aikuisia lapsia nuoruuden suhteistaan eri isille, joiden lasten mummo hän oli. Lapset viettivät paljon aikaa mummollaan.
Yritin exälle selittää, että avioehto pitää olla ja rajata mut ulos tosta sirkuksesta, jos saadaan lapsi, niin joudun keskelle tuota sukurutsia.
Exän mukaan hänen äitinsä kyllä saisi asua siellä ja lasten mummola se oli.
No juridisesti ei ollut!
Mummelin lapsenlapsilla ei ollut mitään saapaa talosta ja metsistä, eiväthän olleet mitään sukua omistajille, miehen sedälle ja isälle!
Erosin ennen häitä, kun koko suku oli niin sekaisin ja elivät kuin kiertolaiset.
Ihmiset eivät joko tiedä tai välitä.

No miksi välittäisivät? En yhtään saa kiinni sun ajatuksenjuoksusta. Ollaan jo jakamassa tuleville lapsille perintöä ja nähdään kaikki muut uhkana ja kaikki muut on tyhmiä, kun eivät toimi sun tulevien lasten pussiin. Miten tuo asia sua noin paljon sieppasi? Jos haluat miehen, joka testamenttaa sulle kaiken, hanki joku, jolla ei ole sukulaisia ollenkaan.

Halusin nimenomaan että testamenttaa mut ulos! Etten joudu vahingossakaan osalliseksi edes lapsen kautta.

Et sä sieltä mitään olisi ollut saamassakaan ja lasta taas ei voi ohittaa, varsinkaan ennen kuin se on edes olemassa.

Mietihän uudestaan?
Naimisissa ainoan perijän kanssa ja olisi yhteisen lapsen äiti. Olisin joutunut selvittämään lapsen puolesta asioita aika hitosti, jos mies olisi kuollut.
Ja taas avioerossa olisin voinut vaatia tasinkoa miehen omaisuudesta, jos mies olisi ehtinyt periä rantatontin.
Ts. mies olisi joutunut maksamaan minulle ja mahdollisesti myymään mummolan, kun omaisuushan on yhteistä.
Mummoni rajasi testamentillaan lasten puolisot ulos suoraan, ja avioehto pitäisi ehdottomasti olla kyllä kaikilla.
Miksi te tietämättömät muuten trollaatte täällä ketjussa?!

Ei ne selvitettävät asiat olisi liittyneet mitenkään miehesi tekemiin päätöksiin. Avioehto on eri asia kuin testamentilla rajata pois. Avioehtokaan ei olisi vaikuttanut teidän lapsen perintöön. Kyllä se nyt sinä olet se tietämätön.

Tätä selvitettiin juristin kanssa koska halusin avioehdon, mies ei siihen suostunut. Joten tiedän kyllä miten se olis menny, jos olis menty naimisiin ja saatu lapsi.
Jätin miehen sitten ihan yleisen laiskuuden ja saamattomuuden takia. Välinpitämätön oli kaikkien asioiden suhteen.
En aio enää jatkaa tästä, voit jatkaa häntäsi jahtaamista.😘

Hyvä kun pidit puolesi. Mä olen kans kyllästynyt äitini luokse mennessä siihen, kun lapset puhuu mummolasta. Aina joudun korjaamaan, että ei kun se on Satola. Hän asuu Saton vuokrakämpässä.